Myrskylän kunta eroaa HUS:sta

Myrskylän kunta eroaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä vuoden 2005 alusta lähtien. Kunta liittyy Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin, jolta se on tähänkin asti ostanut palveluja HUS:n ohella.

Mika Leppinen Eläinlääkäriliiton toiminnanjohtajaksi

Suomen Eläinlääkäriliiton toiminnanjohtajaksi on valittu OTM Mika Leppinen (34).

Krooninen kipu kalvaa suomalaisia

Joka kolmas suomalainen kärsii kroonisesta kivusta; yksi seitsemästä joutuu sietämään kipua joka päivä.

Keliakiakorvausta arvioitua useammalle

Kelan maksamaa ruokavaliokorvausta saa jo yli 18 000 keliakiaa sairastavaa. Ruokavaliokorvaus otettiin käyttöön viime vuoden lopulla. Lakia suunniteltaessa korvaukseen oikeutettuja arvioitiin olevan noin 12 000.

Lääkäriliitto: Ajoterveyttä ei pidä varmistaa ilmoituspakolla

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta kaavailee lääkäreille velvollisuutta ilmoittaa poliisille, jos potilaan terveydentila on pysyvästi heikentynyt niin, ettei se enää täytä ajokorttiluvan vaatimuksia.

Asiakaslähtöiset palveluketjut edistyvät Pirkanmaalla

Sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomien palveluketjujen luominen on yksi osa valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelmaa. Kokeilulaki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilusta tuli voimaan vuonna 2000. Laki korostaa asiakasnäkökulmaa, kustannustehokkuutta ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Saumattomien hyvinvointipalvelujen kehittämishanke alkoi Pirkanmaalla huhtikuussa 2001, ja se kerää nyt kokemuksia yli organisaatiorajojen toimivista palveluketjuista ja niitä tukevasta tietoteknologiasta. Pilottiprojektiin osallistuvat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin terveydenhuollon toimintayksiköt, Tampereen, Valkeakosken ja Vammalan kaupungit, Äetsän kunta ja Virtain terveyskeskus. Hankkeessa on mukana myös Kela, yksityisiä palveluntuottajia, edustajia kolmannelta sektorilta samoin kuin asiakkaita ja omaisia. Kokeilulakia soveltavia projekteja on menossa niin ikään Satakunnassa, Helsingissä ja Uudellamaalla sekä Raahen seudulla.

Ulla Toikkanen

Psykoosien hoito kangertelee yhä

Vaikeat mielenterveyden häiriöt ovat myös vaikeita hoitaa. Eivätkä hoitotilannetta ainakaan paranna julkisen sektorin psykiatripula, sairaalapaikkojen tukkoisuus ja psykiatristen potilaiden heikko taloudellinen tilanne.

Ulla Järvi

Minkälaiseen näyttöön diagnostiset testit perustuvat?

British Medical Journalissa julkaistussa artikkelissa selvitettiin, missä määrin keuhkolääkärien poliklinikalla tekemät tavanomaiset kliiniset testit perustuivat korkeatasoiseen näyttöön. Tulosten mukaan vain puolet testeistä, joilla pyrittiin diagnoosiin tai sulkemaan pois tietty diagnoosi, pohjautui evidence-based medicine -luokituksen mukaiseen korkealuokkaiseen näyttöön. Tutkimuksista, joita käytettiin varmistamaan äskettäin diagnosoitu sairaus, vain viidennes perustui korkeatasoiseen näyttöön.

Suvi Sariola

Vanhuksen masennus edellyttää yksilöllistä hoitoa

Masennus on ikääntyvien yleisin mielenterveyshäiriö (1). Sen tunnistaminen ja hyvä hoitaminen on tärkeää, koska se kroonistuu (2) ja uusiutuu (3) helposti. Runsasoireisena ja pitkään jatkuneena se heikentää iäkkään sekä kognitiivista (4) että fyysistä (5) suorituskykyä, heikentää elämänlaatua (6) ja lisää omaisten kuormittumista (7).

Hilkka Virtanen

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvät päänsäryt

Suuresta päänsärkypotilaiden joukosta tulisi päivystyksessä kyetä seulomaan esiin ne, joille on olemassa spesifi syynmukainen hoito. Subaraknoidaalivuoto, iskeeminen aivoinfarkti, aivoparenkyymivuoto, aivovaltimon dissekoituma, aivolaskimon tromboosi (sinustromboosi), aivovaskuliitit, mukaan lukien temporaaliarteriitti, ja aivojen verisuonimalformaatiot ovat tärkeitä tunnistaa, jotta oikeat potilaat ohjataan jatkotutkimuksiin. Yhtä tärkeää on hyvänlaatuisten primaarien päänsärkyjen tunnistaminen, jotta vältytään turhalta tutkimuskierteeltä. Asianmukainen diagnostiikka ja hoito parantavat potilaiden ennustetta ja säästävät rahaa.

Mikko Kallela