78324 osumaa

Onko ikäihmisten näivettyminenkin tulehdustauti?

Amerikkalainen tutkijaryhmä osoitti, että tulehdusta edistävien TNFalfa- ja IL-6-sytokiinien suuri pitoisuus ikäihmisten veressä liittyy pieneen lihaskudoksen määrään ja korkeaan kuolleisuuteen. Näiden sytokiinien tiedetään vähentävän insuliinin kaltaisen kasvutekijän (IGF-1) tuotantoa ja tehoa. Koska IGF-1 on eräs tärkeimmistä lihasten anaboliaa ylläpitävistä tekijöistä, on ilmeistä, että tulehdussytokiinien näivettävä vaikutus välittyy juuri IGF-1:n kautta. Avoin kysymys on, mistä tulehdus johtuu? Onko se geeneihin koodattu ilmiö, jolla varmistetaan lihaksia tärkeämpien kudosten ylläpito, vai kenties mikrobien toiminnan seurausta?

Matti Viljanen

Sädehoidon aikana annettu sisplatiini parantaa kurkunpään syövän hoitotulosta

Äänihuulen syöpä voidaan parantaa sädehoidolla tai leikkaamalla säästävästi. Paikallisesti levinnyt tauti tarvitsee sädehoidon. Jos sädehoidon jälkeen tautia on jäänyt tai se uusiutuu, poistetaan kurkunpää. Paikallisesti levinneen taudin uusiutumisriski on sädehoidon jälkeen suuri. On toivottu, että solunsalpaajan lisääminen sädehoitoon (kemosädehoito) parantaisi tuloksia.

Sirkku Jyrkkiö

Artriittipotilaan masennuksen hoito tehoaa myös kipuihin

Masennus ja niveltulehdus ovat vanhuusiässä yleisiä elämänlaatua heikentäviä sairauksia. Amerikkalaisessa yli 60-vuotiaisiin perusterveydenhuollon potilaisiin kohdistuneessa kontrolloidussa hoitotutkimuksessa analysoitiin jälkikäteen osa-aineisto, jossa potilailla oli sekä masennus että niveltulehdus. Tavoitteena oli selvittää, miten tehostettu masennuksen hoito vaikutti masentuneiden artriittipotilaiden kipuihin ja toimintakykyyn. Tehostettu masennuksen hoito käsitti masennuslääkityksen sekä 6-8 psykoterapiaistuntoa. Potilaisiin pidettiin lisäksi yhteyttä puhelimitse. Vertailupotilaat saivat masennuslääkityksen ja tarvittaessa ohjauksen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Hoitokokeilu kesti 12 kuukautta.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Norovirukset leviävät aerosoleina erittäin tehokkaasti

Nottinghamilaisessa koulussa puhjennut epidemia osoittaa, että kalikiviruksiin kuuluvat norovirukset (Norwalk-like) leviävät erinomaisesti aerosolin mukana. Oppilaita sairastui selvästi enemmän, mikäli joku heidän luokkahuoneessaan sairastuneista oli oksentanut. Pintojen puhdistaminen kvaternaarisilla ammoniumyhdisteillä ei vaikuttanut taudin leviämiseen mitenkään. Epidemia saatiin sammumaan vasta, kun koulu suljettiin neljäksi päiväksi ja puhdistettiin perusteellisesti klooripohjaisilla puhdistusaineilla. Tämä niin kuin monet muutkin epidemiat osoittavat, että norovirukset leviävät ruuan lisäksi ilmojen teitä ja pysyvät pitkään hengissä erilaisilla pinnoilla aerosolin kuivuttuakin.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vähentävätkö jotkut masennuslääkkeet sydäninfarktin vaaraa?

Amerikkalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa verrattiin 1 080:n ensimmäiseen sydäninfarktiin sairastuneen potilaan ja samoilla kriteereillä valittujen yli 4 200 kontrollihenkilön masennuslääkkeiden käyttöä. Serotoniinin takaisinottoa estäviä masennuslääkkeitä (paroksetiini, fluoksetiini, sertraliini) käytti 223 henkilöä. Erilaisten vakiointien jälkeen tutkijat päätyivät siihen, että yllä mainitut masennuslääkkeet vähensivät sydäninfarktin ilmaantumista yli 40 %. Muilla masennuslääkkeillä ei ollut vaikutusta. Lisää tutkimustietoa masennuslääkkeiden mahdollisista vaikutuksista vuotovaaroihin ja tulppataipumuksen estoon kaivataan.

Yhä useampi potilas haluaa tiettyjä tutkimuksia tai lääkettä

Tiettyjä tutkimuksia, lääkkeitä tai hoitotoimenpiteitä haluava potilas on lääkärin vastaanotolla jo tuttu ilmiö. Tämä kävi ilmi Suomen Lääkäriliiton jäsenkyselyn yhteydessä vuonna 2002. Reseptilääkkeiden suoraa yleisömainontaa kannatti tällöin varauksetta vain 4 % jäsenkyselyyn vastanneista. Itsehoitolääkkeistä puolestaan voisi vastaajien mukaan jakaa tietoa esimerkiksi potilasjärjestöjen tai terveydenhuollon toimipisteiden kautta.

Hanna Toiviainen - Lauri Vuorenkoski - Santero Kujala - Elina Hemminki

Kokonaishyöty statiineista kävisi kalliiksi

Äskettäin julkaistu, yli 20 000 potilasta käsittänyt tutkimus osoitti, että statiini vähensi sydänsairauksien ja aivohalvauksen riskiä myös niillä riskipotilailla, joilla oli normaali tai matala kolesteroli. Löydöksen takia on ryhdytty pohtimaan, kuinka paljon kaikkien statiineista mahdollisesti hyötyvien hoito maksaisi. Kyseisen tutkimuksen perusteella statiineista hyötyviä, mutta yhä hoitoa vailla olevia potilaita on Britanniassa arviolta 4 miljoonaa, Saksassa 5,8, Italiassa 3,3 ja Yhdysvalloissa 6,2 miljoonaa. Arviolta maailmassa lienee noin 200 miljoonaa statiineista hyötyvää potilasta, joista noin 25 miljoonan lasketaan saavan hoitoa. Baltian maissa lääkkeisiin käytetään asukasta kohti vuodessa noin 50 euroa, ja 600-1 000 euroa vuodessa maksava statiinihoito on siten lähes ulottumattomissa. Vaikka geneeriset valmisteet laskisivat hintatason puoleen, kuluttaisivat statiinit silti kohtuuttomasti terveyseuroja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat