Ruokatorven refluksin aiheuttama yskä tavallista

Pitkittynyt yskä on ollut tutkimuskohteena harvoin, kun otetaan huomioon oireen yleisyys. Diagnostiset keinot ja hoitomenetelmät ovat kuitenkin kehittyneet viime vuosina, varsinkin kun kyseessä on gastroesofageaalinen refluksi (GER).

Hannu Puolijoki

Ehkäisypillerit vakauttavat äänen laatua

Naisen puheäänen ominaisuuksien tiedetään muuttuvan kuukautiskierron vaiheiden mukaan, todennäköisesti estrogeeni- ja progesteronipitoisuuksien vaihtelun mukana. Aiemmin suurempia hormonimääriä sisältäneitä yhdistelmäpillereitä on pidetty puhetyöntekijälle vahingollisina. Erityisesti androgeenisen keltarauhashormonin haitallista vaikutusta on korostettu.

Pertti Kirkinen

Tyttären syntymä ja ankara anoppi masentavat intialaisen äidin

Synnytyksen jälkeistä masennusta on usein pidetty esimerkkinä biologisten tekijöiden aiheuttamasta depressiosta; sen syyksi katsotaan äidin elimistön naishormonipitoisuuksien suoranainen romahtaminen loppuraskauden tasoon verrattuna. Mutta myös psykososiaalisilla tekijöillä on merkitystä, kuten intialainen tutkimus osoittaa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Antibiootin hyödystä sydäninfarktin jälkeen ei vieläkään näyttöä

Klamydiainfektioiden on epäilty vaikuttavan valtimotautien syntyyn ja taudinkuvaan. Saksalaisessa ANTIBIO-tutkimuksessa verrattiin 6 viikkoa kestävän roksitromysiinihoidon (300 mg päivässä) vaikutuksia lumelääkitykseen 872 sydäninfarktipotilaan taudinkulkuun. Antibiootti ei vaikuttanut kuolleisuuteen (6,5 % vs 6,0 %) tai sairastavuuteen 12 kuukauden seurannan aikana. Tämänkin tutkimuksen otoskokoa ja antibioottihoidon lyhyttä kestoa on arvosteltu. Niinpä lopullinen varmuus antibioottien asemasta saataneen vasta runsaan vuoden kuluttua. Tällöin julkaistaan PROVE IT- ja ACES-tutkimukset, joissa on satunnaistettu noin 8 000 potilasta pitkäkestoiseen antibioottihoitoon ja seurantaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Leikkauksen keuhkokomplikaatiot voidaan arvioida etukäteen

Monikansallisena yhteistyönä pyrittiin selvittämään, miten onnistuu preoperatiivinen arvio leikkauksen jälkeisistä keuhkokomplikaatioista. Aineisto koostui 272 peräkkäisestä muun kuin rintakehän alueen leikkaukseen menevästä, ja heistä 22:lle (8 %) tuli keuhkokomplikaatioita. Monimuuttujamallin perusteella komplikaatioita ennustivat parhaiten ikä yli 65 vuotta (suhteellinen riski OR 1,8), yli 40 askivuoden tupakka-anamneesi (OR 1,9) ja maksimaalinen laryngeaalinen korkeus vähemmän kuin 4 cm (OR 2,0). Muillakin yksittäisillä tekijöillä oli yhteyttä riskiin (mm. hyperkapnia, matala FVC, painoindeksi yli 30 kg/m2), mutta nämä sulkeutuivat epäitsenäisinä selittäjinä monimuuttujamallissa pois.

Hannu Puolijoki

Resepti maksoi keskimäärin 49 euroa vuonna 2002

Kela postittaa näinä päivinä lääkäreille henkilökohtaisen koosteen heidän vuoden 2002 aikana määräämistään korvatuista lääkkeistä. Kirjeen saavat lääkärit, joiden määräämistä lääkkeistä on maksettu korvausta vähintään 200 kertaa. Reseptin keskimääräinen hinta oli viime vuonna 49 euroa, kun vuonna 2001 summa oli 44 euroa. Reseptien määrä kasvoi suhteellisen vähän, eli lääkekorvausten noin 12 % nousun selittää valtaosin uusien lääkkeiden käyttöön otto.

Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Jaana Martikainen, Sinikka Rajaniemi

Sokerit koholla

Esikouluikäistä tyttöä oli parin viikon ajan väsyttänyt ja janottanut runsaammin ja virtsaakin oli tullut tavallista useammin. Äiti toi lapsen terveyskeskukseen tilanteen tarkistamista varten.

Pekka Mäntyselkä

Ravinnon rasvat ja insuliiniherkkyys

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu vaikuttavat useiden muiden tekijöiden ohella insuliiniherkkyyteen ja elimistön glukoosiaineenvaihduntaan. Suosimalla tyydyttymättömiä pehmeitä rasvoja voidaan vaikuttaa edullisesti insuliiniherkkyyteen ja osaltaan pienentää tyypin 2 diabeteksen vaaraa.

Anne Louheranta

Lasten kuntoutuksen muutospaineet

Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on käsitelty runsaasti lasten kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä etenkin oppimisen ja sen häiriöiden osalta. Monet perheet ovat tyytymättömiä, ja luottamus palvelujärjestelmään on heikentynyt. Arvostelu kohdistuu ensisijaisesti palvelujen huonoon saatavuuteen, järjestelyjen heikkoon sujumiseen ja vanhempien kohtuuttomaan taakkaan. Kuntoutuksen edellyttämä tietotaito on tuotava lapsen omaan ympäristöön, jossa kuntoutusta koskeva suunnitelma on tehtävä. Tämäntyyppisestä toiminnasta on jo saatu hyviä kokemuksia kolmannen sektorin keskuksissa. Erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin yksiköt toimivat näin resurssikeskuksina rinnakkain.

Nina Melamies, Helena Miller, Tuula Haukka-Wacklin, Matti Koivikko

Mitä ammatillinen kuntoutus odottaa lääkäriltä?

Työ- ja kansaneläkejärjestelmien ammatillista kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistuksessa 2004 korostetaan kuntoutuksen varhaista käynnistymistä. Muuttuva käytäntö edellyttää myös hoitavalta lääkäriltä aikaisempaa suurempaa herkkyyttä havaita potilaansa kuntoutustarve. Lääkäri on potilaan sairauden asiantuntija, jonka tulee toimia sekä potilaan että kuntoutusjärjestelmän tietolähteenä, kuntoutuksen tukijana ja arvioijana. Kuntoutusohjelman suunnittelussa lääkäri voi luottaa kuntoutusjärjestelmän ammattilaisiin. Myös lääkärin tulee voida odottaa ammatilliselta kuntoutukselta hyötyjä oman työnsä hallintaan.

Jukka Kivekäs