Suomalaisten terveydestä ainutlaatuinen tutkimusaineisto

– Mini-Suomi ja Terveys 2000 ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tietoaineisto. Osallistuminen tutkimukseen oli poikkeuksellisen hyvä, sanoo tutkimusprofessori Arpo Aromaa Kansanterveyslaitokselta.

Älykärry tuo potilaan tiedot reaaliajassa hoitoyksikköön Pohjois-Karjalassa

– HealthNet on yksi sähköisen sairauskertomuksen kehitysympäristö, jossa potilastiedot kirjataan sähköiseen muotoon kaikilla erikoisaloilla. Tärkeimpänä tavoitteenamme tällä hetkellä on sähköisen dokumentin koko elinkaaren hallinta lähetteestä arkistoon. Älykärryjä tehdään muutama kappale, ja niitä testataan osastoilla, kertoo Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen.

Hankintalain tulkinnoista vielä epätietoisuutta terveydenhuollossa

– Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen suhteen kunta saa aina itse päättää, tehdäänkö työ omana toimintana vai ostetaanko palvelut muualta. Tämä on ehdoton sääntö, joka koskee kaikkea muuta paitsi yli viiden miljoonan vanhan markan rakennusurakoita. Jos palvelu kuitenkin päätetään hankkia ostopalveluna, on hankinta ehdottoman pääsäännön mukaan aina kilpailutettava, sanoo ma. markkinaoikeustuomari Mika Pohjonen markkinaoikeudesta.

Sinikka Mönkäre terveydenhuollon kilpailuttamisesta: Huono isäntä mutta hyvä renki

Kilpailuttaminen soveltuu hänen mielestään parhaiten palveluihin, joiden vaikutukset ovat suoria, nopeita ja helposti arvioitavissa ja jotka ovat järkevästi tuotteistettavissa asiakasvalinnan kohteeksi tai sopimuskelpoiseksi tehtäväkokonaisuudeksi.

”Keikkalääkärit”– liioiteltu uhka? (pääkirjoitus SLL 23/2002)

Syksyllä 2000 aloitti ensimmäinen, nopeasti hieman ilkeämielisestikin ”keikkalääkärien reppufirmaksi” ristitty yritys. Nyt niitä toimii kahdeksan. Näiden yritysten liikeidea on tehdä asiakkaansa kanssa, joka useimmin on joko terveyskeskus tai sairaala toimipistekohtainen sopimus, johon yritys järjestää lääkärin. Lääkäri on työsuhteessa yritykseen. Puhelinkyselyn perusteella arvioiden näiden sopimusyrityksiksi itseään kutsuvien yritysten ”reservilistoilla” on kaikkiaan noin tuhat lääkäriä. Heistä noin 300 nostaa kuukausittain palkkaa, eli on tehnyt ainakin yhden ”keikan”. Päätoimisia lääkäreitä yritysten palveluksessa on kolmisenkymmentä.

Lakituvastako hoitotakuu?

1990-luvun lamavuodet pakottivat pohtimaan terveydenhuoltopalvelujemme laatua, määrää ja kustannuksia. Termit menokatto, säästöpakko ja budjettileikkaukset tulivat jokaiselle kansalaiselle varsin tutuiksi. Kunnalliset päättäjät joutuivat ehkä itselleenkin yllätykseksi kasvokkain yhteiskunnallisten arvoprioriteettien kanssa. Menobudjettien tiukkojen raamitusten jälkeen jäljelle jäi vain ikäviä vaihtoehtoja, kuten opetustyön vähentäminen opettajia pakkolomauttamalla, sairaanhoidon ja lasten päivähoidon rajoittaminen ja rakennushankkeista luopuminen tai niiden lykkääminen sekä investointien yleinen vähentäminen. Vaihtoehtona olisi ollut lisääntyvä lainanotto, kunnan velkaantuminen ja lopulta vararikon uhka. Kaiken lisäksi voimassa olevat lait ja asetukset asettivat omat rajoituksensa sille, mihin säästötoimenpiteisiin ylipäätään voitiin ryhtyä ja mihin ei.

Ranan Rimón

Processa om vårdgarantin?

Recessionsåren under 1990-talet tvingade oss att fundera över hälso- och sjukvårdens kvalitet, volym och kostnader. Termer som utgiftstak, tvångssparande och budgetnedskärningar blev allmänt bekanta. De kommunala beslutsfattarna blev kanske till sin förvåning tvungna att prioritera mellan olika samhällsvärden. Efter att stränga ramar för budgeternas utgiftssida slagits fast återstod endast ledsamma alternativ som att minska skolundervisningen genom att tvångspermittera lärare, att dra in på sjukvård och barndagvård och att avstå från byggnadsprojekt eller skjuta upp dem samt att investera mindre. Alternativet hade varit ökad upplåning, skuldsättning av kommunerna och slutligen risk för bankrutt. Dessutom satte gällande lagar och förordningar sina gränser för vilka sparåtgärder som kunde genomföras och vilka inte.

Ranan Rimón

Keikkafirmoilla nyt käytössä väestövastuun vanhat kannustimet

Väestövastuujärjestelmä nitisee lääkäripulassa. Järjestelmä luotiin aikana, jolloin terveyskeskuksissa oli tarpeeksi lääkäreitä sijaistamaan toisiaan. Nyt virkoja on täyttämättä eikä sijaisia löydy. Poissaolevien lääkärien vastuuväestöt kuormittavat kollegoita.

Suvi Sariola

Ahvenanmaan keskussairaala hyödyntää asemaansa kahden mantereen välissä

Jos Ahvenanmaalle johtaisi silta, tätä Suomen pienintä keskussairaalaa ei olisi olemassa.

Ulla Järvi

Karjaan terveysmenot yhä suuremmat kuin muualla maassa

Karjaan terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menot olivat asukasta kohden laskettuna vuonna 2000 noin 16 prosenttia korkeammat kuin maan kunnissa keskimäärin, ilmenee Stakesin selvityksestä. Menot kuitenkin pienenivät lähes kolme prosenttia vuosina 1999-2000. Muissa kunnissa ne yleensä nousivat tuohon aikaan, keskimäärin noin yhden prosentin.