Ylioppilaspipot yleistyvät - potilaiden informoiminen on yhä haasteellisempaa

Suomalaisten koulutustaso on hurjassa nousussa: 1970-luvun alussa 4,2 % viisikymppisistä oli ylioppilaita. Ensi keväänä 80 % 18-vuotiaista tytöistä painaa päähänsä ylioppilaspipon. Samanaikaisesti kun väestöstä on tullut oppineempaa, sairauksien hoitomenetelmät ovat monimutkaistuneet. Potilaalle ja omaiselle annettavan tiedon määrä on lisääntynyt. Vuorovaikutuksen haasteellisuutta lisää se, että hoitopäätöksistä neuvotellaan usein äskettäin sairastuneen, ahdistuneen potilaan kanssa. Kaoottiset tunteet eivät ole hedelmällisintä maaperää tiedonjyväsille, joista pitäisi versoa rationaalisen päätöksenteon puita.

Päivi Hietanen

Rintasyöpäpotilaan ja puolison odotukset sairauteen liittyvästä tiedonsaannista

- Rintasyöpään sairastuminen vaikuttaa potilaan ja puolison arkipäivään. Erityisesti sairauden alussa siitä annettu tieto vaikuttaa potilaan sopeutumiseen ja puolisolta saatuun tukeen sairausprosessin aikana.

Eeva Salminen - Sanna Knifsund - Jenni Vire - Tuija Poussa - Johanna Soinio

Muuttuuko kohonneen verenpaineen lääkehoito uusien tutkimustuloksien mukaan?

Uusien tutkimusten perusteella voidaan komplisoitumattoman kohonneen verenpaineen aloituslääkkeeksi suositella mitä tahansa viiden päälääkeryhmän lääkettä. Valinta tehdään yksilöllisesti ottaen huomioon potilaan ominaisuudet ja muut riskitekijät sekä hoidon kustannukset. Useimmiten tarvitaan yhdistelmähoitoa tavoitteen saavuttamiseksi. Tutkimusten perusteella varsinkin ACE:n estäjän/ angiotensiini II -antagonistin ja diureetin yhdistelmä vaikuttaa edulliselta. Myös verenpainepotilaan kohonneiden lipidiarvojen hoitaminen statiinilääkityksellä näyttää edulliselta.

Ilkka Kantola

DNA-näytteet epidemiologisissa tutkimuksissa

DNA-tutkimuksiin suhtaudutaan usein ennakkoluuloisesti. Eettisten toimikuntien käsitykset niiden edellytyksistä eivät ole vakiintuneet, ja tutkijoidenkin toimintasäännöt ovat epäselvät. Väestötutkimuksien DNA-tutkimukset voidaan yleensä rinnastaa muihin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Lainsäädännön tarkoitus on suojella fyysistä koskemattomuutta ja yksityisyyttä. Suurten väestöryhmien DNA-tutkimuksia koskevaa lainsäädäntöä ei ole. Pääsääntö on, että yksityisyyden suojaamisen tarve säilyy, vaikka aikaisemmin otettuja näytteitä käytettäessä fyysiseen koskemattomuuteen ei enää puututa. Uusi suostumus tarvitaan, jos tutkimuksen varsinainen tarkoitus on muuttunut.

Arpo Aromaa - Veikko Launis - Salla Lötjönen

Malaria - voittamaton uhka?

Malarian kontrolli on puutteellista ja malariakuolleisuus lisääntyy. Tauti onkin käynyt entistä uhkaavammaksi, mutta sen vähentäminen on mahdollista. Monissa maissa käytetään tehottomiksi todettuja lääkkeitä. Siksi tarvitaan uusia lääkkeitä ja käyttökelpoisia rokotteita. Nykyisten menetelmien kuten impregnoitujen hyttysverkkojen, nopeiden diagnoosimenetelmien ja artemisiini-pohjaisten yhdistelmähoitojen hyödyntämistä on tutkittava kiireellisesti. Toivottavasti tutkimusten antama näyttö eri menetelmien kustannus-hyötysuhteesta saa päättäjät ja lahjoittajat lisäämään tukeaan maailmanlaajuiselle malariakampanjalle.

Hannu Kyrönseppä

Lyhyesti: Trisomiaseulonta siirtyy ensimmäiselle raskauskolmannekselle

Sikiön trisomiaseulonta olisi tehtävä ensimmäisen raskauskolmanneksen lopulla keskikolmanneksen seerumseulonnan asemesta. Tämä havainto vahvistuu nyt myös USA:ssa. 8 514 potilaan monikeskustutkimuksessa selvitettiin seulontayhdistelmän (äidin ikä, seerumin hCG, serumin PAPP-A ja sikiön niskapoimun paksuus) ominaisuuksia raskauden 11.-14.viikoilla. Yhdistelmän herkkyys osoittaa 21-trisomia oli 78,7 %, mikäli väärien positiivisten seulontatulosten määräksi sallittiin 5 %. 18-trisomiaherkkyys oli vielä parempi: 90,9 %. Verrattuna keskikolmanneksen seerumseulontaan, varhaisraskauden menetelmä pysyi parempana, vaikka spontaanisti keskenmenevien 21-trisomiaraskauksien osuus otettiin huomioon. Suurin ongelma lienee laadukkaan niskapoimun mittausjärjestelyn pystyttäminen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Bakteerit muodostavat biofilmiä solujen sisään

Amerikkalainen tutkijaryhmä on osoittanut, että virtsarakon epiteelisolujen sisään tunkeutunut uropatogeeninen kolibakteeri tuottaa solulimaan biofilmiä, joka näkyy solujen pinnalla palkomaisina pullistumina. Palkojen sisällä runsaslukuisina piileksivät bakteerit ovat suojassa antibiooteilta ja immuunipuolustukselta. Sopivan tilaisuuden tullen ne irtautuvat biofilmistä ja valtaavat uusia soluja. Virtsatieinfektion uusiutuminen kerta toisensa jälkeen voi näin tapahtua ilman minkäänlaista uutta ulkoista kolonisaatiota. Bakteerit käyttävät todennäköisesti solunsisäisiä biofilmejä suojanaan muuallakin kuin virtsarakon seinämässä.

Matti Viljanen

ASSENT-3-PLUS - liikaa vakavia vuotoja iäkkäille potilaille

Hoitoviiveen lyhentämiseksi sydäninfarktin liuotushoito toteutetaan nykyisin yhä useammin jo ennen sairaalaan pääsyä.

Juhani Airaksinen

ACE:n esto ja COPD - hyvä hoitomahdollisuus menetetään?

Menetämmekö tutkimuspotentiaalin ACE:n estäjien mahdollisista hyödyistä liian aikaisin, kun patenttisuoja loppuu? Tätä kysyvät Thoraxin pääkirjoituksen laatijat. Perusteena on uusi mielenkiintoinen tieto siitä, että ACE:n estäjillä saataisiin monentyyppistä apua vaikean keuhkoahtaumataudin ja mm. siitä aiheutuvan keuhkoverenpaineen nousun hoitoon.

Hannu Puolijoki

Letrotsolia tamoksifeenin jälkeen - mikä on hyödyn hinta?

Viiden vuoden tamoksifeenihoito on pitkään ollut ns. käypä liitännäishoito reseptoripositiivista rintasyöpää sairastaville potilaille, joko solunsalpaajahoidon jälkeen tai ilman sitä. Viittä vuotta pitempi hoito ei ole parantanut potilaiden ennustetta. Nyt NEJM:ssä raportoidaan tulokset tutkimuksesta, jossa 5 187 potilasta satunnaistettiin viiden vuoden tamoksifeenihoidon jälkeen viiden vuoden letrotsoli- tai lumelääkehoitoon. Tutkimus keskeytettiin 2,4 vuoden keskiseurannan jälkeen, koska lumeryhmässä todettiin 132 rintasyöpätapahtumaa (106 uusimista ja 26 uutta rintasyöpää) ja letrotsoliryhmässä 75 (61 uusimista ja 14 uutta rintasyöpää); p < 0,001 taudittoman ajan suhteen. Elinajassa ei ollut eroa näin lyhyessä seurannassa.

Päivi Hietanen