Lyhyesti: Kinolonien akilleenkantapää

Hyvä muistutus fluorokinoloniantibioottien yhdestä haittavaikutuksesta on kuvattu BMJ:n Minervan palstalla. Siinä on 55-vuotiaan miehen jalat, kummastakin akillesjänteet poikki. Mies oli saanut keuhko-ongelmiinsa levofloksasiinia ja prednisolonia. Kahden viikon kuluttua napsahti miehen kumartaessa videota vaihtamaan. Ruptuuran hoito oli konservatiivinen. Jännevamma on fluorokinolo-nihoidon tunnettu komplikaatio. Tässä tapauksessa kortisoni oli varmaan edistämässä vamman syntyä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lapsen unihäiriö ja äidin masennus

Jos imeväisikäinen itkee ja valvoo yöt, äiti väsyy ja masentuu, eikä kenelläkään ole kivaa. Australialaisissa neuvoloissa satunnaistettiin 156 huonosti nukkuvaa 6-12 kk:n ikäistä vauvaa. Interventioryhmässä vanhempia ohjattiin opettamaan vauva nukkumaan joko pidentämällä aikaa, jolloin he reagoivat lapsen itkuun, tai vähitellen vähentämällä läsnäoloa lapsen nukahtaessa. Tavoitteena oli lapsen nukahtaminen yksin. Vertailuryhmän vanhemmat saivat vain kirjallisen ohjeen normaalista unirytmistä. Interventioryhmän vauvat nukkuivat 2 kk:n kuluttua paremmin ja äidit olivat vähemmän masentuneita, mutta ero ei ollut merkitsevä enää 4 kk:n kuluttua. Tyhjää parempi silti.

Marjo Renko

Lyhyesti: Myös uusien psykoosilääkkeiden käytössä hoitomyöntyvyysongelmia

Uusia psykoosilääkkeitä on pidetty perinteisiä psykoosilääkkeitä parempina mm. hoitomyöntyvyyssyistä. Prospektiivisessa tutkimuksessa vertailtiin erityyppistä lääkettä saaneiden hoitomyöntyvyyttä 6 ja 12 kuukauden kuluttua hoidon alusta. Toisen polven lääkkeitä saaneista 57,4 % ja perinteisiä lääkkeitä saaneista 49,9 % käytti lääkettä ohjeen mukaisesti 6 kuukauden kohdalla (p = 0,05), ja vastaavat osuudet 12 kuukauden kohdalla olivat 54,9 % ja 50,1 % (p = 0,11). Perinteisiä lääkkeitä saaneet olivat ilman lääkitystä 7 päivää kuukaudessa ja toisen polven lääkettä saaneet 4 päivää kuukaudessa. Potilaiden hoitomyöntyvyys uuden polven psykoosilääkkeisiin oli siis tässäkin parempi, mutta erot eivät ole kovin suuria ja myös uusia lääkkeitä käyttävien potilaiden hoitomyöntyvyyttä tulee tukea.

Raimo Kr Salokangas

Infliksimabi Crohnin taudin pitkäaikaishoidossa

Vaikean Crohnin taudin hoitossa on ruvettu käyttämään influksimabia, tuumorinekroositekijä alfan vasta-ainetta. TNF-alfa on keskeinen suolistotulehdusta ylläpitävä sytokiini, ja infliksimabin käyttö tuo remission monille potilaille, joita muut lääkkeet steroideja ja metotreksaattia myöten eivät ole auttaneet. Infliksimabin pitkäaikaistehosta ei ole ollut tietoja. Nyt julkaistava ACCENT I -tutkimus täyttää tämän aukon.

Robert Paul

Ruotsin lääkekustannusten kasvu hidastui viime vuonna

Lääkekustannukset ovat kasvaneet Ruotsissa 1990-luvulla nopeammin kuin Suomessa. Viime vuosi oli poikkeus: kasvu Ruotsissa hidastui - vuoteen 2000 verrattuna kasvua oli 6,5% - kun meillä kasvua oli toistakymmentä prosenttia. Statiinien käyttö lisääntyi voimakkaasti sekä Ruotsissa että Suomessa, ja myös depressio- ja mahahaavalääkkeet olivat myyntilukujen kärkipäässä.

Timo Klaukka

Dopingaineiden riskit urheilijan terveydelle

Britannian lääkäriliitto (British Medical Association, BMA) on julkistanut yleislääkäreille tarkoitetun yksityiskohtaisen selvityksen dopingaineiden vaikutuksista ja terveysriskeistä. Raportin mukaan mm. steroideja saa helposti Internetin kautta ja harmailta markkinoilta, mutta tuotteet ovat laadultaan kyseenalaisia ja aiheuttavat käyttäjilleen mm. myrkytyksiä, infektioita ja psyykkisiä ongelmia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vorikonatsoli hyväksytty EU-maihin

Euroopan komissio on hyväksynyt oraalisen ja suonensisäisen lääkemuodon sienilääke vorikonatsolista (Vfend, Pfizer) sairaalakäyttöön potentiaalisesti fataaleissa sieni-infektioissa. Lääke on tarkoitettu lähinnä immunosuppressiopotilaille mm. aspergilloosin ja kandida-infektion hoitoon. Yli 2 000 potilaalla tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa todettiin haittavaikutuksina näköhäiriöitä ja ihottumia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Losartaanista pitkäaikaistutkimus

Ensimmäisestä angiotensiinireseptori II -salpaajasta losartaanista on julkaistu yli 9 000 potilasta käsittävä tutkimus, jossa sitä verrattiin hypertoniapotilaiden potentiaalisissa riskeissä beetasalpaaja atenololiin (Tenormin, AstraZeneca). Potilaita seurattiin keskimäärin lähes 5 vuotta. Losartaani vähensi merkittävästi enemmän (13 %) kuin atenololi kardiovaskulaaristen kuolemien, sydänperäisten sairastumisten ja aivohalvauksien kokonaisriskiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi trombolyytti hyväksytty EU-maihin

Euroopan komissio on hyväksynyt synteettisen pentasakkaridijohdoksen fondaparinuksin (Arixtra, Sanofi-Synthélabo/Organon) käytettäväksi suurissa ortopedisissä leikkauksissa, kuten lonkkamurtumien hoidossa tai lonkan- tai polven proteesileikkauksissa. Aineen on todettu estävän laskimotrombooseja tehokkaammin kuin pienimolekyylinen hepariini enoksapariini (Klexane, Aventis).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rofekoksibi ja aseptinen meningiitti

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaiselle (Food and Drug Administration, FDA) on tehty seitsemän ilmoitusta aseptisesta meningiitistä, joka ilmeni rofekoksibihoitoa saaneilla potilailla. Viidestä potilaasta saatiin yksityiskohtaisemmat tiedot. Heistä neljä oli 16-67-vuotiaita naisia, joilla ei ollut anamneesissa aikaisempaa aseptista meningiittiä tai sidekudossairauksia. Yhdellä potilaista oli nivelreuma. Meningiitin oireet alkoivat joko välittömästi tai 12 ensimmäisen hoitopäivän kuluessa. Kaikki potilaat joutuivat sairaalahoitoon, mutta toipuivat, kun lääkitys lopetettiin. Tulehduskipulääkkeiden, kuten ibuprofeenin ja naprokseenin, tiedetään aiheuttavan harvinaisena haittavaikutuksena aseptista meningiittiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä