Kuulon kuntoutus, mitä ja milloin?

Kuulovammaisten lääkinnällisellä kuntoutuksella on Suomessa jo melko pitkät perinteet myös osana terveydenhuoltoa. Kuulon kuntoutus edellyttää sekä kuulovaurion että potilaan toimintaympäristön aiheuttaman haitan arviointia. Kuntoutusratkaisut räätälöidään yksilöllisesti ja ne ovat tehokkaita vasta riittävän ohjauksen ja sopeutumisvalmennuksen tukemina. Viime vuosien rakennemuutokset ja erikoissairaanhoidon varojen puute ovat kuitenkin tuoneet ongelmia. Jonot ovat kohtuuttomasti pidentyneet, audiologien koulutus on lopetettu ja epärealistisesti yritetään löytää jopa kuntoutuslainsäädännön hengen vastaisesti vippaskonsteja kuntoutuksen järjestämiseksi yhä pienemmillä kustannuksilla tarpeen kuitenkin jatkuvasti lisääntyessä.

Tapani Jauhiainen

Lyhyesti: Hyttyskarkotteet testattu

Floridan yliopistossa testattiin tiukoissa standardioloissa hyttyskarkotteita. 9 karkotteessa tehoaine oli kasviperäinen, 6:ssa N,N-dietyyli-m-toluamidi (DEET) ja yhdessä IR3535 eli etyylibutyyliasetyyliaminopropionaatti. Kolme karkotetta oli rannekkeessa, muut erilaisina iholle levitettävinä tuotteina. Eniten DEET:tä sisältävä valmiste piti hyttyset loitolla 200-360 minuuttia. Kun pitoisuus oli 20 %, valmiste toimi 180-325 minuuttia, ja kun se oli 6,65 %, teho kesti 90-170 minuuttia. Soijaöljypohjainen tuote toimi 16-195 minuuttia ja IR3535 10-60 minuuttia. Muut kasviperäiset valmisteet toimivat alle 20 minuuttia ja rannekkeet eivät karkottaneet hyttysiä lainkaan. Asian terveysmerkitys on zoonoosien ehkäisyssä, vaikka toki kaikki hyttysenpistot ovat vähintäänkin epämiellyttäviä.

Robert Paul

Lyhyesti: Vaikea keuhkoahtauma altistanee depressiolle

Suomessakin on tutkittu mm. Liedon aineistossa depression esiintymistä COPD-potilailla. Nyt asiaa selvittivät hollantilaiset. Tutkimuksessa oli 163 COPD:n kriteerit täyttävää yli 40-vuotiasta yleislääkärien potilasta. Verrokkeja oli 676, ja heistä 178 oli 40-60-vuotiaita, loput vanhempia. Depression oireiden arviointiin käytettiin CES-D-asteikkoa. Vaikeaa keuhkoahtaumatautia (FEV1 < 50 % viitearvosta) sairastavilla oli masennuksen esiintyvyys 25,0 %, verrokeilla 17,5 % ja lievempää COPD:ta sairastavilla 19,6 %. Vaikeaa keuhkoahtaumaa sairastavien riski (OR) masennukseen oli vakioinnin jälkeen 2,5-kertainen (95 %:n luottamusväli 1,2-5,4). Tulokset antavat pohdittavaa kuntoutukseen.

Hannu Puolijoki

Syöttösolut sittenkin tärkeitä astmassa?

Syöttösolujen merkitystä astmassa korostettiin esimerkiksi pari vuosikymmentä sitten osittain silloin paljon käytössä olleen kromoglikaatinkin vaikutusmekanismin takia, mutta viime vuosina huomio on kiinnittynyt muihin tekijöihin, mm. eosinofiiliseen tulehdukseen, sytokiineihin ja verisuonten läpäisevyyden osuuteen. Tässä mielessä on mielenkiintoista havaita syöttösoluja jälleen tutkitun.

Hannu Puolijoki

Kontrolloidut tutkimukset perustuvat masennuspotilaiden pieneen vähemmistöön

Kontrolloituja tutkimuksia on arvosteltu siitä, että niiden potilasaineistot ovat valikoituneita eikä niistä saatuja tuloksia näin ollen voi suoraan soveltaa jokapäiväiseen kliiniseen käytäntöön. Valikoitumista arvioidakseen tutkijat kävivät läpi runsaan 800 avohoidon potilaan tiedot. Potilaista 346:lla täyttyivät masennuksen diagnostiset kriteerit. Tähän joukkoon tutkijat sovelsivat masennuslääkkeiden tutkimuksissa yleisesti käytettyjä sisäänotto- ja poissulkukriteereitä.

Raimo Kr Salokangas

Hormonikorvaushoito - quo vadis?

Tasannevuosien hormonikorvaushoito parantaa naisen elämänlaatua monin tavoin. Ainakin se vähentää kuumia aaltoja ja sillä on edullinen vaikutus mielialaan. Muitakin etuja on liitetty hormonikorvaushoitoon, kuten kardiovaskulaarisia sairauksia vähentävä vaikutus (mm. vaikuttamalla edullisesti veren kolesteroliarvoihin) ja luunmurtumien ehkäisy. Toisaalta tiedetään, että ainakin estrogeenien käyttöön liittyy suurentunut rintasyövän ja laskimotukoksen riski. Hormonikorvaushoidon vaikutuksesta Alzheimerin taudin ilmaantuvuuteen keskustellaan.

Robert Paul

Lyhyesti: Lääkettä on syytä vaihtaa, jos masennus ei häviä

Vähintään 40 % masennuspotilaista ei reagoi toivotulla tavalla ensimmäiseen lääkkeeseen, vaikka annostelu olisi asianmukainen. Onkin laadittu strategioita, miten valita seuraava lääke. Amerikkalaisessa kaksoissokkotutkimuksessa potilaille annettiin ensi vaiheessa imipramiinia tai sertraliinia. Niille, jotka eivät toipuneet, vaihdettiin lääkitys päittäin mutta edelleen kaksoissokeasti. Lääkkeen vaihto paransi tuloksia molemmissa ryhmissä merkittävästi: toipuneiden määrä kasvoi yli 50 %:lla. Vaikka sertraliiniin siirtymiseen liittyi vähemmän sivuvaikutuksia ja enemmän oireiden vähenemistä, ei toipuneiden määrissä ollut merkitsevää eroa. Tutkijat päättelevät, että yli puolet pitkäaikaisista masennuspotilaista hyötyy vaihdosta toisen ryhmän lääkkeeseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lipoksiineistako uusi päänvaiva astmaa hoitaville?

Lipoksiinien (LX) lanseerauksesta tulee kuluneeksi pian kaksi vuosikymmentä; kyseessä ovat paikallisesti in vivo tulehdusalueella syntyvät eikosanoidit. Siksipä ei ihme, että niiden osuutta myös astmaattisen tulehduksen taustalta tutkitaan. Kahdenkymmenen eriasteisen astmaatikon ja kahdeksan verrokin tutkimuksessa LXA4:ää todettiin lievää astmaa sairastavien indusoiduissa ysköksissä. Jo pienten LXA4- ja LXB4-pitoisuuksien todettiin estävän perifeerisen veren mononukleaaristen solujen erittämää interleukiini 8:aa. Ennustanpa, että lipoksiinien vaikutusten modulaatiosta tulee uusi keuhkolääketieteen kasvava tutkimusalue.

Hannu Puolijoki

Ginseng - kiinalainen rohdos Euroopassa

Ginsengiä on jo vuosia käytetty Suomessakin rohdoksena kohottamaan yleiskuntoa ja lievittämään erilaisia oireita. Valmisteita on monenlaisia, ja myös jäljitelmiä voi olla tarjolla. Rohdoksen vaikutuksia moniin sairauksiin on tutkittu, mutta näyttöä sen tehosta ei ole saatu. Ginsengjuurta sisältävillä valmisteilla voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia joidenkin lääkkeiden kanssa.

Anna-Liisa Enkovaara

Ruoansulatuskanavan mikrobisto ja terveys

Aikuisen ihmisen ruoansulatuskanavan on arvioitu sisältävän jopa 1,5 kg mikrobeja. Ne muodostavat yhden elimistömme merkittävimmistä aineenvaihdunnallisista yksiköistä, joka myös säätelee immunologisen puolustusjärjestelmän kehittymistä ja toimintaa. Mikrobiston merkitys terveyden ylläpidossa on selkeästi merkittävämpi kuin on aiemmin ymmärretty (1).

Seppo Salminen, Pirkka Kirjavainen, Erika Isolauri