Puhelinneuvonta laajenee suomalaisessa terveydenhuollossa Neuvontapuhelimet eivät ole portinvartijoita

Vuosi 2003 taitaa jäädä terveydenhuollon historiaan vuotena, jolloin paikallinen puhelinneuvonta astui Suomeen. Neuvontapuhelin on jo otettu käyttöön Kajaanin seudulla. Kotkan seudulla puhelin on palvellut reilun viikon, ja pääkaupunkiseudulla puhelinneuvonta laajenee koko Hus-piiriin.

Ulla Järvi

Kotkassa haluttiin palvella paremmin

- Olemme täällä Kotkan seudulla pohtineet jo useamman vuoden, miksi terveyspalvelujen kysyntä ylittää jatkuvasti tarpeen. Vaikka saisimmekin lisää lääkäreitä, ei vastaanottoaikojen lisääminen olisi mikään oikea ratkaisu. Ihmisten arjessa on tapahtunut sellaisia muutoksia, ettei sen muutokseen synnyttämiin ongelmiin riitä pääsy lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle, miettii Kotkan kaupungin terveysjohtaja Jukka Mattila. Kysymys Kotkassa kuuluikin: Miksi nykyajan ihmiset tulevat kerta toisensa jälkeen yhä pienempien pulmien kanssa lääkärin vastaanotolle?

Kardiologit: Suomessa oltava varaa hoitaa sydänpotilaat hoitosuositusten mukaan

- Uusin suomalainen selvitys osoittaa, että kolmasosa äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen saaneista jää yhä osittain vaille kansainvälisten suositusten mukaista hoitoa, sanoo Kardiologisen seuran puheenjohtaja Markku Mäkijärvi Hyksistä.

Ulla Järvi

Uudistuneet syöpäohjeet painottavat elämäntapoja

Suomessa suuret ikäluokat ovat tulossa ikään, jolloin syöpäsairaudet alkavat yleistyä. Toisaalta ennusteet ovat parantuneet. Suomessa elää jo nyt noin 160 000 syövän kokenutta henkilöä.

Miten suhtautua ilman lääketieteellistä syytä tehtävään keisarileikkaukseen

Keisarileikkaukset ovat yleistyneet sekä Suomessa että kaikissa kehittyneissä maissa 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1975 keisarileikkaus tehtiin Suomessa 8 %:lle synnyttäjistä, vuonna 2001 jo 16 %:lle. Leikkausten määrä vaihtelee sairaaloissa 9,4:n ja 26 %:n välillä. Ei-kiireellisiä sektioita tehtiin vuonna 2001 eniten eräässä pienessä synnytyssairaalassa (15,8 %), ja vähiten (4,7 %) kahdessa keski- ja suurikokoisessa sairaalassa.

Suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijät FINRISKI-tutkimuksessa 1982-2002

- Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on seurattu Suomessa viiden vuoden välein vuodesta 1972 lähtien, aluksi Pohjois-Karjala projektin arviointiin liittyen.

Erkki Vartiainen - Tiina Laatikainen - Heli Tapanainen, Veikko Salomaa - Pekka Jousilahti - Jouko Sundvall, Mira Salminen - Satu Männistö - Liisa Valsta

Köbnerin ilmiö

heitettiin piskille kapulaa

Mitä uutta dementioiden ja Parkinsonin taudin neuropsykiatrisesta lääkehoidosta

Dementioihin ja Parkinsonin tautiin sairastuvien määrä lisääntyy tulevaisuudessa väestön keski-iän noustessa. Näiden sairauksien kulku on progressiivista, ja neuropsykiatrisia oireita esiintyy 40-90 %:lla sairauden jossain vaiheessa. Dementiat ja Parkinsonin tauti huonontavat sairastuneiden ja heidän läheistensä elämänlaatua samoin kuin kuormittavat omaisia ja muita hoitavia henkilöitä. Psykiatriset oireet ovat myös keskeinen laitoshoitoon joutumisen riskitekijä, joten niiden asianmukainen hoito vaikuttaa oleelliseti potilaiden selviytymiseen avohoidossa.

Maire Santala - Esa Leinonen

Luuston rasitusmurtumien ja niiden esiasteiden kuvantaminen

Luuston rasitusmuutokset ovat erityisesti urheilijoiden, varusmiesten ja kuntoilijoiden tyyppivammoja. Niiden taustalla on usein liian nousujohteinen harjoittelu, väärät harjoitusmenetelmät, tarkoitukseen sopimattomat välineet tai anatomiset ja mekaaniset tekijät. Diagnostiikka perustuu suurelta osin anamneesiin; statuslöydökset voivat olla niukkoja ja kliininen diagnostiikka siksi usein vaikeaa. Röntgenkuvaus on aina rasitusosteopatian ensisijainen tutkimus. Normaali röntgenkuvalöydös ei kuitenkaan koskaan sulje pois rasitusosteopatiaa, vaan siihen tarvitaan joko magneettikuvaus tai skintigrafia.

Martti Kiuru - Harri Pihlajamäki- Juhani Ahovuo

Synnytyspelko - mitä se on?

Arviolta 6-10 % suomalaisista naisista kärsii raskautta varjostavasta synnytyspelosta. Aiemmin ajateltiin, että tehokkaan kivunlievityksen takaaminen tai keisarinleikkaus riittäisi hoidoksi. Tutkimus ja kokemukset ovat lisänneet tietoa synnytyspelosta ja sen hoidosta. Synnytyspelko kuvastaa tulevan äidin elämänhistoriaa, aiempia synnytyskokemuksia, mielialaa, parisuhdetta, suhdetta tulevaan vanhemmuuteen ja tapaa reagoida stressitilanteissa. Tukemalla ja ohjaamalla odottavaa äitiä voimme suojata perhettä jo ennalta mm. äidin masentuneisuudesta johtuvilta ongelmilta.

Terhi Saisto