Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä - älä viivyttele hoidossa!

Artikkelissaan dosentti Martti Vastamäki lähestyy aihetta, joka on tähystyskirurgian myötä yleistymässä (SLL 17/2002, s. 1915-1920). Suhteessa polven tähystyskirurgiaan olkapääkirurgia kulkee jälkijunassa. Ehkä olkapään kirurgiassa vältämme kuitenkin joka olkapäävaivan tähystämisen, päinvastoin kuin polvivaivoissa nykyisin. Olkapään tähystyskirurgia on mahdollistanut sen, että osa olkapään aiemmin diagnosoimatta ja hoitamatta jääneistä vaivoista pystytään nykyisin hoitamaan. Koska dosentti Vastamäen artikkelin tarkoitus - kertoa kiertäjäkalvosimen repeämästä yleensä, vai massiivisesta repeämästä - jää epäselväksi, en malta olla kirjoittamatta omia käsityksiäni aiheesta.

Raimo Niskanen

Kirjoittaja vastaa

Kiitän ortopedi Raimo Niskasta mielenkiinnosta olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämää käsittelevää artikkeliani kohtaan. Hän on puheenvuorossaan selventänyt kiertäjäkalvosimen repeämän hoitoa varsinkin tähystystoimenpiteiden osalta. Niskanen korostaa myös, että repeämän oireillessa hankalasti aktiivi asiaan puuttuminen kirurgisin keinoin on paikallaan.

Martti Vastamäki

Hyvänlaatuinen asentohuimaus perusterveydenhuollossa

LT Jouni Lohi kirjoitti katsausartikkelin hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta perusterveydenhuollossa (SLL 18-19/2002, s. 2023-2027). Tavallisimmin katsausartikkelin kirjoittajilta edellytetään oman alansa erikoistuntemusta, ja jäinkin odottamaan selkeää kannanottoa em. taudista perusterveydenhoidon näkökulmasta. Havaitsin joissain keskeisissä perusterveydenhuollollekin tärkeissä kysymyksissä olennaisia epätarkkuuksia, kun taas toisaalla on käsitelty kovin yksityiskohtaisesti monia erityiskysymyksiä, joiden arviointi on tavallisesti asiaan erikseen perehtyneiden tahojen alaa.

Timo P. Hirvonen

Kirjoittaja vastaa

Kirjoitukseni tavoitteena oli tuoda esiin erityisesti perusterveydenhuollon näkökulma ja edistää sairauden diagnosointia ja hoitomahdollisuuksien tunnettavuutta perusterveydenhuollon lääkäreiden keskuudessa. Tavoitteenani oli myös tuoda esiin, millaista vaivaa ja huolta sairaus potilaalle aiheuttaa. Se, miten hyvin perusterveydenhuollon näkökulma on tullut esiin, jääköön lukijoiden arvioitavaksi. Jos perusterveydenhuollon näkökulma ei lukijoiden mielestä tule esiin riittävän selkeästi, pahoittelen nöyrästi asiaa. Kirjoituksen tarkoituksena ei ollut astua erikoissairaanhoidon varpaille, vaan kehittää järkevästi yhteistyötä ja potilaiden hoitoa. Tavoitteena on ollut edesauttaa potilaiden mahdollisimman nopeaa diagnosointia, informointia ja hoitoon pääsemistä. Kirjoitus on laadittu ajatellen nimenomaan suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja sen realistista kapasiteettia. Jos suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä käytännön työtä tekevien henkilöiden mielestä toisenlainen toimintamalli kuin artikkelissa esitetty, on aiheellinen, otan avoimin mielin ohjeita vastaan.

Jouni Lohi

Ydinvoima - lääke vai syy sairauteen?

Lääkärikartellin - Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton yhteinen sopimusjärjestö - ympäristöterveyden työryhmä julkaisi viime vuonna kirjan Ihminen terveellisessä ympäristössä (kirja on tilattavissa Lääkäriliitosta). Pian julkistamisen jälkeen eduskunta kysyi AKAVAn mielipidettä ydinvoimaan ja AKAVA edelleen jäsenjärjestöiltään mielipidettä asiasta. Liiton hallituskin käsitteli asiaa. Ensin käsiteltiin periaatetta tuleeko liiton lausua asiasta mitään. Äänin 8-2 hallitus päätti vastata AKAVAlle. Tehdyn selvitystyön perusteella ja edellä mainittuun raporttiin nojautuen liiton hallitus totesi, että ei ole terveydellistä syytä olla rakentamatta uutta reaktoria. Liitto ei siis ottanut kantaa itse poliittiseen kiistaan siitä tulisiko viides ydinreaktori rakentaa.

Heikki Pälve

Luottamusmieskoulutusta

Uudet AKAVAlaiset - ja siis myös lääkäriluottamusmiehet - on valtaosin valittu. He ottavat tehtävänsä vastaan syksyllä kolmen vuoden ajaksi. Lääkäriliittoon tähän mennessä tulleitten tietojen mukaan varsin monella työpaikalla luottamusmies on vaihtunut.

Heikki Pärnänen

Parisenkymmentä suomalaista valmistuu vuodessa lääkäriksi Tartosta

Tarton yliopistosta on tullut merkittävä opinahjo suomalaisten lääkärien kouluttamisessa. Tällä hetkellä siellä opiskelee lääketiedettä jo 102 suomalaista.

Mika Vehkasaari

Lääkärit 2002 -taskutilasto ilmestynyt

Suomen Lääkäriliiton vuosittain julkaisema tilastoesite lääkärikunnasta on jälleen ilmestynyt suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Taskukokoisessa esitteessä on tietoja lääkärimäärästä ja sen kehityksestä. Lisäksi siinä esitellään lääkärien erikoisalat ja erityispätevyydet, toimintasektorit, alueellinen jakauma sekä esimerkkejä lääkärien palkkauksesta.

SuPerin Palomäki ja vihreiden Soininvaara: Sairaanhoitajien pikakoulutus lääkäreiksi ei ole järkevää

STTK:laisen Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtajan Juhani Palomäen mielestä lääkärien ja hoitajien työtaakan keventäminen ei edellytä keinotekoisia ammattiryhmien pikakurssituksia uusiin tehtäviin. Hänen mukaansa terveydenhuollon työpaikoilla on jo nyt olemassa kaikki tarvittavat mahdollisuudet keventää työtaakkaa jakamalla tehtäviä nykyistä tarkoituksenmukaisemmin eri ammattiryhmien välillä.

Mika Vehkasaari

Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys perustettu

Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 11.4.2002 perustaa lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyyden.

Juhani Laakso