78077 osumaa

Pitäisikö estrogeenihoidosta luopua?

Muutama vuosi sitten vallitseva näyttöön perustuva käsitys oli, että vaihdevuosien jälkeisestä estrogeenikorvaushoidosta on hyötyä arterioskleroosin ja sen seurannaisvaikutusten estämisessä. Tutkimuksia estrogeenihoidon biologisista vaikutusmekanismeista oli runsaasti: hoito laski veren kolesterolipitoisuutta ja estradioli piti yllä valtimosuonten seinämien joustavuutta ja pienensi seinämäplakkeja. Epidemiologisiin tutkimuksiin perustuvat viitteet estrogeenihoidon hyödystä olivat myös vakuuttavia. Satunnaistettujen kokeiden antama vahvistus hypoteesille kuitenkin puuttui. Tutkimusasetelmaa ei pidetty realistisena, ja koska olemassa oleva näyttö vaikutti riittävältä, asetelman eettisyyttä epäiltiin.

Erkki Kujansuu

Miten helpottaa naisen vaihdevuosioireita?

Haittaavista vaihdevuosioireista, kuumista aalloista ja hikoilusta, kärsii 80 % naisista. Oireet ovat voimakkaimmillaan juuri kuukautisvuotojen loppuessa, mutta voivat kestää lievempinä pitkäänkin. Kaikki eivät tarvitse oireisiin hoitoa, mutta osalla naisista oireet haittaavat merkittävästi normaalia elämää. Estrogeeni on edelleen paras hoito, ja sitä aloitettaessa punnitaan hoidon hyödyt ja haitat yksilöllisesti. Hankalat oireet kestävät usein enintään pari vuotta, ja lyhytkestoista hoitoa estrogeenilla voi pitää turvallisena. Muiden valmisteiden, kuten kasviestrogeenien tai serotoniinin takaisinoton estäjien, pitkäaikaistehoa ei ole osoitettu.

Aila Tiitinen

Perheneuvonnan vaikutukset sepelvaltimotaudin riskitekijöihin lasten ja nuorten keskuudessa

Kainuussa työikäisten sepelvaltimo- ja sydäninfarktisairastuvuus ja -kuolleisuus ovat olleet maamme korkeimpia 1970-luvulta lähtien. Kainuun Sydänyhdistys käynnisti 90-luvun loppupuolella yhteistyössä alueen terveyskeskusten sekä Kainuun keskussairaalan kanssa perhekeskeisen sydänsairauksien ehkäisyohjelman, joka kohdistettiin sydänsairauksien riskisukujen lapsiin ja nuoriin. Neuvonta vaikutti erittäin myönteisesti lasten ja nuorten ravitsemuskäyttäytymiseen. Terveysneuvontaryhmän lasten ja nuorten kolesteroliarvoissa ja verenpaineen kehityksessä havaittiin myös myönteisiä muutoksia, kun taas tupakointiin ja alkoholin käyttöön neuvonnalla ei pystytty vaikuttamaan.

Marika Salminen - Sirkka-Liisa Kivelä

Fyysinen kunto ja sepelvaltimotauti

Huono fyysinen kunto ja vähäinen liikunta-aktiivisuus ovat nykyisen tutkimustiedon perusteella sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Epidemiologissa tutkimuksissa huono fyysinen kunto on todettu vähintään yhtä tärkeäksi sydän- ja verisuonisairauksia ennustavaksi tekijäksi kuin kohonnut verenpaine, tupakointi, lihavuus, korkea kolesteroli tai diabetes. Maksimaalinen hapenkulutus tai kuormituskokeen avulla arvioitu fyysinen suorituskyky kelpaavat käytännössä komplisoimatonta sepelvaltimotautia sairastavien kunnon ja ennusteen mittareiksi. Samoilla tiedoilla voidaan suunnitella sopivan liikunnan teho ja määrä.

Jari Laukkanen - Raimo Kettunen

Lyhyesti: Onni ja positiivisuus suojaa infektiolta?

