Terveyskeskuksesta kirjoitettujen lähetteiden tarpeellisuus

Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lähetteen potilaalleen jatkohoitoa tai -tutkimuksia sekä esim. lausuntoa varten. Ajoittain on nostettu esiin kysymys kaikkien lähetteiden tarpeellisuudesta. Nurmeksen ja Valtimon kuntayhtymästä kirjoitettujen lähetteiden tarpeellisuutta arvioitiin tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 300 Pohjois-Karjalan keskussairaalaan lähetettyä potilasta. Arvion suoritti kuusi kokenutta erikoislääkäriä. Lähes 70 % lähetteistä arvioitiin tarpeellisiksi. Loput olivat 1-4:n arvioijan mielestä tarpeettomia.

Markku Puhakka, Olli-Pekka Ryynänen, Pertti Palomäki, Veijo Anttonen, Risto Jukola, Jorma Takala

Sairaalaan lähettämisen aiheet ja perusteet

Terveyskeskuksesta sairaalahoitoon tai -tutkimuksiin lähetettävien potilaiden lähetteissä on edelleenkin epätarkkuuksia ja puutteita. Tutkimuksessa selvitettiin Nurmeksen ja Valtimon terveyskeskuksesta Pohjois- Karjalan keskussairaalaan lähetettyjen potilaiden lähetteitä. Noin 40 %:lle potilaista oli lähetteeseen kirjoitettu diagnoosi, mutta noin 60 % potilaista oli lähetetty pelkällä oirediagnoosilla. Eniten ongelmia terveyskeskuslääkäreille tuotti neurologian, keuhkotautien ja lastentautien diagnosoiminen. Kirjoittajat toivovat perusteellisempia tutkimuksia ja enemmän erikoislääkäreiden konsultointia perusterveydenhuoltoon, jotta diagnostiset ja hoidolliset ongelmat jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Markku Puhakka, Olli-Pekka Ryynänen, Pertti Palomäki, Veijo Anttonen, Risto Jukola, Jorma Takala

Lähetä robottisi kongressiin

Tutkijat ovat kehittäneet kauko-ohjattavan laitteen, jonka avulla voi käydä teleneuvotteluja kasvotusten vaikkapa toisella puolen maapalloa.

Erkki Karjalainen

Horrosanestesiaa Härmässä

Jo eetteri- ja kloroformiaikana humaanit kirurgit pyrkivät löytämään potilaalle miellyttävämpiä vaihtoehtomenetelmiä. Eräs tällainen oli Manner-Euroopassa suosittu ns. Dämmerschlaf, skopolamiinilla ja morfiinilla aiheutettu horrostila. Suomenkin lääketieteellisissä lehdissä menetelmän käytöstä ilmestyi 1900-luvun alussa kolme julkaisua. Näiden julkaisujen tulokset kannustivat menetelmän jatkokäyttöön.

Tapani Tammisto, Christine Tammisto

Saattohoito on potilaan aktiivista kokonaishoitoa

Juha Hänninen kertoo jo kirjan kansilehdellä sen tavoitteen. Kirjan sisältö on jaoteltu oireiden mukaan. Sisällysluettelosta pääsee nopeasti oireen mukaiseen lukuun. Ainoastaan kipu on lukuna niin laaja, ettei käsikirjaidea oikein toimi. Toisaalta hakemisto aivan kirjan lopussa ansaitsee kiitoksen. Hakemistossa voisi vielä käyttää pientä helpotuskeinoa; lihavoida sivunumerot, joilla asiasta on perusteellisin selvitys.

Leena Niinistö

Jatkuva taistelu olemassaolosta

Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta julkisti historiikin 30-vuotisen olemassaolonsa kunniaksi. Perusteluissa todetaan, että vaikka kausi onkin lyhyt, se on ollut sitäkin tapahtumarikkaampi. Jo kirjan nimi kertoo, että jatkuvasta taistelusta on ollut kyse. Perustamistaistelusta selviydyttyä tiedekunta on kaksi eri kerta ollut lakkautusuhan alla ja muuten on taisteltu opetusohjelmasta, toimitiloista, pääsystä keskussairaalaan ja viimeksi tiedekunnan aseman vakiintumisesta. Tänä päivänä tuskin kenellekään tulisi enää mieleen kyseenalaistaa tiedekunnan tarpeellisuutta Pirkanmaan ja lähialueiden lääkärikouluttajana.

Serenissima

Lääkärikunnassamme on lukuisia lähes ammattimaisia taiteentekijöitä oman lääkärinidentiteettinsä ohella; on maalareita, kuvanveistäjiä, kirjailijoita, näyttelijöitä, eri instrumenttien soittajia, laulajia, vain osan taiteen laajasta kirjosta mainiten. Lääkärilehden kulttuuripalsta, Lääkäreiden kulttuuriseura sekä kirjoitukset tulevista kulttuuripäivistä ovat toimineet hyvin, sillä monet taidetta lähes ammatikseen tai vain harrastuksekseen tekevät kollegat ovat ottaneet yhteyttä ja kertoneet tekemisistään.

Ulla-Kaija Lammi, Kaarina Lehtonen

Hoitotakuu - uhka terveydenhuollon toimivuudelle?

Tavoitteena on, että potilas saa perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvion tilanteesta kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta ja erikoissairaanhoidon lääkärin ensiarvion kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta. Lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon tai hoitotoimenpiteeseen potilas pääsee kansallisen hoitosuosituksen määrittämässä tai muuhun näyttöön perustuvassa kohtuullisessa ajassa, tavallisesti kolmessa ja viimeistään kuudessa kuukaudessa, todetaan kansallisen terveysprojektin loppuraportissa. Vastaava periaate kirjattiin valtioneuvoston terveysprojektia koskevaan periaatepäätökseen keväällä 2002, ja myös uudessa hallitusohjelmassa terveysprojektin toteuttamiseen on sitouduttu.

Heikki Pärnänen

Käytössä jo reilun parin vuoden ajan KTL:n palkkausjärjestelmässä sorvattiin kriteerit työn vaativuuden arvioinnille

Kansanterveyslaitoksessa on ollut kahden ja puolen vuoden ajan käytössä palkkausjärjestelmä, joka perustuu työn vaativuuden arvioinnille. Kyseessä on ensimmäinen valtion hallinnon puolella tehty sopimus, joka koskettaa lääkäreitä.

Mika Vehkasaari

Työryhmä pohtimaan paikallisorganisaatiota

Lääkäriliiton hallitus päätti viime kokouksessaan asettaa paikallisorganisaatiotyöryhmän. Sen tehtävänä on pohtia paikallistoiminnan organisaatiota ja aluepäälliköiden tarvetta, asemaa ja työtehtäviä liiton rauhanaikaisessa organisaatiossa sekä esittää sen pohjalta tarvittaessa perustellut toimenpiteet aluepäälliköiden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Työryhmä kertoo selvityksensä liiton hallitukselle ensi marraskuussa.