Atorvastatiiniin liittynyt polyneuropatia

Atorvastatiinia (Lipitor, Pfizer) 5 mg päivässä käyttäneellä 57-vuotiaalla miehellä esiintyi tunnottomuutta ja kuumotusta molemmissa jaloissa puolen vuoden ajan. Muita oireita, sairauksia tai poikkeavia laboratoriolöydöksiä ei esiintynyt. Reidestä ja alempaa raajasta otetuissa biopsioissa todettiin hermosäikeiden katoa ja epätasaista jakaumaa sekä niiden turvotusta, mikä tulkittiin tuntohermosäikeiden neuropaattiseksi prosessiksi. Kun atorvastatiinin käyttö lopetettiin, oireet katosivat kolmessa kuukaudessa. Aikaisemmin epidemiologisessa tutkimuksessa on arvioitu, että polyneuropatian riski on statiinien käyttäjillä 4-14-kertainen, mutta todettuja tapauksia on toistaiseksi raportoitu harvoin. Kun statiinien pitkäaikaiskäyttö on kasvussa, neuropatia on hyvä pitää mielessä potentiaalisena haittavaikutuksena.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vajaarokotus ja epidemiat Euroopassa

WHO tiedottaa Irlannissa, Sveitsissä, Saksassa, Italiassa ja Alankomaissa todetuista tuhkarokkoepidemioista, joiden katsotaan johtuvan mm. rokotusten heikosta kattavuudesta. Erityisen tulenarka tilanne on Britanniassa, jossa nk. kolmoisrokotteen (tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko) on väitetty aiheuttaneen lasten autismia, vaikkei tästä ole selvää näyttöä. Britanniassa kyseiset rokotukset ovat vähentyneet ja kattavat vähän yli 80 % kohdeväestöstä. Ranskassa kattavuus on 85 % ja Italiassa vain 70. Monissa kehitysmaissakin rokotusasteet ovat selvästi korkeampia. Yhdysvalloissa osuus on 91 % ja Australiassa 94 %. WHO:n mukaan rokotusasteen tulisi olla 95 %, ja alle 90 %:n taso on jo vaarallisen matala.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kanaa kynimässä

Palasin takaisin sairaalaan kliinikoksi muutaman vuoden tauon jälkeen. Sain lahjaksi edellisiltä työkavereilta heidän mielestään länsimaista lääketiedettä kuvaavan rintaneulan: Eat well, be fit, die anyway. En ollut mieltänyt valkotakkista tehtävääni ihan noin yksioikoisesti. Nykyajan poppamiestiede menee toki paljon monimuotoisemmin metsään!

Terhi Heinäsmäki

Ulkomaalaiset lääkärit on saattaen vaihdettava suomalaiseen terveydenhuoltoon

Terveyskeskuslääkäreistä on huutava pula eri puolilla Suomea. Löytyisikö perusterveydenhuoltoa kalvavaan näivetystautiin eli työvoimapulaan lievitystä ulkomailta muuttaneista lääkäreistä? Yhtälön ratkaiseminen yskii vielä, sillä satoja ulkomailta valmistuneita lääkäreitä on työttömänä samaan aikaan kun julkisessa terveydenhuollossa virkoja on auki satamäärin.

Tuula Vainikainen

Tukikoulutusta tarjolla

Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää laillistamista Suomessa odottaville lääkäreille tukikoulutusta. Loppuvuodesta 2003 on käynnistymässä kuudes Lääkäriksi Suomeen -koulutusohjelma. Koulutus on suunnattu lääkärintutkinnon EU/ETA:n ulkopuolella suorittaneille työttömille ja työttömyysuhan alaisille lääkäreille, jotka suorittavat Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen edellyttämiä lääkärin ammatinharjoitusluvan ehtona olevia lisäopintoja Suomessa. Näitä tarpeellisiksi koettuja kursseja on rahoitettu lähes joka vuosi eri lähteistä, tukea ovat antaneet Länsi-Suomen lääninhallitus, Pirkanmaan TE-keskus, TE-keskusten yhteinen Specima-projekti ja Tampereen yliopisto. STM on korvamerkinnyt EVO-rahoitusta ulkomaalaisten lääkärien harjoittelun aikaisten palkkojen maksamiseen. Koulutuksen tarve on pysyvä, sillä Suomessa ammatinharjoituslupaa hakee joka vuosi yhä suurempi määrä ulkomailla tutkintonsa suorittaneita ulkomaalaisia lääkäreitä, jotka tarvitsevat tukea suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään perehtymisessä.