Arvostetussa tiedelehdessä julkaistiin äskettäin tutkimus, jonka mukaan negatiivisesti tuntevien oikean aivopuoliskon aktiivisuus liittyi huonompaan immuunivasteeseen influenssarokotteelle. Aiemminkin on todettu, että stressi ja psykologia voivat vaikuttaa immuunivasteeseen. Tässä työssä mentiin ihan biologiaan, kun rekisteröitiin aivotoimintoja. Näin tehtiin 56 henkilölle, joille annettiin tehtäväksi kirjoittaa elämänsä parhaasta kokemuksesta tai toisaalta kokemuksesta, johon liittyi intensiivistä surua, vihaa tai pelkoa. Tehtävän aikana tehtiin EEG. Sitten annettiin influenssarokotus, jolle vastetta mitattiin vasta-ainetutkimuksin kuukausien kuluttua. Ne, joilla oikean prefrontaalilohkon aktiivisuus oli korkea negatiivisten tunteiden aikana, kehittivät influenssavasta-aineita huonosti. Mekanismi voisi tutkijoiden arvelun mukaan olla dopamiini-interleukiini-ym. välittäjäaineketju. Ehkä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Apteekit apuna astman hoidossa

Suomalaisittain tuntuu oudolta, että Englannissa on nyt vasta herätty apteekkien osuuteen astman hoidon ja tasapainon parantamisessa. Nyt tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa oli mukana 24 aikuista, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Interventioryhmä sai apteekista itsehoito-ohjeita ja viikoittaiset puhelinneuvot kolmen kuukauden aikana; verrokkiryhmälle ei erityisiä ohjeita suunnattu. Oirepisteet paranivat interventioryhmässä, verrokeilla sen sijaan huononivat. Tutkimuksen pienuudesta huolimatta brititkin tuntuvat uskovan apteekeista olevan apua neuvonnan toteuttamisessa, vaikka laajempaa selvitystä perätäänkin...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Extragenitaalinen hiivakolonisaatio ja hiivatulehdukset

5-10 %:lla naisista gynekologinen hiivatulehdus uusiutuu usein. Tämän syitä selvitettiin tutkimalla hiivan esiintymistä extragenitaalialueilla potilailta, jotka hakeutuivat usein uusivan hiivatulehduksen takia hoitoon. 54 %:lla naisista hiiva todettiin vulvovaginaaliviljelyissä, ja silloin sitä löytyi 17 %:lta myös suusta, 32 %:lta rectumista, 75 %:lta perianaalialueelta ja 50 %:lta virtsanäytteestä. Aikaisemmista havainnoista poiketen näillä naisilla ei todettu selkeää yhteyttä hiivapositiivisuuden ja puristavan vaatetuksen tai synteettisten vaatemateriaalien käytön, eikä oraali- tai anaaliseksin harrastamisen välillä. Vaikeissa gynekologisissa hiivatulehduksissa hiivatyyppi kannattaa määrittää ainakin suusta, virtsasta ja rectumista ja pyrkiä sopivaan antifungiseen lääkevalintaan.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Persianlahden sodasta traumaperäisiä stressireaktioita

Vietnamin sota johti laajoihin sotilaiden mielenterveyttä koskeneisiin tutkimuksiin ja traumaperäisen stressireaktion uudelleen arviointiin. Myös vuonna 1991 käyty Persianlahden sota on ehtinyt johtaa lukuisiin tutkimuksiin (2 296 abstraktia ja 409 artikkelia), joista nyt on tehty 20 tutkimukseen perustuva systemaattinen arvio. Sen mukaan sotaan osallistuneilla sotilailla ilmeni sotaan osallistumattomiin verrattuna kolminkertainen määrä traumaperäisiä stressireaktioita ja kaksinkertainen määrä muita psyykkisiä häiriöitä (masennusta ja ahdistuneisuutta). Huomattava osa häiriöistä ilmeni vasta vuosia sotatapahtumien jälkeen. Ehkä tämänkin tutkimuksen tulokset olisi hyvä näyttää niille valtionpäämiehille, jotka ovat lähettämässä nuoria miehiä sotatantereille.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat