Lääkäreille räätälöityä johtajakoulutusta MBA-ohjelmassa

Ensimmäiset lääkärit ovat aloittaneet uuden, terveydenhuoltoalan ammattilaisille tarkoitetun johtajakoulutuksen Executive MBA -ohjelmassa. Koulutuksen ovat suunnitelleet Teknillinen korkeakoulu, Helsingin yliopisto ja yliopiston suureksi osaksi omistama konsulttiyritys Helsinki Consulting Group.

Suvi Sariola

Kantasolututkimus kiitää

Kantasolututkimus pyyhältää kuin pysähtymätön pikajuna. Kesäkuun lopulla ohitettiin taas kaksi rajapyykkiä (Nature AOP online, 20 June 2002): osoitettiin, että aikuisen kantasolut kykenevät erilaistumaan ennen näkemättömän monipuolisesti, ja parannettiin Parkinsonin tauti kantasolujen avulla - tosin vasta rotilla. Alkion kantasolujen kyky erilaistua moniin suuntiin on ollut tiedossa, mutta monenlaiset eettiset pulmat ja poliittiset näkemykset ovat vaikeuttaneet alkion solujen tutkimista ja vähentäneet niiden houkuttelevuutta tulevaisuuden hoitomuotona. Nyt tutkijat löysivät ihmisen luuytimestä uudenlaisen kantasolun (multipotent adult progenitor cell, MAPC); se näyttää jakautuvan loputtomasti ja kykenee viljeltynä erilaistumaan endo-, meso- ja neuroektodermaaliseksi soluksi. Alkiorakkulaan siirretty MAPC osaa erilaistua ilmeisesti kaikenlaisiksi soluiksi, ja isäntäeläimessä kantasolut kypsyivät ainakin verisoluiksi sekä keuhkojen, maksan ja suolen epiteelisoluiksi. Nämä uudet jatkuvasti jakautumaan ja moniin suuntiin erilaistumaan kykenevät kantasolut saattavat tulevaisuudessa tarjota potilaskohtaisen ehtymättömän soluvaraston, josta saadaan tarvittavat solut hoidettaessa degeneratiivisia tai muita solukuolemista (esim. infarktit) johtuvia sairauksia. Ikään kuin esimakuna tästä, toinen tutkijaryhmä pystyi kypsyttämään neuraalisesta kantasolusta dopamiinia erittävän hermosolun. Kun näitä sitten siirrettiin rottiin, joille oli kemiallisesti aiheutettu Parkinsonin tautia muistuttava tila, rotat paranivat. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, korjautuuko dopamiinijärjestelmä näin täsmällisesti ilman haittoja, sillä dopamiini vaikuttaa myös mm. skitsofrenian synnyssä ja mielialan säätelyssä. Nämä uutuusartikkelit ja melkein kaikki mitä kantasoluista on tarpeen tietää löytyvät nyt Internetistä vapaasti vielä parin kuukauden ajan (http://www.nature.com/nature/stemcells/). Tätä tietoa tarvitaan varmasti klinikassakin jo aivan lähivuosina.

Pekka Leinonen

Kelan terveyspuntarista vertailutietoa kunnittain

Kansaneläkelaitos julkaisee verkkosivuillaan terveyspuntaria, jossa jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen perusteella sairastavuusindeksi. Indeksiluku kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa maan keskiarvoon. Indeksiluvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Aineistosta voi tarkastella esimerkiksi kansantautien esiintyvyyttä kunnittain.

Lääketieteen toimittajat etsivät ja kyselevät Tiede ja tutkimus ovat totta toistaiseksi

Koululääketieteen toimittajiahan me lähes kaikki ollaan! hymähtävät toimittajat Maarit Huovinen, Jaakko Kyläsalo ja Jukka Ruukki. Lääketieteen toimittajien yhdistys on kahden sadan suomalaistoimittajan joukko, jonka sisään toki mahtuu monenlaisia näkemyksiä.

Ulla Järvi

Valtionavustus hoitojonojen purkuun jaossa

Sairaanhoitopiirien on haettava hoitojonojen purkamiseen myönnettyä 25 miljoonan euron valtionavustusta elokuun loppuun mennessä. Hallitus on antanut asetuksen, joka määrittelee, millä perusteella valtionavustus myönnetään.

Akryyliamidista käyntiin kansainvälinen tutkimusyhteistyö

Huoli ravinnosta saatavan akryyliamidin vaikutuksista on nopeasti käynnistämässä useita tutkimushankkeita. Euroopan komissio suunnittelee laajaa tutkimusohjelmaa, jota johtavat ruotsalaistutkijat. Maailman terveysjärjestöllä WHO:lla ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestöllä FAO:lla on suunnitteilla tutkijaverkoston luominen.

Lentomatkustajan laskimotukosriski

Tutkimukset ovat antaneet yhä enemmän viitteitä siitä, että pitkä lentomatka saattaa altistaa matkustajan alaraajojen laskimotromboosille ja keuhkoembolialle. Uhka laajoista korvausoikeudenkäynneistä ja ongelman näkyvä käsittely mediassa johtivat siihen, että Maailman terveysjärjestö kutsui asiantuntijat pohtimaan, mitä näyttöä lentomatkustajan laskimotukosriskistä on. Oireyhtymälle on kiirehditty antamaan nimi turistiluokan syndrooma.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Viivästynyt supistustoiminta lapsivedenmenon jälkeen täysiaikaisessa raskaudessa Lisääkö yli neljän tunnin viive operatiivisia synnytyksiä?

Ennenaikaista lapsivedenmenoa esiintyy 8-13 %:ssa täysiaikaisista raskauksista. Kliininen ongelma muodostuu, kun aika vedenmenon ja supistustoiminnan alkamisen välillä pitkittyy. Kliinisessä työssä on syntynyt vaikutelma, että tällöin komplikaatioiden ja instrumentaalisten synnytysten riski lisääntyy. Asiaa tutkittiin Vaasan keskussairaalan synnyttäjien aineistosta, ja siinä avustettujen alatiesynnytysten ja myös kaikkien toimenpidesynnytysten yhteismäärä oli merkittävästi suurempi synnyttäjillä, joilla lapsivedenmeno tapahtui vähintään neljä tuntia ennen supistustoiminnan alkua.

Mikael Gardberg, Hilkka Ijäs, Eero Laakkonen

Siltakielekeleikkaus puheenparannusleikkauksena nenäportin vajaatoiminnassa

Suulaen ja nielun seinämät muodostavat nenäportin, jonka tulisi sulkeutua puhumisen aikana. Nenäportin toiminnanvajaus johtaa puheäänen sointivirheeseen. Nenäportin toiminnanvajauksen erotusdiagnostiikka edellyttää perusteellista puheen tutkimusta ja instrumentaalista dokumentointia. Kun sulkuvajauksen tausta on selvästi orgaaninen, resonanssihäiriö hoidetaan kirurgisesti. Siltakielekeleikkaus on yleisesti käytetty leikkausmenetelmä, mutta sen käyttöön on arveltu liittyvän myös riskejä. Kirjallisuuskatsaus kuitenkin osoittaa, että siltakielekeleikkaus kuuluu luotettavimmin puhetta korjaaviin leikkausmene-telmiin nenäportin toiminnanvajauksissa.

Marja-Leena Haapanen

Kehitysvammaisen aivojen magneettikuvaukset

Kehitysvammaisuus on neurologinen oire, jonka taustalla voi olla hyvin moninaisia tauteja ja tiloja. Monessa tapauksessa aiheuttaja on jo potilaan tautihistorian perusteella itsestäänselvä, kuten silloin, kun kyseessä on aivojen hapenpuutteen tai aivovamman jälkitila. Yleiset kehitysvammaoireyhtymät, kuten Downin oireyhtymä ja Fragile-X-oireyhtymä, ovat jo kliinisin perustein epäiltävissä ja diagnoosi voidaan varmistaa kromosomianalyysin avulla. Aivojen kuvantamistutkimuksia tarvitaan silloin, kun diagnoosi on tuntematon tai tiedossa olevan vaurion laajuutta halutaan tarkemmin kartoittaa.

Leena Valanne