Maahanmuuttajalääkärien määrä Helsingissä kasvussa

Helsingin terveysasemien noin kolmestasadasta lääkäristä kasvava osa on saanut peruskoulutuksensa Suomen ulkopuolella.

Tv

Alle 65-vuotiaat muistihäiriöpotilaat Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 1996-2001

Alle 65-vuotiaat muistihäiriöpotilaat ovat kasvava erityisryhmä, jonka diagnostiikka ja hoito on järjestetty vaihtelevasti maamme eri sairaanhoitopiireissä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä selvitettiin hoitoilmoitustiedoista tähän ryhmään kuuluvien erikoissairaanhoidon potilaiden käynnit ja hoitojaksot vuosina 1996-2001. Vuosittain neurologian ja psykiatrian poliklinikoilla tällaisia potilaita hoidettiin 24-69 ja vuodeosastoilla 7-18. Vuosittaisten poliklinikkakäyntejä oli 51-145 ja hoitopäiviä 278-1 135. Työikäisten muistihäiriöpotilaiden tutkimus ja alkuhoito tulisi keskittää neurologeille. Lisäksi on tärkeää jakaa ajanmukaista ja käytännönläheistä tietoa muistihäiriösairauksista ja palveluista potilaille ja heidän omaisilleen.

Kaisa Karhu - Pertti Karppi - Aimo Rissanen - Jaana Suhonen

Minkälaiset lääkärit nousevat johtaviin asemiin?

Suomalaisen terveydenhuollon yhtenä yhteisenä ongelmana pidetään johtamisen heikkoutta. Lääkärien kohdalla ongelma korostuu, koska koulutus ja motivaatio suuntautuvat enemmän kliiniseen työhön kuin johtamistehtäviin. Tulokset osoittavat, että nopea erikoistuminen, johtamiseen liittyvä täydennyskoulutus ja miessukupuoli lisäävät todennäköisyyttä valikoitua johtajaksi. Ongelmana on edelleen se, että sairaaloiden ja terveyskeskusten ylilääkärien työpäivään sisältyy varsin paljon potilastyötä. Pelkkä koulutus ei riitä kehitettäessä lääkärijohtajien työtä, vaan on kiinnitettävä huomiota myös johtajaksi valikoitumiseen ja toimenkuvien kehittämiseen.

Juhani Lehto - Elina Viitanen - Ville Autio Lääkäri 98 -Tutkimuksen Ryhmä

Psykoterapian rahoittaminen

Suomen Psykiatriyhdistys on antanut lausunnon psykoterapian rahoittamisesta.

Raimo Kr Salokangas, Jyrki Korkeila

Suun hoito tärkeä osa vanhuksen hyvinvointia

Kymmenhenkinen Suomen Hammaslääkäriliiton vanhustyöryhmä on kirjoittanut pehmeäkantisen 64-sivuisen oppaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle. Suun hoidon keskeisiksi tavoitteiksi mainitaan 1) suun päivittäishoito, 2) säännöllinen suun kunnon arviointi, 3) riskitekijöiden tunnistaminen ja 4) säännölliset hammaslääkärillä käynnit. Opas antaa tietoa suun sairauksista, niiden ehkäisystä ja hoitamisesta sekä suun terveydestä osana yleistä hyvinvointia.

Pertti Karppi