Pienikin sädeannos aivoihin vauvaiässä huonontaa kognitiivisia toimintoja

Muun muassa leukemia- ja aivotuumorilapsilla tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että suuret säteilyannokset vahingoittavat kehittyviä aivoja ja vaikuttavat kognitiivisiin prosesseihin. Säteilytyksen vaikutusta on ollut kuitenkin vaikea erottaa perussairauden ja sen hoitojen aiheuttamasta haitasta. Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin yli 3 000 miehen kohortissa matalien, aivoihin kohdistuneiden sädeannosten vaikutusta älykapasiteettiin 18-19 vuoden iässä. Miehet olivat saaneet ihohemangiomaan sädehoitoa alle 18 kk:n iässä. Tutkimuksessa hyödynnettiin armeijan kutsuntojen yhteydessä tehtävää kognitiivista testiä (oppimiskyky, looginen päättely, spatiaalinen hahmotus) ja armeijan rekistereistä selvitettiin myös sosioekonominen status ja lukion käynti. Tutkimuksessa todettiin, että alle 250 mGy:n aivoihin absorboituneen annoksen saaneiden joukossa lukion käyneiden osuus oli suurempi (32 %) kuin yli 250 mGy:n annoksen saaneiden (17 %). Aivojen frontaaliosien säteilyannoksen suhteen monimuuttuja-analyysin OR oli 0,47(95 %:n luottamusväli 0,26-0,86), takaosien säteilyannoksen suhteen yhteys oli hiukan heikompi (OR 0,59, 95 %:n luottamusväli 0,23-1,47). Negatiivinen annosvaste todettiin myös kognitiivisissa testeissä oppimiskyvyn ja loogisen päättelykyvyn, mutta ei spatiaalisen hahmotuksen osalta. Tutkimustuloksen käytännön merkitys konkretisoituu tiedosta, että säteilyannos on vauvaikäisen pään TT-kuvauksessa yli 100 mGy. Vaikka viralliset hoitoprotokollat eivät suosittele tietokonetomografiatutkimusta vähäisissä päävammoissa, on kliinisessä käytännössä usein paineita tähän esimerkiksi vanhempien painostuksen tai juridisten syiden takia. Ruotsalaistutkimus antaakin aiheen vauvaikäisten pään TT-kuvausten kuvauskriteerien miettimiseen kliinisessä käytännössä.

Hannu Manninen

Virtuaalinen kolonoskopia

Paksusuolisyövän taustalla on yleensä polyyppi, joka pitkän ajan kuluessa muuttuu pahanlaatuiseksi. Varsinkin riskiryhmän pitäisi käydä säännöllisesti tähystystutkimuksissa, jotta syöpäkasvain havaittaisiin ajoissa.

Sirkku Jyrkkiö

Keskikova patja on kovaa parempi

Vaikka ihminen viettää elämästään kolmanneksen vuoteessa, on sopivaa nukkuma-alustaa koskevia hyviä tutkimuksia yllättävän vähän.

Robert Paul

Saattohoidossa edelleen puutteita

Elämän loppuvaiheen hoidon laadussa on pitkään tunnistettu ongelmia. Erityisesti kivun hoidossa on vakavia puutteita. Teno ym. selvittivät luomiaan hyvän hoidon laatukriteereitä vasten, miten terminaalihoito toteutuu Yhdysvalloissa laitoksissa ja kotona.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: SARS voi ilmetä poikkeavin oirein immunosupressoidulla

Hongkongilaiset kollegat kuvaavat allogeenisen luuydinsiirron läpikäyneellä naisella selkeän SARS-ongelman, vaikka kuumereaktio olikin lievä. Diagnoosi tukeutui tyyppillisiin thorax- ja keuhkolöydöksiin ja immunologiseen sekä PCR-näyttöön (nenäaspiraatista) viruksesta. Selkeä kontaktihistoria potilaalta puuttui. Taudinkuva oli tavanomaista lievempi, ja lymfopenia sekä radiologiset ja maksaentsyymimuutokset reagoivat steroidi- ja ribavariinihoitoon nopeasti. Syyksi kirjoittajat epäilevät käytössä vanhastaan olleen atsatiopriinin myönteistä vaikutusta. He peräävätkin tämän, sekä jopa muidenkin immunosuppressoivien lääkkeiden käyttöä. Kirjoittajat huomauttavatkin, että kaikki elinsiirtopotilaiden infektiot eivät ole ko. perusongelman pohjalta syntyneitä ja että SARS voi levitä salakavalasti tällaisten potilaiden kautta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tupakointi yhteydessä masennukseen

Amerikkalaisessa tutkimuksessa haastateltiin väestöotokset vuosina 1952, 1970 ja 1992 ja kaksi vanhinta kohorttia uudelleen vuosina 1970 ja 1992. Vuosina 1952 ja 1970 tutkituilla ei tupakoinnilla ja masennuksella ollut merkitsevää yhteyttä, mutta kylläkin vuonna 1992. Tutkimuksesta voidaan tehdä kahdenlaisia johtopäätöksiä. Ensinnäkin tupakointi on vähentynyt masentumattomilla enemmän kuin masennukseen taipuvaisilla. Eli nikotiiniriippuvuudella ja masennusherkkyydellä voi olla jokin yhteinen tekijä. Toiseksi, vaikka tupakoinnin ja masennuksen välinen yhteys varmaankin on monimutkainen, merkittävällä osalla masentuneista tupakointi näyttää alkavan vasta masennusoireilun puhkeamisen jälkeen.

Raimo Kr Salokangas

Lääkehoidon kehittämiskeskus - ROHTO lääkärin tukena

Lääkkeiden valmistusta, markkinointia, jakelua sekä määräämistä valvotaan normein ja taloudellisen ohjauksen keinoin. Erityisesti lääkkeiden määräämistä ja käyttöä ohjataan myös tiedon avulla. Tällä sektorilla aloitti viime vuonna Lääkehoidon kehittämiskeskus.

Taina Mäntyranta - Risto Huupponen - Arja Helin-Salmivaara

Antibioottiresistenssi huolena Ranskassa

Pohjois-Ranskan sairaaloissa on todettu Acinetobacter baumanniin aiheuttama antibiooteille resistentti infektio 112 potilaalla. Muutamat potilaista ovat menehtyneet. Viimeisimmät tapaukset ovat olleet herkkiä vain imipeneemille ja kolistiinille. Ranskassa käytetään Euroopan maista eniten antibiootteja, ja maassa on asetettu komitea miettimään toimia resistenssitilanteen parantamiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Puolella lääkityistä epilepsiapotilasta kouristuksia

Britanniassa julkaistussa selvityksessä ilmeni, että kouristelut jatkuivat puolella lääkitystä saaneista epilepsiapotilaista. Lääkäreille osoitettuun kyselyyn saatiin vastaus 1652:n epilepsialääkitystä saaneen potilaan tilanteesta. Kolmasosa potilaista sairasti vaikeaa epilepsiaa. Lääkkeitä oli potilasta kohti käytössä yhdestä seitsemään (keskimäärin 1,4 lääkettä), ja erilaisia vaikuttavia aineita oli yhteensä 16. Tutkijat puoltavat mahdollisuuksien mukaan hoitoa vain yhdellä lääkkeellä, jolloin haittavaikutukset vähenevät ja elämänlaatu paranee.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäreiden yhteydet teollisuuteen julkisiksi

Kansallinen terveysohjelma ja lääketeollisuus ovat sopineet Skotlannissa, että lääkäreiden henkilökohtaiset ja taloudelliset yhteydet lääketeollisuuteen rekisteröidään ja tiedot ovat julkisia. Lääkeyrityksen osakkuus, luentopalkkiot, kustantaminen konferensseihin ja tutkimusapurahat sisältyvät rekisteröintiin. Menettelyllä pyritään hälventämään tarpeettomia epäilyjä eturistiriidoista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä