Keikkalääkärit - liioiteltu uhka?

Suomeen syntyi 60-luvulla perinteisten julkisen sektorin ja yhden miehen praktiikoiden lisäksi lääkärien yhteisvastaanottoja, joista sittemmin kehittyi lähes kaikki merkittävät asutustaajamat kattava noin parinsadan lääkärikeskuksen verkosto. Lääkärikeskuksissa potilaitaan hoitavista noin 5 000 lääkäristä valtaosa osa on säilyttänyt ammatinharjoittajan statuksen, keskukset tarjoavat vain noin sadalle lääkärille työsuhteen lähinnä työterveyshuollossa. Joillekin ammatinharjoittajille palvelujaan tarjoavat ammatinharjoittamisyhtiöt ovat olleet markkinoilla kymmenkunta vuotta.

Taito Pekkarinen

Stafettläkarna - ett överdrivet hot?

På 1960-talet grundades flera gruppläkarmottagningar i vårt land som komplement till den traditionella offentliga vårdsektorn och de enskilda privatläkarmottagningarna. Nätverket av läkarcentraler byggdes småningom ut och de finns numera i så gott som alla viktiga tätorter. Av de omkring 5 000 läkare som tar emot patienter vid läkarcentralerna är de flesta fortfarande yrkesutövare medan inte mer än ett hundratal läkare är anställda vid centralerna, i första hand som företagsläkare. De yrkesutövningsföretag som erbjuder privatpraktiker sina tjänster har funnits på marknaden kring tio år.

Taito Pekkarinen

Stressi on naislääkärinkin rasittava arkikaveri

Uutiset ovat samoja Suomessa ja Ruotsissa: nuoret naiset uupuvat ja stressaantuvat nyt sairastumiseen asti. Ruotsalaiskartoituksen mukaan erityisen kovilla ovat hyvin ansaitsevat, alle 35-vuotiaat naiset. Todennäköisenä pidetään, että tilanne on sama Suomessa. Tämän allekirjoittavat ainakin nuoret naislääkärit. Työssä viihdytään, mutta usein arkea värittävät väsymisen ja riittämättömyyden tunteet, kun ammatin lisäksi pitää hoitaa lapset, koti ja parisuhde.

Liisa Koivula

Huono isäntä mutta hyvä renki

Kilpailu sosiaali- ja terveydenhuollossa on huono isäntä mutta hyvä renki, arvioi kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre avatessaan Stakesin järjestämän asiantuntijaseminaarin, jonka aiheena oli kilpailuttaminen sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta.

Hankintalain tulkinnoista vielä epätietoisuutta terveydenhuollossa

Kunnat hankkivat entistä enemmän terveyspalveluja ostopalveluina. Vielä on kuitenkin epäselvyyttä, miten pitäisi tulkita ostomenettelyä julkisella sektorilla säätelevää lakia julkisista hankinnoista.

Suvi Sariola

Stakes muuttaa Sörnäisten rantaan

Stakes muuttaa kesäkuun kymmenentenä päivänä Ympyrätalosta uusiin toimitiloihin Sörnäisten rantaan, Lintulahdenkuja 4:ään. Stakesin kahdeksankerroksinen uudistalo sijaitsee Osuusliike Elannon entisessä teollisuuskorttelissa. Osa Stakesin toiminnoista sijoitetaan Elannon entisen juuresvaraston tiloihin.

Suomalaisten terveydestä ainutlaatuinen tutkimusaineisto

Kansanterveyslaitoksen johdolla toteutettu väestön terveyden laaja poikkileikkaustutkimus Terveys 2000 onnistui tutkijoiden mukaan erinomaisesti. Sen aineistoa luonnehditaan jopa maailman parhaaksi, ja sen arvoa lisää vertailumahdollisuus Kelan 20 vuotta sitten tekemään Mini-Suomi-tutkimukseen.

Marianne Jansson

Älykärry tuo potilaan tiedot reaaliajassa hoitoyksikköön Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri on ensimmäisenä Suomessa ryhtynyt allekirjoittamaan potilasasiakirjat sähköisesti. Tällöin tietojen digitaalinen arkistointi ja niiden siirto hoitotilanteeseen on mahdollista. Sairaanhoitopiiri ottaa myös käyttöönsä niin sanotun älykärryn. Liikkuva, langaton yksikkö tuo potilaan tiedot reaaliajassa hoitotilanteeseen, jolloin vältetään turhia käyntejä ja tutkimuksia. Älykärry sisältää vaunun, tietokoneen, esimerkiksi reseptien tulostamiseen tarvittavan kirjoittimen sekä lisäakkulaitteen, joka varmistaa virran vähintään kahdeksitoista tunniksi. Tietokone on yhteydessä sairaalan langattomaan verkkoon. Yksiköstä on reaaliaikaiset yhteydet sairaalan HealthNet-potilastietojärjestelmään, laboratorio- ja kuva-arkistoihin, alueen terveyskeskuksiin sekä ulkoisiin tietopankkeihin. Elektroninen järjestelmä on lyhentänyt lääkärikierrolla käytettävää aikaa.

Ulla Toikkanen

Onko ylipainehappihoito näyttöön perustuvaa?

Näytön taso ylipainehappihoidossa on herättänyt paljon keskustelua lääketieteellisten lehtien palstoilla. Saman menetelmän soveltuminen useiden elinryhmien ja erityyppisten sairaustilojen hoitoon on lääketieteessä epätavallista ja yleislääkkeitä on usein syystäkin pidetty epäilyttävinä - niinpä niihin liittyy myös voimakkaita tunteita. Ylipainehappihoidon innokas tutkimuksellinen kokeileminen eri tiloihin on ollut yleistä erityisesti alkuvuosina, koska sivuvaikutusten riski on siinä vähäinen. Vastapainona on herännyt voimakas kritiikki, kun hoitokäytäntöjä on muodostunut ilman järjestelmällisesti toteutettua osoitusta vaikuttavuudesta. Ylipainehappihoidon asema lääketieteessä onkin ollut vähintäänkin kiistanalainen viime vuosiin saakka.

Jari Suvilehto

Pahoinpitelyn aiheuttamat kasvovammat

Suomessa 60-80 % pahoinpitelyistä kohdistuu pään alueelle. Helsingin seudulla kasvomurtumapotilaiden määrä on kolmessa vuosikymmenessä kasvanut 200 potilaasta lähes 500 potilaaseen vuodessa, pahoinpideltyjä on heistä lähes puolet. Naisten osuus pahoinpitelyjen uhreista on pysynyt ennallaan, mutta todellisuus voi olla toinen, sillä väkivalta saatetaan naamioida kaatumiseksi. Näissä tapauksissa on lääkärin syytä olla valppaana, jotta esimerkiksi perheväkivalta ei jää huomaamatta. Kasvomurtumapotilaista 20 %:lla murtuma on silmän luisessa pohjassa, useimmiten pahoinpitelyn seurauksena.

Risto Kontio