Asetaldehydin paikallinen tuotto ihmisen yläruoansulatuskavanan syöpää aiheuttavana tekijänä

22.3.2002 Helsingin yliopisto

Satu Väkeväinen

Tyypin 1 diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden kliininen merkitys pikkulapsilla

22.3.2002 Tampereen yliopisto

Teija Kimpimäki

Probiootit ja varhainen ruokinta lasten ripulitaudin hoidossa ja ehkäisyssä

5.4.2002 Turun yliopisto

Marketta Juntunen

Lääkäriliiton uudeksi neuvottelupäälliköksi Markku Kojo

Lääkäriliiton uudeksi neuvottelupäälliköksi on valittu oikeustieteen kandidaatti Markku Kojo, 43. Hän on työskennellyt lakimiehenä Akavassa. Kojo aloittaa työt Lääkäriliitossa syyskuussa.

Suomalaisten terveydestä ainutlaatuinen tutkimusaineisto

– Mini-Suomi ja Terveys 2000 ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tietoaineisto. Osallistuminen tutkimukseen oli poikkeuksellisen hyvä, sanoo tutkimusprofessori Arpo Aromaa Kansanterveyslaitokselta.

Älykärry tuo potilaan tiedot reaaliajassa hoitoyksikköön Pohjois-Karjalassa

– HealthNet on yksi sähköisen sairauskertomuksen kehitysympäristö, jossa potilastiedot kirjataan sähköiseen muotoon kaikilla erikoisaloilla. Tärkeimpänä tavoitteenamme tällä hetkellä on sähköisen dokumentin koko elinkaaren hallinta lähetteestä arkistoon. Älykärryjä tehdään muutama kappale, ja niitä testataan osastoilla, kertoo Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen.

Hankintalain tulkinnoista vielä epätietoisuutta terveydenhuollossa

– Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen suhteen kunta saa aina itse päättää, tehdäänkö työ omana toimintana vai ostetaanko palvelut muualta. Tämä on ehdoton sääntö, joka koskee kaikkea muuta paitsi yli viiden miljoonan vanhan markan rakennusurakoita. Jos palvelu kuitenkin päätetään hankkia ostopalveluna, on hankinta ehdottoman pääsäännön mukaan aina kilpailutettava, sanoo ma. markkinaoikeustuomari Mika Pohjonen markkinaoikeudesta.

Sinikka Mönkäre terveydenhuollon kilpailuttamisesta: Huono isäntä mutta hyvä renki

Kilpailuttaminen soveltuu hänen mielestään parhaiten palveluihin, joiden vaikutukset ovat suoria, nopeita ja helposti arvioitavissa ja jotka ovat järkevästi tuotteistettavissa asiakasvalinnan kohteeksi tai sopimuskelpoiseksi tehtäväkokonaisuudeksi.

”Keikkalääkärit”– liioiteltu uhka? (pääkirjoitus SLL 23/2002)

Syksyllä 2000 aloitti ensimmäinen, nopeasti hieman ilkeämielisestikin ”keikkalääkärien reppufirmaksi” ristitty yritys. Nyt niitä toimii kahdeksan. Näiden yritysten liikeidea on tehdä asiakkaansa kanssa, joka useimmin on joko terveyskeskus tai sairaala toimipistekohtainen sopimus, johon yritys järjestää lääkärin. Lääkäri on työsuhteessa yritykseen. Puhelinkyselyn perusteella arvioiden näiden sopimusyrityksiksi itseään kutsuvien yritysten ”reservilistoilla” on kaikkiaan noin tuhat lääkäriä. Heistä noin 300 nostaa kuukausittain palkkaa, eli on tehnyt ainakin yhden ”keikan”. Päätoimisia lääkäreitä yritysten palveluksessa on kolmisenkymmentä.

Lakituvastako hoitotakuu?

1990-luvun lamavuodet pakottivat pohtimaan terveydenhuoltopalvelujemme laatua, määrää ja kustannuksia. Termit menokatto, säästöpakko ja budjettileikkaukset tulivat jokaiselle kansalaiselle varsin tutuiksi. Kunnalliset päättäjät joutuivat ehkä itselleenkin yllätykseksi kasvokkain yhteiskunnallisten arvoprioriteettien kanssa. Menobudjettien tiukkojen raamitusten jälkeen jäljelle jäi vain ikäviä vaihtoehtoja, kuten opetustyön vähentäminen opettajia pakkolomauttamalla, sairaanhoidon ja lasten päivähoidon rajoittaminen ja rakennushankkeista luopuminen tai niiden lykkääminen sekä investointien yleinen vähentäminen. Vaihtoehtona olisi ollut lisääntyvä lainanotto, kunnan velkaantuminen ja lopulta vararikon uhka. Kaiken lisäksi voimassa olevat lait ja asetukset asettivat omat rajoituksensa sille, mihin säästötoimenpiteisiin ylipäätään voitiin ryhtyä ja mihin ei.

Ranan Rimón