Terveystietoja verkosta

Internetissä julkaistaan lukuisia kansainvälisiä terveystilastoja, joita selaamalla voi löytää mielenkiintoisia vertailuaineistoja eri maista. Kansainvälisiä tilastoja käytettäessä kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa muuttujista perustuu maakohtaisiin terveydenhuolto- ja tilastojärjestelmiin, jotka saattavat poiketa suurestikin omista järjestelmistämme. Myös luonnonkatastrofit tai äkilliset muutokset paikallisissa poliittisissa oloissa voivat vaikuttaa rajusti johonkin terveysmuuttujaan.

Mika Gissler, Mika Vuori

Ei-kiireelliseen hoitoon pääsy terveyskeskuslääkärille

Perusterveydenhuollon ajanvarausaikojen saatavuus on huono koko maassa. Kolmen päivän sisällä pääsi kaikille terveyskeskuksen lääkäreille vain seitsemässä prosentissa vastanneista terveyskeskuksista (n = 180). Hoitoonpääsy oli keskimäärin parempi niissä terveyskeskuksissa, joissa oli käytössä väestövastuuvirkaehtosopimus sekä niissä, joiden virkojen täyttöaste oli korkea.

Kirsi Viisainen, Ulla Saalasti-Koskinen, Marja-Leena Perälä

Diabeetikon leikkauskomplikaatio potilasvahinkona

Potilasvakuutuksesta korvataan infektiovahingot 1.5.1999 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan ns. siedettävyysharkinnan perusteella. Ennen mainittua ajankohtaa ilmenneet infektiovahingot korvataan, jos hoitoon on liittynyt alhainen infektioriski. Korvauskäytännössä infektioriskin on arvioitu olevan alhainen ns. puhtaiden leikkausten yhteydessä, jolleivät potilaan yksilölliset seikat lisää riskiä. Näin ollen esimerkiksi huonossa sokeritasapainossa olevan sokeritautipotilaan haavainfektiota ei kohonneen infektioriskin takia korvata potilasvakuutuksesta infektiovahinkona. Leikkauksen suorittaminen huonossa sokeritasapainossa olevalle potilaalle voi kuitenkin sinänsä olla menettelyä, joka tarpeettomasti altistaa potilaan komplikaatiolle. Tällöin diabeetikon haavainfektio voi tulla korvatavaksi vahinkona, joka olisi ollut vältettävissä hoitamalla hyperglykemiaa paremmin ennen leikkausta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lääketiede tarvitsee 64-bittisiä tietokoneita

Pitkät 64-bittiset osoitteet tekevät mahdolliseksi käyttää tietokonemuisteja, jotka ovat suurempia kuin neljä miljardia tavua. Suuret muistit ovat kohta välttämättömiä arkityössä.

Erkki Karjalainen

Sädehoidon suomalainen oppikirja julkaistu

Sädehoitoa on käytetty syövän hoidossa jo sadan vuoden ajan. Sädehoito on kirurgian jälkeen merkittävin syöpää parantava hoitomuoto. Sädehoidon tarve näyttää olevan lisääntymässä, eikä sitä korvaavia hoitomuotoja ole tarjolla. Niinpä onkin paikallaan, että Suomessa vihdoin julkaistaan alan kliininen oppikirja.

Sirkku Jyrkkiö

Yli- ja ohilyöntejä genetiikasta

Barbara Katz Rothman on amerikkalainen sosiologi, joka tuli tunnetuksi käsitteestä ehdollinen raskaus (tentative pregnancy). Tämä viittaa siihen, että sikiötutkimusten aikakaudella raskaus ja odotus muuttuvat eräässä mielessä oikeiksi vasta tulosten varmistettua, että etsittyjä poikkeavuuksia ei ole. Olen lukenut useita Rothmanin kirjoituksia ja pitänyt niistä. Siksi tartuin innolla hänen tuoreeseen kirjaansa Ei yksin geeneistä - matkaopas rodun, normaaliuden ja sikiämisen genetiikkaan. Siinä hän kuvaa nykyistä - lähinnä amerikkalaista - maailmaa ja sen genetisoitumista mm. rotu-käsitteen, syöpägeenien ja lisääntymisgenetiikan tarkastelujen kautta.

Pekka Louhiala

Millaista näyttöä terveydenhuollon uudelta rahoitusmallilta pitäisi edellyttää?

Mikael Forss ja Timo Klaukka esittävät Lääkärilehdessä 16-17/2003 (s. 1939-1940) mielenkiintoisen ajatuksen terveydenhuoltojärjestelmämme rahoitusmallin uudistamiseksi. Kirjoittajat toteavat, että pääjohtaja Huuhtanen on jo aiemmin esitellyt mallia julkisuudessa, mutta nyt asialla lienevät sen todelliset arkkitehdit. Ajatus on erityisen mielenkiintoinen siksikin, että kovin harvoin terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseksi esitetään todellisia uusia ajatuksia, vaikka jatkuvasti asiasta eri tahoilla valitetaan. Kun vielä Vohlosen ym. selvityksistä (1,2) on käynyt ilmi, että terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän monikanavaisuus luo ongelmia, ovat esitetyt ajatukset hyvinkin harkitsemisen arvoisia.

Janne Aaltonen

Valvonnalla ja hallintomenettelyllä pyritään muuttamaan mahdollisesti virheellistä käytäntöä

Professori Ilpo Paaso esitti Lääkärilehden numerossa 13/2003, s. 1579-1581, että lääninhallituksilta puuttuu terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva huomautustoimivalta, koska sitä ei ole kirjattu lakiin. Lisäksi kirjoituksessa vaadittiin oikeutta hakea muutosta saatuihin huomautuksiin, koska viranomaisen tekemään hallintopäätökseen on sen kohteella yleisen muutoksenhakuoikeusperiaatteen mukaan oikeus hakea muutosta, ellei laissa ole toisin säädetty.

Jukka Kärkkäinen

Paaso: Kärkkäinen ohitti kirjoituksessaan varsinaisen asian

Jukka Kärkkäinen kommentoi Lääkärilehdessä 13/2003 julkaistua lyhyttä artikkeliani lääninhallituksen huomautustoimivallasta ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden muutoksenhakuoikeudesta.

Ilpo Paaso

Palkkausjärjestelmän perusidea ei ole kohdallaan

Lääkäri on työssään asiantuntija. Asiantuntija voidaan määritellä esimerkiksi omasta alastaan innostuneeksi osaajaksi, joka haluaa päteä omalla alallaan, ja joka hakee itsenäistä työroolia ja henkilökohtaista tunnustusta. Julkisen sektorin virkaehtosopimukset ja niihin nojautuva johtamis- ja palkitsemiskulttuuri sopeutuvat huonosti asiantuntijan motivoivaan palkitsemiseen, eikä sopimusten vähäisiäkään mahdollisuuksia käytetä.

Risto Lantto