Terveyspalvelujen saatavuustakuut (pääkirjoitus SLL 24/2002)

Huolimatta perustuslain selvästä julkiselle vallalle antamasta velvoitteesta – mukaan lukien myös muu potilaan oikeuksia korostava lainsäädäntö – palvelujen järjestämisvastuussa olevat kunnat ovat aivan viime vuosiin saakka tulkinneet lainsäädäntöä sumeilematta omaksi edukseen. Kiireettömän hoidon riittävyys on käytännössä ratkaistu kunnissa päätettäessä vuosittain terveydenhuollon menoihin varattavista määrärahoista. Jos tämä määräraha ei ole riittänyt jonkun potilaan hoidon järjestämiseen, hänet on asetettu jonoon odottamaan hoitoa. Kun kyseessä on ollut kiireetön hoito, potilaalla ei ole ollut juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia valittaa asemastaan. Ainakin osa oikeusoppineista on katsonut, ettei ns. kuntakohtainen jono ole vastoin ainakaan lain kirjainta. Näin ollen sairaala siis voisi ottaa hoitoon eri kuntien asukkaita sen mukaan, miten kunnan tilaamat palvelut riittävät kattamaan kyseisen kunnan asukkaitten tarpeet.

TYKS teki Urpo Rinteen toimista tutkintapyynnön poliisille

Aiheesta lisää Lääkärilehden nrossa 24/2002, s. 2630–2632.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää geneeristä substituutiota

Geneerisessä substituutiossa apteekki vaihtaa lääkärin potilaalle määräämän lääkkeen halvempaan rinnakkaisvalmisteeseen, ellei lääkäri tätä erityisistä hoidollisista syistä kiellä.

Hedelmöityshoitoja koskeva lakiesitys lopulta eduskuntaan

Lakiesitys jättää jokaisen perheen omaksi asiaksi, kerrotaanko lapselle, että hän on syntynyt luovutetusta sukusolusta. Jos lapsi tämän tietää, hänellä olisi 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys, jos luovuttaja on tähän suostunut. Luovuttajan suostumuksesta riippumatta lapsella olisi oikeus saada luovuttajan henkilöllisyys tietoonsa vuoden kuluttua luovuttajan kuolemasta.

Lääkärilehden palkinnot tutkiville lääkäreille

– Meillä on nykyaikana käytettävissä hienot kamerat ja muut kuvantamisvälineet, mutta ne eivät koskaan saa syrjäyttää kliinistä tutkimusta ja potilaan koskettamista, korosti Karl- August Lindgren. Hän muistutti myös, että ihmisen fysiikka on luotu kivenpyörittämistä, ei nykyistä staattista työtä varten.

Koulutus-EVO:n kohdistuttava koulutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin

Liitto olisi toivonut vielä enemmän korostettavaksi sitä, että erityisvaltionosuus kohdistuu koulutuksesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin ja ettei sitä käytetä muihin tarkoituksiin.

Keikkalääkärit - liioiteltu uhka?

Suomeen syntyi 60-luvulla perinteisten julkisen sektorin ja yhden miehen praktiikoiden lisäksi lääkärien yhteisvastaanottoja, joista sittemmin kehittyi lähes kaikki merkittävät asutustaajamat kattava noin parinsadan lääkärikeskuksen verkosto. Lääkärikeskuksissa potilaitaan hoitavista noin 5 000 lääkäristä valtaosa osa on säilyttänyt ammatinharjoittajan statuksen, keskukset tarjoavat vain noin sadalle lääkärille työsuhteen lähinnä työterveyshuollossa. Joillekin ammatinharjoittajille palvelujaan tarjoavat ammatinharjoittamisyhtiöt ovat olleet markkinoilla kymmenkunta vuotta.

Taito Pekkarinen

Stafettläkarna - ett överdrivet hot?

På 1960-talet grundades flera gruppläkarmottagningar i vårt land som komplement till den traditionella offentliga vårdsektorn och de enskilda privatläkarmottagningarna. Nätverket av läkarcentraler byggdes småningom ut och de finns numera i så gott som alla viktiga tätorter. Av de omkring 5 000 läkare som tar emot patienter vid läkarcentralerna är de flesta fortfarande yrkesutövare medan inte mer än ett hundratal läkare är anställda vid centralerna, i första hand som företagsläkare. De yrkesutövningsföretag som erbjuder privatpraktiker sina tjänster har funnits på marknaden kring tio år.

Taito Pekkarinen

Stressi on naislääkärinkin rasittava arkikaveri

Uutiset ovat samoja Suomessa ja Ruotsissa: nuoret naiset uupuvat ja stressaantuvat nyt sairastumiseen asti. Ruotsalaiskartoituksen mukaan erityisen kovilla ovat hyvin ansaitsevat, alle 35-vuotiaat naiset. Todennäköisenä pidetään, että tilanne on sama Suomessa. Tämän allekirjoittavat ainakin nuoret naislääkärit. Työssä viihdytään, mutta usein arkea värittävät väsymisen ja riittämättömyyden tunteet, kun ammatin lisäksi pitää hoitaa lapset, koti ja parisuhde.

Liisa Koivula

Huono isäntä mutta hyvä renki

Kilpailu sosiaali- ja terveydenhuollossa on huono isäntä mutta hyvä renki, arvioi kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre avatessaan Stakesin järjestämän asiantuntijaseminaarin, jonka aiheena oli kilpailuttaminen sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta.