Kohdunpoistoon liittyvät potilasvahingot

Kohdunpoisto on vallitsevan hoitokäytännön mukaan aiheellinen toimenpide, mikäli kyseessä on kohdun pahanlaatuinen sairaus, kookkaat tai nopeasti kasvavat kohdun lihaskasvaimet, hoitoon huonosti vastaava vuotohäiriö taikka kohdun laskeuma. Vaikka kohdunpoistoleikkaus on suhteellisen turvallinen toimenpide, kehittyy joillekin leikatuista potilaista leikkauksen jälkeen virtsaamisongelmia tai alavatsan kiputiloja, joita haetaan korvattavaksi potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Ongelmallinen hoitotahto Puolesta ja vastaan

Hoitotahto on osa potilaan itsemääräämisoikeutta. Laatimalla kirjallisen hoitotahdon ihminen voi ennalta päättää hänelle annettavasta hoidosta tilanteessa, jossa ei kykene ilmaisemaan tahtoaan. Mutta vastaako kenties vuosia aikaisemmin laadittu hoitotahto sairastumishetkellä vallitsevaa tahtotilaa ja miten käytännön lääkärintyössä tulkitaan hoitotahdossa käytettyä käsitettä toimintakykyinen ja itsenäinen elämä?

Pekka Louhiala

Hoitotahto käytännössä

Pekka Louhiala on ansiokkaasti eritellyt hoitotahdon ongelmia Exitus-yhdistyksen hoitotahtolomakkeen pohjalta. Olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että hoitotahtoon liittyvät varsinaiset ongelmat eivät liity hoitotahdon oikeudelliseen merkitykseen, vaan käytännön työhön ja ymmärtämiseen. Tärkeintä on se, mitä hoitotahdon laatija on tarkoittanut toimintakyvyllä ja itsenäisyydellä. Missä se raja kunkin kohdalla kulkee? Etukäteen ihmisen on vaikea kuvitella sairauksien kulkua ja elämän moninaisuutta. Ajatus riittävän toimintakykyisestä ja itsenäisestä elämästä on usein erilainen terveenä täysissä voimissa kuin sairaana kuoleman kynnyksellä. Monelle sosiaaliset asiat ovat tärkeämpiä kuin itsenäinen selviytyminen. Parhaiten yhteisymmärrys asiasta syntyy potilaan ja lääkärin välisissä keskusteluissa, joissa yhdessä ajan kuluessa ratkaistaan, mitä tehdään ja milloin ja mitä ei tehdä. Potilaalle läheisen mukana olo on arvokasta.

Leena Niinistö

Hoitotahto - ongelmallinenko?

Sanaa hoitotahto käytetään henkilön (kirjallisesta) tahdonilmaisusta tulevan (hypoteettisen) hoitonsa tai/ja hoitolinjansa suhteen. Tahdonilmaisu aktualisoituu tilanteessa, jolloin asianomainen itse ei enää ole kelpoinen tai kykenevä vakavan sairauden, onnettomuuden tms. syyn vuoksi ilmaisemaan omaa hoitoaan koskevaa tahtoa hoitavalle lääkärille.

Irma Pahlman

Lääketurvaa aakkosjärjestyksessä

Nyt arvosteltavana olevan kirjan on kirjoittanut lääketurvatoiminnan kaksi todellista asiantuntijaa. Cobert työskentelee johtajana Schering-Plough lääketurvallisuusosastolla, ja Biron farmakologian professorina Montrealin yliopistossa. Cobertin ja Bironin kaltainen kaksikko on hyvä valinta lääketurvatoimintaa käsittelevän kirjan kirjoittajaksi. Bironilla on vahva akateeminen tausta, ja paljon alaan liittyvää julkaisutoimintaa. Lääketeollisuudelle aukottomasti toimiva lääketurvatoiminta on elinehto, joten ison yhtiön lääketurvaosastolla Cobert on joutunut paneutumaan kirjassa käsiteltäviin asioihin. Lisäksi Cobertin englanninkielen hallinnalla ranskankielisen Bironin osaaminen pääsee oikeuksiinsa. Kun kirjoittajat ovat Atlantin takaa, kirjan painotukset ovat hieman amerikkalaisia. Suomessa toimivaltaisten viranomaisten, Lääkelaitoksen ja Euroopan lääkearviointiviraston (EMEA), rooli jää lukijalle hieman hataraksi. Tämä ei kuitenkaan häiritse liika, sillä lääketurvatoiminta jos mikä on globaalia yhteistyötä.

Hannu Kokki

Suomalaiset synnytyslääkärit synnyttävät omat lapsensa normaalisti

Haluamme kiittää professori Pentti Jouppilaa ansiokkaasta tarttumisesta aiheeseen, jonka parissa me synnytyksiä hoitavat lääkärit painimme lähes päivittäin (SLL 41/2003, s. 4097, pääkirjoitus). Synnytyspelkopotilaan kohtaaminen ja hoito ovat jo melko pitkälle opittuja asioita Suomen synnytyssairaaloissa. On myös hyväksyttyä käyttää synnytyspelkoa keisarileikkausaiheena silloin, jos raskauden aikana annettu tuki, neuvonta ja mahdollisesti terapiakaan ei ole vähentänyt synnytyspelkoa niin, että synnyttäjä voisi ajatella voivansa luottavaisesti lähteä synnyttämään normaalisti. Sen sijaan ns. mukavuussektiota tai sosiaalisin perustein (miehen työmatka, lastenhoitovaikeudet) tehtävää sektiota ei ole pidetty hyväksyttävänä (1).

Terhi Saisto, Erja Halmesmäki, Maija Haukkamaa

SELY:n, NLY:n ja Kunnallislääkärien puheenjohtajat vaalitentissä Mihin suuntaan Lääkäriliittoa tulisi luotsata?

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalit ovat parhaillaan käynnissä. Äänestysliput on palautettava liiton toimistoon viimeistään 10. marraskuuta, joten vielä on hyvin aikaa äänestää.

Uusi palkkaopas kannustaa paikallisiin neuvotteluihin

Lääkäriliitto on julkaissut uuden painoksen Lääkärin palkkaoppaasta, ja se jaetaan tämän lehden välissä kaikille liiton jäsenille sekä lääketieteen opiskelijoille. Oppaan tavoitteena on antaa tietoa lääkärisopimuksesta ja ammattikunnan palkkauksesta sekä kannustaa lääkäreitä käyttämään hyväkseen kaikki mahdollisuudet ansiotasonsa nostamiseen. Palkkauselementtien saaminen täysimääräisesti käyttöön edellyttää aktiivisuutta liiton organisaatiolta, mutta myös jokaiselta jäseneltä itseltään. Erityisen tärkeää palkasta neuvotteleminen on uuteen työpaikkaan mennessä. Mahdollisuudet palkkauksen tarkistamiseen tulee selvittää aina myös tehtävien muuttuessa olennaisesti.

Liiton lausunto oikeusministeriölle: Datan takavarikkotilanteissa oikeusturvaa parannettava

Lääkäriliitto on antanut oikeusministeriölle lausunnon tietoverkkorikostyöryhmän mietinnöstä.

Akavan työmarkkinakysely kentällä - vastaa ja vaikuta!

Keskusjärjestö Akava tekee vuosittain jäsenkuntaansa kohdistuvan kyselytutkimuksen, jolla selvitetään akavalaisten asemaa työmarkkinoilla. Akavalaisten koulutus, työtehtävät, työajat, palkkaus ja verotus poikkeavat muista palkansaajaryhmistä. Miten ja kuinka paljon? Kokevatko määräaikaisissa palvelussuhteissa työtä tekevät tilanteensa ongelmalliseksi? Vastaako työstä saatava nettotulo koulutusta ja työn edellyttämiä panoksia? Kulkeutuvatko työt kotiin?