Lyhyesti: Gastroesofageaalinen motiliteettihäiriö yskän syynä

Gastroesofageaalinen refluksi (GER) on ilmeisesti arvioitua tavallisempi kroonisen yskän syy. Britit tutkivat, mikä on motiliteettihäiriön osuus yskän taustalla: 43:lle krooniselle yskijälle (34:llä GERin oireita) suoritettiin esofaguksen manometria ja 24 tunnin pH-mittaus; verrokkeina oli 21 tervettä. Yhdeksällä yskijöistä löydökset olivat normaalit, lopuista (n = 34) 32 %:lla (11) oli vain poikkeava manometria, 15 %:lla (5) yksin poikkeava pH-mittaus ja 53 %:lla (18) molemmat olivat poikkeavia. Verrokeista vain yhdellä manometrian löydös oli epänormaali. Havainto on mielenkiintoinen, koska motiliteettiongelmat ovat aiemmin jääneet pH:n mittaamisen varjoon ajateltaessa pitkittyneen yskän syitä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Omakuva, äitisuhde ja diabeetikkotyttöjen syömishäiriöt

Diabetesta sairastavilla tytöillä on kaksinkertainen riski sairastua syömishäiriöön. Kanadalaistutkimuksessa selvitettiin syömishäiriöiden esiintymiseen liittyviä tekijöitä. Ensimmäinen havainto oli, että yli puolella diabeetikkotytöistä oli syömiseen liittyviä häiriöitä. Nuoren käsityksessä itsestään esiintyneet ongelmat, äidin huolestuneisuus omasta painostaan ja ulkomuodostaan ja äiti-tytärsuhteeseen liittyneet ongelmat liittyivät selvästi syömishäiriöiden määrään. Lähemmässä tarkastelussa äitien huolestuneisuus painostaan vaikutti suoraan tyttären syömishäiriöiden määrään. Nuoren itsetunnon kohentamisen lisäksi tärkeää on muistaa myös perheen osuus ja liittää perhe mukaan hoitointervention piiriin.

Raimo Kr Salokangas

Hormonikorvaushoito ja sydän - haittoja oletetun hyödyn sijaan

Viime vuosikymmenellä hormonikorvaushoitoon kohdistettiin suuria toiveita iäkkäiden naisten sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Useat tutkimukset osoittivat, että hoidolla on monia potentiaalisesti hyödyllisiä sydänvaikutuksia, ja ensimmäiset satunnaistamattomiin väestöotoksiin perustuneet tutkimuksetkin tukivat tätä. Ei siis ihme, että hormonikorvaushoitoa markkinoitiin laajemmilla indikaatioilla kuin pelkästään vaihdevuosivaivojen oireenmukaiseksi lyhytaikaiseksi hoidoksi.

Juhani Airaksinen

Tupakoiva filmitähti on huono esimerkki nuorille

Kuinka paljon elokuvissa tapahtuva tupakointi lisää nuoren katsojan riskiä aloittaa tupakointi? Amerikkalaistutkimuksessa saadaan melko yksiselitteinen vastaus - paljon!

Robert Paul

Hidaskasvuisten lymfoomien ensilinjan hoito on seuranta

Useimmilla hidaskasvuisiin lymfoomiin sairastuneilla potilailla on tautimuutoksia kaikilla tai lähes kaikilla imusolmukealueilla. Potilas hakeutuu tutkimuksiin huomattuaan, että esim. kaulan tai nivusen imusolmuke on jonkin verran suurentunut. Yleisoireita potilaalla ei yleensä ole ja hän tuntee itsensä muuten terveeksi.

Sirkku Jyrkkiö

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö lisää lapsen myöhempiä alkoholiongelmia

Alkoholia runsaasti käyttävien äitien lapsilla on kohonnut alkoholin väärinkäytön riski. Yleensä tämän selitetään johtuvan alkoholiriippuvuuteen liittyvästä perinnöllisestä alttiudesta ja lapsuudenympäristön vaikutuksesta. Mutta voisiko sikiölle kehittyä biologisella tasolla erityinen alttius vasta aikuisuudessa ilmeneville alkoholiongelmille? Tämän selvittämiseksi tutkittiin alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia 21-vuotiailla nuorilla, joiden äitien alkoholinkäyttö oli selvitetty heidän raskaana ollessaan. Äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö korreloikin merkitsevästi tutkittujen nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuneisiin ongelmiin, vaikka huomioon otettiin muut tekijät. Sen sijaan tupakoinnilla ei vastaavaa yhteyttä ollut. Voidaankin päätellä, että äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi herkistää jälkeläisten keskushermostoa halukkaalle alkoholinkäytölle, kuten on todettu eläinkokeissa. On myöskin mahdollista, että tutkimuksissa todetut sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat ongelmanratkaisukyvyn ja tarkkaavaisuuden häiriöt johtavat aikuisiässä kontrolloimattomaan alkoholinkäyttöön ja sitä kautta alkoholinkäyttöön liittyviin ongelmiin. Joka tapauksessa näyttää siltä, että äidin raskaudenaikaisella alkoholinkäytöllä voi olla haitallisia vaikutuksia heidän lapsilleen aina aikuisikään asti.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Serotoniinilääkkeet lisäävät litiumin aiheuttaman polyurian riskiä

Litiumin käyttöön liittyy lisääntynyt virtsan eritys eli polyuria. Litiumklinikan potilailta kerättiin vuorokausivirtsa ja analysoitiin sen määrään yhteydessä olevia tekijöitä. Polyurian - enemmän kuin 3 litraa vuorokaudessa - esiintyvyydeksi saatiin 37 %. Samanaikainen serotoniinilääkitys kohotti polyurian riskin 4-kertaiseksi. Vaikutusmekanismi on avoin, mutta serotoniinilääkkeiden vaikutus näyttää kohdistuvan suoraan tubuluksiin. Joka tapauksessa tulisi tarkkaan arvioida, miten menetellä litiumia käyttävän potilaan polyurian suhteen. Litiumin lopettaminen ei ole paras vaihtoehto sitä usein seuraavan manian vuoksi. Huomiota tulisikin kiinnittää myös muuhun lääkitykseen ja harkita varsinkin serotoniiniaktiivisen lääkityksen vaihtamista.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Suuret inhaloitavat formoteroliannokset saattavat pahentaa astmaa

USA:ssa tutkittiin, voiko suuri säännöllisesti annossumuttimesta inhaloitava formoteroliannos (Foradil 12-24 myyg x 2 / pv) pahentaa astmaa. 3-6,4 % formoterolia 24 myyg x 2 / pv käyttäneistä sai astman vaikeita pahenemisvaiheita vs. 0-1,4 % verrokeista, jotka saivat joko lumelääkettä, salbutamolia tai pienemmän annoksen formoterolia. Löydös on tärkeä varsinkin amerikkalaisessa astman hoitologiikassa. Suomessa ei onneksi käytetä näin suuria annoksia, eikä juuri koskaan pienempiäkään annoksia pitkävaikutteisia sympatomimeetteja, ilman kumppanina otettavaa inhaloitavaa steroidia.

Hannu Puolijoki

Telitromysiinin ominaisuudet ja käyttöaiheet - makrolidien evoluutio jatkuu

Telitromysiini on ensimmäinen ketolidien ryhmään kuuluva mikrobilääke. Rakenteellisesti se muistuttaa makrolideja, ja sen kohdebakteerit ovat niille yhteisiä. Telitromysiini tehoaa kuitenkin myös useille makrolideille resistentteihin bakteereihin, joten sitä voidaan pitää makrolidien seuraavan sukupolven lääkeaineena. Telitromysiinin käyttöön saattaisi olla tarvetta etenkin keuhkokuumeen hoidossa avohoidossa.

Asko Järvinen

Geneerinen lääkkeenmääräys käyttöön Ruotsissa?

Ruotsissa otettiin vuosi sitten käyttöön geneerinen substituutio ja nyt siellä harkitaan siirtymistä geneeriseen lääkkeenmääräyskäytäntöön. Pilottikokeilu aloitetaan syksyn kuluessa ja geneeriseen määräämiseen siirrytään vuonna 2005. Vaikeuksina nähdään geneeristen valmisteiden haittavaikutusten eroavuudet, pitkät ja monimutkaiset lääkeaineiden nimet, lääkevalmisteiden koostumus- ja vahvuuserot sekä yhdistelmävalmisteilta puuttuva geneerinen nimi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä