Hedelmöityshoitoja koskeva lakiesitys lopulta eduskuntaan

Eduskunta on pitkällisen valmistelun jälkeen saanut käsiteltäväkseen hedelmöityshoitoja koskevan lakiesityksen. Monia kompromisseja sisältävän esityksen mukaan hedelmöityshoitoa voitaisiin tietyin ehdoin antaa myös yksinäiselle naiselle tai naisparille. Hoidon antamisen edellytyksenä on, että siittiöitä luovuttanut mies on antanut suostumuksensa siittiöiden käyttöön yksinäiselle naiselle annettavaan hedelmöityshoitoon. Luovuttajan on suostumusta antaessaan oltava tietoinen siitä, että hänet voidaan vahvistaa syntyvän lapsen isäksi. Jos isyys vahvistetaan, luovuttaja voidaan myös määrätä elatusvelvolliseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää geneeristä substituutiota

Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään mahdollisuuksia siirtyä geneeriseen substituutioon. Ministeriö on pyytänyt Lääkelaitosta esittämään näkemyksensä geneerisen substituution toteuttamisesta ja ehdotuksen keskenään vaihdettavista lääkevalmisteista.

Tuloksien perusteella uusia kuntoutusmenetelmiä? Krooninen kipu jättää aivoihin pysyvät jäljet

Kroonisen kivun on havaittu aiheuttavan pysyviä muutoksia sekä tunto- että liikeaivokuorella. Näitä muutoksia voidaan käyttää objektiivisina merkkeinä kivun aiheuttamasta muokkautumisesta aivoissa, sanoo dosentti, LT Nina Forss.

Suvi Sariola

Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus kokoaa monitieteellistä osaamista Turussa

Turun PharmaCityssä aloitti tämän vuoden alussa toimintansa Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, joka kuuluu erillisenä laitoksena Turun yliopistoon. Keskuksessa työskentelee eri projekteissa noin 50 henkilöä.

Ulla Toikkanen

Lääkärilehden palkinnot tutkiville lääkäreille

Suomen Lääkärilehden vuotuiset tunnustuspalkinnot jaettiin tänä vuonna lääkäreille, jotka ovat onnistuneet yhdistämään kliinisen työn tutkimisen ja kirjoittamisen intoon.

Ulla Järvi

Laastariveron poistamisen yksityiskohdista kiistaa

Ns. laastariveron poistamista selvittävässä työryhmässä on erimielisyyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän piti jättää jo toukokuussa ehdotuksensa liikenneonnettomuuksissa ja työtapaturmissa loukkaantuneiden hoidon rahoituksesta ja erityisesti ns. suoralaskutusmallin toteuttamistavoista. Työ on kuitenkin viivästynyt.

Suvi Sariola

Kylläisyyden vaarat

Säännöllisesti ruokaileva ihminen on suuren osan valveillaoloajastaan, vuorokaudestaan ja elämästään aineenvaihdunnallisesti aterianjälkeisessä eli postprandiaalitilassa. Kuitenkin aineenvaihduntaa arvioivat kliiniskemialliset määritykset (esimerkiksi verensokeri ja veren rasva-arvot) tehdään yleensä paastoverinäytteistä; tämä johtuu ensisijaisesti näytteiden yhtenäistämispyrkimyksistä. Olisiko kliinisesti mielekkäämpää tutkia potilaan aterianjälkeistä aineenvaihduntaa? Monissa epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu sokerirasituskokeen kahden tunnin arvon ennustavan sydän- ja verisuonisairautta sekä terveillä koehenkilöillä että tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla (1). Ilmeisesti myös muut aterianjälkeiset veren koostumuksen muutokset liittyvät varsin kiinteästi sydän- ja verisuonisairauksiin (2). Pitäisikö verensokeria ja rasvoja korjaavan hoidon tähdätä entistä tehokkaammin myös aterianjälkeiseen aikaan?

Pekka Leinonen

Milloin potilaalla tulee epäillä vestibulaarihermon schwannoomaa ja tehdä aivojen magneettikuvaus?

Vestibulaarihermon schwannooma on yleisin kallonsisäinen schwannooma. Kyseessä on hitaasti kasvava hyvänlaatuinen kasvain. Noin 6-10 % kallonsisäisistä kasvaimista ja 80-90 % ponskulman kasvaimista on vestibulaarihermon schwannoomia. Vestibulaarihermon schwannooma on yleensä toispuoleinen, mutta noin 5 % niistä on molemminpuolisia, ja tila liittyy neurofibromatoosi 2:een. Yleisimmät kasvaimen aiheuttamat oireet ovat toispuoleinen sensorineuraalinen kuulonalenema, ei-pulsoiva tinnitus ja huimaus. Voimavarojen ja resurssien rajallisuuden vuoksi on tärkeää, että magneettikuvaukset kohdennetaan oikein.

Tapani Tikkakoski, Pertti Siponen, Roger Asplund, Hannu Tuominen

Ylipainehappihoidon asema nykylääketieteessä - onko Suomessa jääty jälkijunaan?

Ylipainehappihoito (HBO) on lääketieteellinen hoitomuoto, jossa ympäristön painetta kohottamalla saadaan ylimääräistä happea liukenemaan plasmaan ja siirtymään kudoksiin. Hoidolla voidaan hapenpuutteen korjaamisen lisäksi muun muassa tappaa anaerobimikrobeja, tehostaa kudosvaurioiden korjausmekanismeja ja leukosyyttien bakteerintappokykyä sekä pienentää sukeltajantaudin typpikuplia.

Jari Suvilehto

Tehohoitopotilaan ylipainehappihoidon toteutus

Kiireellistä ylipainehappihoitoa tarvitsevat potilaat ovat usein välittömässä hengenvaarassa ja vaativat tehohoidon tasoista hoitoa. Näiden potilaiden hoito on keskitetty Suomessa TYKS:iin, jossa on maan ainoa teho-osaston yhteydessä toimiva ylipainehappihoitokeskus. Hoitotulokset yli 30 vuodelta ovat osoittaneet, että tehohoitopotilaan ylipainehappihoito voidaan toteuttaa turvallisesti tehohoidon tasosta tinkimättä.

Juha Perttilä