Markkinoinnin valvontalautakunta aloittanut työnsä

Terveyspalveluiden markkinointi on yhä näyttävämpää. Siihen käytetään runsaasti rahaa ja luovuutta, ja se muokkaa yleisön ja päättäjien mielikuvaa yksityisestä terveydenhuollosta. Se, minkälaiseksi kuva muodostuu, ei ole alan kehitykselle yhdentekevä. Vuoden 2005 alusta astuu voimaan hallituksen lupaama hoitotakuu, joka pakottaa katsomaan kaikkia palveluntuottajia aivan uudesta näkökulmasta. On tärkeää, että yksityinen terveydenhuolto koetaan varteenotettavaksi ja poliittisesti hyväksyttävissä olevaksi vaihtoehdoksi ja täydennykseksi julkiselle sektorille.

Markku Äärimaa

Övervakningsnämnden för marknadsföring har påbörjat sitt arbete

Marknadsföringen av hälso- och sjukvårdstjänster har blivit alltmer synlig. Mycket pengar och kreativitet satsas på marknadsföringen och den formar allmänhetens och beslutsfattarnas uppfattning om den privata hälso- och sjukvården. Den bild som de får av vården är inte utan betydelse för branschens utveckling. Den av regeringen utlovade vårdgarantin träder i kraft vid ingången av år 2005, och efter det tvingas vi att se på alla tjänsteproducenter ur en helt ny synvinkel. Det är viktigt att den privata hälso- och sjukvården upplevs som ett betydelsefullt och politiskt godtagbart alternativ och som ett komplement till den offentliga sektorn.

Markku Äärimaa

Paula Vainiomäki lähti torjumaan tartuntatauteja Arkangel on aika lähellä

Turkulainen yleislääkäri Paula Vainiomäki on mukana ohjelmassa, jossa pyritään torjumaan tartuntatautien leviämistä Itämeren ympäristössä. Hän sanoo, että tutustuminen Suomen lähialueiden tautitilanteeseen, kollegoihin ja ihmisten arkeen on ollut opettavaista. Me pohjoismaiset lääkärit kuvittelemme, että osaamme kaiken paremmin, mutta ei se niin ole, Vainiomäki sanoo. Yksi suurimpia solmuja ohjelman toiminta-alueella on erilaisten projektien ja asiantuntija-organisaatioiden suuri määrä ja niiden keskinäisen koordinaation puute.

Liisa Koivula

Muut sukupuolitaudit tulevat rajan yli hiviä ja tubia useammin

Lääkäri Terhi Heinäsmäelle Venäjän tartuntatautitilanne tuli tutuksi hänen siellä viettämänsä kahden vuoden työrupeaman aikana. Heinäsmäki oli Venäjällä Punaisen Ristin palveluksessa edistämässä hivin ja tubin torjuntaa itänaapurissa.

Liisa Koivula

Kainuun kokeilua suunnitteleva Tuomo Pääkkönen: Meillä ei ole varaa malliin, josta lääkärit kaikkoavat

- Meillä ei ole varaa lähteä tekemään malleja, joista lääkärit kaikkoavat, sanoo Kainuun hallintokokeilussa alueen terveydenhuoltoa suunnitteleva johtava lääkäri Tuomo Pääkkönen.

Suvi Sariola

Äärimaa: Pakolaisten hoito-ohjeet ovat selkeät

Pari viikkoa sitten ilmitullut Suomesta karkotetun pakolaisperheen huumaaminen puhuttaa yhä. Varsinkin, kun on tullut selväksi, ettei huumaaminen ollut mitenkään ainutkertaista ja että lääkkeet on saatu reseptillä.

Yli 30 000 nimen addressi Länsi-Uudenmaan sairaalan puolesta

Poikkeuksellisen voimakas kansanliike on syntynyt Tammisaaren seudulla, jossa huolestuttiin oman sairaalan tulevaisuudesta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvan Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtokunta sai ottaa vastaan 30 486 nimen addressin viime viikolla. Koska alueella asuu noin 48 000 ihmistä, kyse asukkaille ilmeisen tärkeästä asiasta.

Ulla Järvi

Lääkärien osuus terveyden tutkimuksessa vähenemässä

Lääketieteellisen peruskoulutuksen saaneiden tutkijoiden suhteellinen osuus on vähenemässä terveyden tutkimuksen alalla. Suuntaus huolestuttaa Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikuntaa.

Suvi Sariola

Korvattujen potilasvahinkojen määrä pysynyt liki samana

Vuonna 2002 korvattiin 2 125 potilasvahinkoa eli 28,6 prosenttia ratkaistuista ilmoituksista. Korvattavista vahingoista suurin osa, 1 905 tapausta, oli hoitovahinkoja, kun taas infektiovahinkoja korvattiin 163 ja muita vahinkoja 57. Yleisin korvattava hoitovahinko oli tapahtunut tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteiden yhteydessä.

Ulla Toikkanen

Sepelvaltimotautiriskien tutkija Jorma Viikari palkittiin

- Jälleen kerran on osoitettu, miten tunnollisia tutkimuspotilaita suomalaiset ovat. Ja kuinka paljon meitä jokaista kiinnostaa oma terveytemme. Meidänkin tuoreimmasta tutkimuksestamme on matkan varrella yli 2000 tutkittavan joukosta pudonnut pois vain muutama kymmen. Näin totesi Turun Lääketiede -tapahtumassa professori Jorma Viikari, joka sai tämänvuotisen Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinnon. Viikarin ryhmältä ilmestyy näinä päivinä julkaisu tutkimuksesta, jossa on seurattu kaksikymmentä vuotta nuoria suomalaisia ja heidän sepelvaltimotautiriskinsä kehittymistä. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että muutokset valtimoissa alkavat käytännössä jo lapsena, vaikka sepelvaltimotaudin kehittyminen kestääkin vuosikymmeniä.