78096 osumaa

Verenpaineen uuden hoitosuosituksen noudattaminen olisi askel taaksepäin diabeetikon verenpaineen hoidossa

Suomen Verenpaineyhdistys ry julkaisi äskettäin suosituksen kohonneen verenpaineen hoidosta (1). Diabeetikoiden verenpaineen hoidosta todettiin seuraavaa (s. 119): Jos potilaalla on diabetes, munuaissairaus, merkkejä kohde-elinvauriosta tai kliinisesti merkittävä sydän- ja verisuonisairaus, on lääkehoito aiheellinen jo verenpaineen ylittäessä tason 140/90 mmHg [173-180] (A) [66, 181, 182-189] (C). ja (s. 120) Diabeetikoilla tavoite on alle 140/80 mmHg [173-180] (A). Kirjallisuusviitteet 173-180 käsittelevät mm. mineraalien vaikutusta verenpaineeseen ei-diabeetikoilla ja ovat ilmeisen huolimattomuuden seurausta. Viite 66 on amerikkalainen suositus (Joint National Committee on Prevention, Detection, evaluation, and Treatment of High Blood Pressure, JNC VI), jossa lääkehoito suositellaan aloitettavaksi diabeetikolle, kun systolinen paine on välillä 130-139 mmHg ja diastolinen välillä 85-89 mmHg (2) ja tavoitteena on saavuttaa verenpaine < 130/85 mmHg (eikä 140/80 mmHg). JNC VI -suositusta siteerataan siis virheellisesti. Kanadalaisten näyttöön perustuvaa diabeteksen hoitosuositusta (3) (http://www.diabetes.ca/prof/publications/cpg98eng.pdf) ei siteerata. Tässä neljä vuotta sitten laaditussa suosituksessa verenpaineen hoitotavoite on kuten JNC VI:ssakin < 130/85 mmHg. Samaan aikaan suomalaisen suosituksen kanssa ilmestynyt amerikkalainen diabeetikoiden hoitosuositus (4) (http://care.diabetesjournals.org/cgi/reprint/25/ suppl_1/s1.pdf) ehdottaa lääkehoidon aloittamista, jos systolinen verenpaine on 3 kuukauden lääkkeettömästä hoidosta huolimatta 130-139/80-89 mmHg ja pitää hoitotavoitteena arvoa < 130/80 mmHg. Uusimmat kansainväliset diabeetikon verenpaineen hoitosuositukset pyrkivät siis 10 mmHg suomalaisten tavoitetta matalammalle. Mihin suositusrajojen sitten tulisi perustua?

Hannele Yki-Järvinen

MS-potilaiden beetainterferonihoito TYKS:ssa 1995-2001

Tutkimuksessa tarkasteltiin TYKS:n neurologian klinikan hoidossa vuosina 1995-2001 olleiden MS-tautia sairastavien potilaiden beetainterferonihoidon toteutumista. Yhteensä 115 interferonihoidon aloittaneesta potilaasta 11 vaihtoi lääkevalmisteen toiseen ja 24 keskeytti hoidon. Beetainterferoni vähensi pahenemisvaiheiden ja kortisonipulssihoitojen määrää alle puoleen verrattuna hoitoa edeltävään aikaan. Tämän tutkimuksen perusteella arvioituna TYKS:n neurologian klinikassa interferoni-hoitoa tarvitsevat ja siitä eniten hyötyvät MS-tautipotilaat pääsivät beetainterferoni-hoidon piiriin ja sillä saavutettiin toivottu hoitovaste.

Mervi Oikonen, Juha-Pekka Erälinna

Masennuspotilaan toimintakyvyn arviointi

Masennustila on ny-kyään Suomessa merkittävin toiminta- ja työkyvyttömyyttä aiheuttava mielenterveyden häiriö. Artikkelissa esitetään, miten WHO:n ICF-järjestelmä ja Amerikan psykiatriyhdistyksen DSM-IV-järjestelmään kuuluva SOFAS-arviointiasteikko voidaan yhdistää arvioitaessa masennuspotilaan toimintakykyä. Artikkelin tarkoituksena ei ole toimia B-lausuntojen perusteella tehtävien ratkaisujen tulkintaohjeena vaan pikemminkin parantaa masennuspotilaiden toiminta- ja työkyvyn arviointia, päätösten tasoa ja potilaiden oikeusturvaa.

Pertti Heikman, Heikki Katila, Kimmo Kuoppasalmi

Muistihäiriö: normaalia ikääntymistä vai dementiaa?

Lievä ajattelutoimintojen muutos on ikääntymisessä normaalia. Muistivaikeudet voivat kuitenkin olla merkki dementiaa aiheuttavasta sairaudesta, vaikka arkielämän selviytyminen ei vielä olekaan heikentynyt. Neuropsykologisilla testeillä pystytään toteamaan ns. lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI), joka varsin suurella todennäköisyydellä ennakoi dementiaa. Muistivaikeuksista kärsiviä ikääntyneitä tuleekin terveydenhuollossa seurata nykyistä tarkemmin. Siten dementian hoito päästään aloittamaan riittävän varhain ja pystytään vähentämään sairauden aiheuttamia haittoja lääkityksellä sekä potilaiden neuvonnalla ja omaishoidon tukitoimilla.

Hilkka Soininen, Tuomo Hänninen

Virusinfektiot raskauden aikana

Raskaudenaikaisen virustulehduksen tekee ongelmalliseksi viruksen mahdollinen siirtyminen sikiöön tai vastasyntyneeseen. Sikiön ennusteen kannalta vaarallisimpia ovat teratogeeniset virukset, jotka saattavat infektoida sikiön kohdussa hematogeenisesti äidin viremian seurauksena. Näistä suuri osa kuuluu herpesvirusten ryhmään. Myös parvovirus saattaa päästä sikiön puolelle raskauden aikana, ja vaikka se ei olekaan teratogeeninen, se saattaa aiheuttaa sikiön kuolemaan johtavan anemian. Virustulehdukset, tärkeimpinä sukuelinherpeksen lisäksi hepatiitit B ja C sekä HIV, saattavat tartuttaa vastasyntyneen myös synnytyksen yhteydessä kontaktista emättimen eritteisiin tai äidin vereen.

Anna Alanen

Miehen ympärileikkauksella on etunsa

Miehen ympärileikkauksen on perimätiedon ja joidenkin tutkimustenkin mukaan oletettu vähentävän syfiliksen, penissyövän, virtsainfektioiden ja muiden sukupuolitautien riskiä. Jopa HIV-tartunnan riskin väheneminen on mahdollinen tämän operaation jälkeen. Kondyloomainfektio lisää useiden tutkimusten mukaan genitaalien syöpää sekä miehellä että naisella, mutta ympärileikkauksen yhteydestä siihen ei ole varmaa tietoa. Tämän takia kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli jäseniä Euroopasta, Yhdysvalloista, Etelä-Amerikasta ja Aasiasta, teki analyysin seitsemästä tapaus-verrokkitutkimuksesta, joissa selviteltiin naisen kohdunkaulan syövän yhteyttä hänen miehensä HPV-infektioon ja ympärileikkaukseen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Ylipaino vaikuttaa pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen tulokseen

Yli 3 600 potilasta käsittäneen BARI-tutkimuksen jälkianalyysien mukaan ylipainolla on merkitystä sepelvaltimotaudin ka-joavan hoidon komplikaatioihin ja tulokseen. Yllättäen ylipaino vähensi merkittävästi pallo- laajennuksen sairaalavaiheen komplikaatioita, mutta ei vaikuttanut mitenkään ohitusleikkauskomplikaatioihin. Viiden vuoden seurannassa ylipaino ei vaikuttanut pallolaajennusryhmän ennusteeseen. Huomattava ylipaino (BMI > 30 kg/m2) lisäsi sen sijaan ohitusleikkauksella hoidettujen potilaiden kuolleisuuden 3-5-kertaiseksi.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat