78324 osumaa

Att vara allmänläkare

Tiden är ett viktigt element i mitt arbete. De gånger jag hinner sitta och rulla tummarna i väntan på följande patient är få och lätträknade. Har för länge sedan utvecklat en instinkt som säger mig hur bråttom jag har att få ut patienten och in följande patient - utan att titta på klockan. Har också tränat in hur man ska arbeta och prata med patienten så att man ger ett lugnt och icke-brådskat intryck trots att man i själva verket hela tiden får allt att gå raskt undan. Den metoden lyckas bäst med barnpatienter, sämre med vuxna. Men tiden är inte bara en stressfaktor utan också en vän. Många besvär går om med tiden, medan man funderar över orsaken till dem. Många besvär går om medan patienten väntar på att få komma till mottagningen, ifall han förhastat sig med att beställa tiden. Min tid kan beställas; den portioneras ut i små stycken åt dem som anser sig behöva av den. Ibland kan den t.o.m. utportioneras i individuellt anpassade stycken.

Lena Sjöberg

Kohtaus rautatieasemalla

Kerrotaan, että kaupunki saa kiittää puisesta rautatieasemasta talvisodan aikaista palopäällikköään. Pommitetun puukaupungin palaessa palopäällikkö oli käskenyt peittää rautatieaseman pressuilla, joita sitten kasteltiin koko tulipalon ajan, jotta edes asema säästyisi. Kaupunki on jo ajat sitten kasvanut ulos klassiseen tyyliin rakennetun puuasemansa mitoista, mutta pommitukset kestänyt asema selvisi myös 70-luvun betonivillityksestä.

Pertti Saloheimo

Lähtö

Jantunen on pieni, hennonsitkeä ja tumma Lapin mies. Väärät sääret ja pikimustina välkkyvät silmät tekevät hänestä etelässä shamaanin näköisen, mutta shamaani hän ei ole. Jantunen on tavallinen Lapin mies, hyvä metsästämään ja ryyppäämään, vähemmän sopiva säännölliseen vuorotyöhön. Ja on Jantunen aikamoinen naistenmieskin, itse asiassa aikamoinen sellainen. Työtä hänelle ei kuitenkaan ole löytynyt Lapissa. Ei hän työtä ole kovin aktiivisesti etsinytkään. Aika on mennyt muutenkin.

Iiro Kilpikari

Köyhä mies

Ukko oli pieni, sitkeä auringon paahtama käppänä. Hän viljeli pientä peltotilkkuaan Coinin takamailla ja elätti siten perheensä. Vaimona hänellä oli lihava, hieltä haiseva akka. Lapsia oli siunaantunut viisi, melkein vuoden välein. Vanhin täytti jo viisitoista. Perhe asui auringon rapistamassa kivistä tekaistussa mökkirähjässä, joka kallistui vähän joka suuntaan, mutta piti veden. Lämpöäkin riitti, kun piti kamiinassa tulta.

Iiro Kilpikari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat