78078 osumaa

In memoriam Birger Elis Holmstén 22.12.1911-20.2.2003

Lääkintöneuvos Birger (Piki) Holmstén kuoli Diakonissalaitoksen Elim-kodissa 20.2.2003 saatuaan viikkoa aikaisemmin aivoinfarktin. Diagnostisten selvitysten jälkeen päätettiin raskaista hoitoyrityksistä luopua ja kuolema tuli rauhallisesti. Piki oli henkisesti virkeä viimeiseen vaiheeseen asti, vaikka hänen kehonsa riutuikin hiljalleen. Birger syntyi Viipurissa maanmittausinsinöörin poikana monikieliseen sukuun ja perheeseen 22.12.1911. Jo kotonaan hän oppi täydellisesti ensin suomen ja sittemmin ruotsin sekä saksan kielet. Hyvästä kielitaidosta oli apua erityisesti sodanjälkeisinä vuosina, jolloin hän teki lukuisia opintomatkoja, osan niistä WHO:n stipendillä. Identiteetiltään Birger oli ensisijaisesti viipurilainen ja niinpä olikin luontevaa, että hänet kutsuttiin viipurilaisia perinteitä vaalivan Torkkelin säätiön hallintoneuvoston jäseneksi vuonna 1981. Sota viivästytti Pikin valmistumista, vaikka hän toimikin sodassa lääkärin tehtävissä, niin kuin tuonaikaiset lääketieteen kandidaatit yleensä. Lentopommin osuminen Nurmeksen sairaalaan hänen toimiessaan siellä lääkärinä oli riipaiseva kokemus. Vammoja sai myös Birgerin nuori vaimo, joka oli tullut tapaamaan miestään. Sirpaleiden ja räjähdysainejäämien jäljet näkyivät Pikin kasvoissa ikuisina muistoina. Sotamuistoistaan Birger ei mielellään kertonut. Sodanaikaisista ansioista hänelle myönnettiin sekä VR 3 että VR 4 sekä myöhemmistä ansioista SVR I R. Sotilasarvoltaan hän oli lääkintäkapteeni. Lääkäriksi Birger valmistui vuonna 1944 ja sai terveydenhuollon erikoispätevyyden 1966. Toimittuaan vt. kunnanlääkärinä eri kunnissa oli hän vakituisena ensin Savitaipaleella ja sittemmin Nurmijärvellä vuoteen 1955 asti, minkä jälkeen hän toimi Uudenmaan lääninlääkärinä vuoteen 1973 ja oikeuslääkärinä vuoteen 1974. Läänin- ja oikeuslääkärinä hän pääsi ikään kuin aitiopaikalta seuraamaan maamme oikeuslääketieteen huimaa kehitystä, vaikka itse joutuikin tekemään kuolinsyyselvityksiä hyvinkin alkeellisissa oloissa. Hänellä oli kuitenkin aina takanaan oikeuslääketieteen laitoksen täysi tuki. Unkarin kansannousun jälkeen Piki toimi Punaisen Ristin tehtävissä Wiener-Neustadtin pakolaisleirin lääkärinä Itävallassa v. 1957. Punaisen Ristin työ oli muutenkin läheistä ja Holmstén toimikin Suomen Punaisen Ristin korkeissa luottamustoimissa eläkkeelle siirtymiseensä asti. Oman lukunsa ansaitsee Birger Holmsténin toiminta lääkärijärjestöissä. Hän oli Suomen Lääkäriliiton hallituksessa miltei koko 1950-luvun ja valtuuskunnassa 1974-79. Kunnanlääkäriyhdistyksen johtokunnassa hän oli myös 1950-luvun ajan ja sittemmin Lääninlääkäriyhdistyksen ja Oikeuslääketieteellisen yhdistyksen johtotehtävissä vuosikausia. Hänelle myönnettiin SLL:n pronssinen ja myös hopeinen plaketti, sekä kutsuttiin Kunnallislääkäriyhdistyksen ja Oikeuslääketieteellisen yhdistyksen kunniajäseneksi. Eläkkeelle siirryttyään hän teki merkittävää työtä järjestäessään Lääkäriliiton ja Kunnallislääkäriyhdistyksen arkistoja. Lisäksi hän hoiti vaikeasti sairasta vaimoaan vuosikausia. Erikoisharrastuksensa Birger Holmstén kiteytti Humaniora-käsitteen alle. Monista humanistisista tieteistä hän keskittyi ennen kaikkea historiaan ja sukututkimukseen. Vanhan Viipurin historiasta ja Suomen lääkintölaitoksen historiasta hänellä oli muutamia julkaisuja. Birger Holmsténissa maamme lääkärikunta menetti viisaan, sivistyneen ja paljon kokeneen kollegan, jonka ikätoverit ovat miltei kaikki jo poistuneet joukostamme.

Lääkevaihdosta 2,2 miljoonan euron säästö

Kelan rekistereihin kertyi huhtikuussa yhteensä 2,3 miljoonaa korvattavaa reseptiä, joista 44 prosentissa lääkevalmiste kuului vaihtokelpoisten valmisteiden listalle. Näistä 17 prosenttia oli vaihdettu apteekissa. Resepteistä 57 prosenttia oli sellaisia, joissa potilaalle oli jo alun perin määrätty hintaputkeen kuuluva lääke, jolloin vaihtoa ei tarvinnut tehdä, tai valmisteelle ei ollut kaupan vaihtokelpoista valmistetta.

Paluu vanhaan ja avaus uuteen

Terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamista koskevassa valtioneuvoston 11.4.2002 tekemässä periaatepäätöksessä todetaan, että hoitoon pääsyn turvaamiseksi sisällytetään lakiin vuoteen 2005 mennessä määräykset kiireettömän hoidon järjestämiseksi ja jononhallinnan toteuttamiseksi. Samalla kirjattiin ns. kolmen sääntö. Sen mukaan potilaan on päästävä perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvioon kolmessa päivässä, erikoissairaanhoidon polikliiniseen arvioon kolmessa viikossa ja lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon tavallisesti enintään kolmessa kuukaudessa (mutta viimeistään kuudessa kuukaudessa). Myös uusi valtioneuvosto on sitoutunut tähän tavoitteeseen.

Mats Brommels, Kati Myllymäki

Återgång och nya utblickar

Statsrådets strategi om tillgång till vård innebär i praktiken en allmän vårdgaranti från början av år 2005. I beslutet konstateras nämligen att om den utsatta tiden överskrids åläggs patientens hemkommun eller samkommun att rekvirera den vård som behövs från andra serviceproducenter. Serviceutbudet inom den privata sektorn kommer förmodligen att öka, och inte nödvändigtvis bara när det gäller lätta eller polikliniska åtgärder. På grund av förändringar i EU:s rättspraxis gällande hälsovårdstjänster kan internationella sjukhuskedjor motses, vilka i så fall marknadsför sina tjänster också i Finland. Den förändring som nu inletts kräver att den offentliga hälso- och sjukvården genom att aktivt och kontinuerligt utveckla sin verksamhet förbättrar sin service och underlättar tillgången till vård.

Mats Brommels, Kati Myllymäki

Etävastaanotto ei potilasta pelota

Tietoliikennetietotekniikan sovellutusten käyttäminen terveydenhuollossa on jo arkipäivää, Ilkka Winblad todistaa. Koko Suomen telelääketieteen hankkeita ei ole vielä ehditty edes laskea, mutta jo pelkästään pohjoisen Suomen lista on vaikuttava: TelPsyko, TelLappi, MOMEDA, ESKO, Telekirurgia ja teleradiologia. Hankkeet ovat hyvin erilaisia; siinä missä TelPsyko rakentaa psykiatrian alan palvelu- ja oppimisympäristöä, MOMEDA tähtää langattomaan tiedonsiirtoon ja Telekirurgia-hanke tutkii televastaanottotoimintaa.

Hilkka Lahti

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat