Tyky-toiminta laajenee kuntasektorilla Työkyvyn ylläpidon pitäisi olla muutakin kuin jumppaa

Tyky-toiminta tavoittaa lähes jokaisen suomalaisen työntekijän. Enimmäkseen tyky-toiminta on liikuntaa, virkistystä ja kulttuuria. Tällä hetkellä kuitenkin kaivattaisiin enemmän työn organisoinnin parantamista sekä työn tekemistä kehittävää toimintaa.

Ulla Järvi

Biaudet: Sosiaalialallekin kehittämisohjelma

Peruspalveluministeri Eva Biaudet kertoi tiistaina Jyväskylässä, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee sosiaalialan kehittämishanketta terveydenhuollon tuoreen kehittämisohjelman rinnalle. Nämä hankkeet tukevat toisiaan. Ministeri Biaudet totesi valtakunnallisen Terve-sos 2002 -tapahtuman avajaisissa, että kohteeksi otetaan koko sosiaaliala.

Geenihoito neurologian haasteena

Monet keskeiset neurologiset taudit (mm. Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, pesäkekovettumatauti, amyotrofinen lateraaliskleroosi ja Huntingtonin tauti) johtuvat hermosolujen ennenaikaisesta kuolemasta. Niinpä hermokasvutekijä (nerve growth factor, NGF) tai sen geenin istuttaminen sopiviin soluihin olisivat näissä taudeissa looginen hoitomuoto. Tämä kasvutekijä tunnetaan jo varsin perusteellisesti, mutta vasta parikymmentä vuotta sitten opittiin tuntemaan sen fysiologinen merkitys myös aikuisen, eikä vain kehittyvän, hermoston säätelyssä (1). Tutkimusten perusteella oli ilmeistä, että hermokasvutekijä kykenee estämään hermosolujen taudeista tai ikääntymisestä johtuvan kuoleman.

Pekka Leinonen

Laparoskooppinen mahapantaleikkaus sairaalloisen lihavuuden hoitomuotona

Kun painoindeksi on yli 40 kg/m2, saadaan pysyvä painonlasku aikaan ainoastaan leikkaushoidolla. Vaasan keskussairaalassa on saatu lupaavia tuloksia laparoskooppisesta mahapantaleikkauksesta, jota on vuodesta 1996 alkaen käytetty sairaalloisesti lihavien potilaiden hoidossa. Leikkaus on tehty yli sadalle potilaalle, joiden keskimääräinen painonlasku on ollut 30 kg pitkäaikais-seurannassa. Sekä leikkauksen tekninen onnistuminen että potilaiden tyytyväisyys leikkaustulokseen oli 80 prosentin luokkaa.

Mikael Victorzon, Pekka Tolonen

Äkillinen munuaisten vajaatoiminta - haaste avoterveydenhuollon lääkärille

Äkillisen munuaisten vajaatoiminnan esiintymisessä ja etiologisissa tekijöissä on tapahtunut muutoksia viime vuosikymmenien aikana. Usein potilaalla on monta altistavaa tekijää samanaikaisesti. Tulehduskipulääkkeiden ja ACE:n estäjien käytössä pitää noudattaa varovaisuutta erityisesti vanhuksilla ja niillä potilailla, joiden perussairauteen liittyy lisääntynyt munuaissairauksien riski. Potilas, jolla on todettu äkillinen munuaisten vajaatoiminta, on syytä lähettää päivystysluonteisesti sairaalahoitoon. Munuaisten äkillisen vajaatoiminnan ehkäisyssä on oleellista riskipotilaiden tunnistaminen ja seuranta.

Ilpo Ala-Houhala

Syöpäkivun hoidon perusperiaatteet

Syöpätauteihin tiedetään liittyvän paljon erilaisia oireita, joista sekä laadullisesti että määrällisesti kipu on tärkein. Myös potilaat ja yleisö pelkäävät syövässä eniten kipua. Vaikka monipuolisia menetelmiä ja riittävästi tietoa on saatavilla, ei syöpäkivun hoito Suomessa edelleenkään toteudu toivotulla tavalla. Jokaisella syöpäpotilaalla on oikeus parhaaseen mahdolliseen kivun hoitoon. Tämä ei ole ylellisyyttä, turhamaisuutta tai kallista. Kivun hoitamatta jättäminen tai puutteellinen hoito on aina hoitovirhe. Kyseessä on paitsi haaste terveydenhuoltojärjestelmälle, myös eettinen ongelma, joka voidaan liittää keskusteluun priorisoinnista, terveydenhuollon säästöistä ja eutanasiasta.

Eero Vuorinen

Kohdunkaulan syövän epidemiologia

Kohdunkaulan syövän epidemiologia ja siihen vaikuttavat tekijät ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä tämän syöpätyypin esiintymiseen pystytään laajasti vaikuttamaan seulonnoin. Joukkoseulonnan laadun ylläpitäminen on jatkuva haaste, sillä Suomessakin nuorten naisten vähäinen osallistuminen seulontoihin on johtanut kohdunkaulan syövän lisääntymiseen. Ihmisen papilloomaviruksen osuus syövän synnyssä on vahvistunut, ja tutkimuksia HPV-seulonnan merkityksestä ollaan käynnistämässä. Tulevaisuudessa kohdunkaulan syöpää yritetään torjua myös rokottein.

Pekka Nieminen, Ahti Anttila

Montelukastista vain vähän hyötyä kroonisen astman hoidossa?

Leukotrieenireseptorien antagonisti montelukastista ja sen sukulaislääkkeistä on havaittu hyötyä kliinisissä kontrolloiduissa astmatutkimuksissa. Tällöin kyseessä ovat olleet tarkoin kriteerein valitut potilaat, mahdollisimman homogeeninen joukko. Kalifornialaiset selvittivät kuitenkin nyt lääkkeen etua pitempään jatkuneen astman hoidossa lähinnä kliinisen käytännön mukana annettuna. Tavoitteena oli mm. selvittää, voidaanko steroidilääkitysten käyttöä saada vähenemään. Ohjeena oli kontrollikäynneillä stabiilissa tilanteessa koettaa vähentää steroidihoitoa 20 %:lla. Selvitys ei retrospektiivisen ja lähinnä tarkkailevan luonteensakaan suhteen vastaa tasoltaan kontrolloitua lääketutkimusta, mutta antaa kuvaa hoidon vaikuttavuudesta.

Hannu Puolijoki

Sikiöaikainen hapenpuute johtaa skitsofreniapotilailla ja heidän sisaruksillaan aivokudoksen muutoksiin

Yleisen käsityksen mukaan huomattavalla osalla skitsofreniapotilaista aivojen kuorikerroksen harmaa aine on vähentynyt ja aivonestetila on suurentunut. Skitsofreniapotilailla on myös usein ollut synnytykseen liittyneitä komplikaatioita. Vähemmän tiedetään siitä, minkälainen yhteys synnytyskomplikaatioilla - ennen muuta hapenpuutteella - on skitsofreniapotilaiden aivomuutoksiin. Tätä tutkittiin suomalaisessa kaksosaineistossa, jossa verrattiin skitsofreniaan sairastuneiden, heidän ei-psykoottisten kaksospariensa ja kaltaistettujen verrokkien aivolöydöksiä. Verrokkien suvussa ei ollut esiintynyt psykooseja.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Perätilasynnytyksen tapa ja äidin puerperaalinen terveydentila

Perätilasynnytystä koskeva monikeskustutkimus Kanadasta herätti obstetrikoissa ristiriitaisia tunteita vuonna 2000. Täysiaikaisessa perätilassa todettiin suunniteltu keisarileikkaus alatiesynnytystä suotuisammaksi sekä vastasyntyneen että äidin välittömän terveydentilan kannalta. Tutkimusasetelmaa ja löydöksiä on melkoisesti kritisoitu ja pitkäaikaisseurantoja kaivattu. Sama ryhmä on nyt kartoittanut noin 1 500 äidin terveyttä 3 kk synnytyksen jälkeen. Sektiolla synnyttäneillä äideillä oli vähemmän virtsanpidätysongelmia (RR 0,62, 95 %:n luottamusväli 0,41- 0,93) ja myös flatusongelma oli heillä merkitsevästi vähäisempi. Muita eroja terveydentilassa ei havaittu. Tämäkin tulos puhuu suunnitellun sektion puolesta. Artikkelissa toisaalta tuodaan esille se, että perätilan synnytystavan valinnassa on otettava kantaa useisiin lyhyen ja pitkän aikavälin tekijöihin, joista monien merkitystä ei tunneta.

Pertti Kirkinen