78324 osumaa

Kolesteroliembolisaatio - huonosti tunnettu toimenpidekomplikaatio

Valtimoseinämän hauraan plakin pinnan rikkoontuessa toimenpiteen yhteydessä saattaa runsaasti pieniä kolesterolikiteitä sirota verenkiertoon. Embolisaation tyypillisiä ihomuutoksia ovat pienten suonten tukkeumisesta aiheutuvat varvaskuoliot, sinimustat laikut varpaissa ja jalkaterissä (livedo reticularis). Munuaisten vajaatoiminta on toinen tyypillinen oire, mutta embolisaatio saattaa aiheuttaa iskeemisiä oireita keskushermoston ja suolistonkin taholta. Veren eosinofilia on myös tyypillistä embolisaatiolle. Komplikaatiota esiintyy sekä katetritoimenpiteiden että ohitusleikkauksen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Fosfodiesteraasi-4:n estäjät - uusi mahdollisuus keuhkoahtaumataudin hoitoon?

Kaikki pidempään keuhkoalalla työskennelleet muistavat kaikkien fosfodiesteraasien äidin teofylliinin laajan käytön. Nyt kuvaan ovat tulossa uuden polven lääkkeet, esimerkkinä cilomilast (myös suun kautta); kyse on fosfodiesteraasi-4:n estäjästä. Fosfodiesteraasit ovat suuri solunsisäisten entsyymien joukko, jotka hajottavat syklisiä nukleotideja. Teofylliini on esimerkki epäselektiivisestä ryhmän entsyymien estäjästä. Cilomilast kohdentaa vaikutuksensa spesifisesti sykliseen 3',5'-adenosiini-monofosfaattiin, ja tämän tulisi rentouttaa sileää lihasta sekä vaikuttaa mm. tulehdukseen.

Hannu Puolijoki

Lapset suojaavat itsemurhalta, lapsen kuolema lisää riskiä

Useimpien tutkimusten mukaan vanhemmuuteen liittyy keskimääräistä alhaisempi itsemurhariski, mutta vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, mikä on lasten vaikutus tähän alentuneeseen itsemurhariskiin. Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa, jonka aineistona on lähes 20 000 itsemurhan tehnyttä ja lähes 400 000 kaltaistettua kontrollihenkilöä, verrattiin itsemurhan tehneitä vanhempia iän, sukupuolen ja itsemurhan ajankohdan perusteella kaltaistettuihin vanhempiin. Lasten ja erityisesti nuorten lasten olemassaolo suojasi itsemurhalta, kun siviilisääty, sosioekonominen asema ja psykiatrinen status oli otettu huomioon.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Onko keuhkoahtaumataudilla autoimmuunitaustaa?

Thoraxin pääkirjoittajat pohtivat uudenlaista hypoteesia COPD:n autoimmuunitaustasta. Taustakysymyksinä ovat: miksi vain osalle tupakoijista tulee COPD, miksi inflammaatio jatkuu tupakoinnin lopettamisesta huolimatta ja mitkä ovat pahenemisvaiheiden mekanismit? Olisiko taustalla hankittu immuunivaste uusille tai muuttuneille epitoopeille? Hypoteesin tueksi esitetään tukku COPD:n immunologiaa koskevia selvityksiä ja vertailuja esim. reumatauteihin, mm. viittauksia Toivasten Turussa tekemiin tutkimuksiin. Mielenkiintoinen hypoteesi, johon kannattanee ainakin alan tenttehin valmistautuvien tutustua...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hyväksikäyttöön liittyvä traumaperäinen stressireaktio näkyy hippokampuksessa

Eläinkokeiden mukaan varhaisvaiheen stressi johtaa muutoksiin hippokampuksessa, aivorakenteessa, jolla on keskeinen osa oppimisessa ja muistin toiminnassa. Tätä ajatusta seuraten tutkijat selvittivät MRI- ja PET-tekniikalla lapsuudessa seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden yli 30-vuotiaiden naisten aivojen hippokampuksen rakennetta ja toimintaa. Puolella naisista todettiin hyväksikäyttöön liittyvä traumaperäinen stressireaktio (TPSR). Vertailunaisilla ei ollut anamneesissaan hyväksikäyttöä eikä TPSR:ää. Hyväksikäytön uhreiksi joutuneilla naisilla, joilla oli TPSR, hippokampus oli pienempi kuin kahden muun ryhmän naisilla. Tulos vahvistaa aiempia löydöksiä, joiden mukaan hyväksikäyttöön liittyvä TPSR johtaa hippokampuksen pienenemiseen ja sen toiminnan heikkenemiseen.

Raimo K.R. Salokangas

Potilaspalauteprojekti Hyksin korvaklinikassa vuonna 2002 - mitä opimme potilailtamme?

Potilailta saatua spontaania palautetta on kerätty Hyksin korvaklinikassa jo vuosia. Palautteen avulla kerätty tieto ei ole kuitenkaan ollut yksiköiden välillä vertailukelpoista. Palautetta on käsitelty asianosaisten kesken sekä osastokokouksissa, mutta sitä ei ole luokiteltuna raportoitu klinikan johdolle. Myöskään muun potilaspalautteen (muistutukset, potilasvahinkolautakunnan ja potilasvakuutuskeskuksen päätökset) hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä ei ole ollut systemaattista. Kokonaiskuva klinikalle tulleesta palautteesta on jäänyt puutteelliseksi ja näin saadun, toiminnan kehittämisen ja työssä oppimisen kannalta oleellisen tiedon levittäminen työntekijöiden keskuuteen on ollut vähäistä. Kuvaamme seuraavassa HYKS:n korvaklinikassa vuonna 2002 toteutetun potilaspalauteprojektin tulokset sekä toimintamallin, jota voi soveltaa yksiköiden ja johdon apuna potilailta saadun palautteen seurannassa.

Leena-Maija Aaltonen - Antti A. Aarnisalo - Hannele Voipio - Lea Sävelkoski - Hans Ramsay

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat