78096 osumaa

Sairaanhoitopiirit uskovat yhteistyöhön

Sairaanhoitopiirit saivat kansalliselta terveysprojektilta tehtäväkseen parantaa erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa erityisvastuualueittain eli miljoonapiireittäin. Aikataulu on tiukka: suunnitelmat pitää toimittaa sosiaali- ja terveysministeriöön vuoden 2003 toukokuun loppuun mennessä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan sairaanhoitopiirit solmivat yhteistyösopimuksia, yhdistyvät tai muodostavat terveydenhuoltopiirejä.

Suvi Sariola

Vatsaontelontähystyksestä napinläpikirurgiaksi

Nyt jo satavuotiaasta, alun perin gynekologien suosimasta vatsaontelontähystyksestä tuli varsinaisesti kirurgiaa vasta 15 vuotta sitten. Vuonna 1987 nimittäin poistettiin sappirakko ensimmäisen kerran tähystämällä (1). Sen jälkeen tekniikkaa on käytetty lukuisissa vatsaontelon leikkauksissa, koska sen on arveltu lieventävän potilaan kärsimyksiä, lyhentävän hoitoaikoja ja nopeuttavan potilaan paluuta työhön. Samanaikaisesti leikkaustekniikat ovat monipuolistuneet (2). Valtaisan uutisvyöryn sekä toimenpiteiden ylivoimaisen haluttavuuden takia tähystyskirurgiaa alettiin hyvin pian arvostaa uuden ajan huippukirurgiana. Innostus syttyi jo vuosia ennen kuin riittävän painavia tieteellisiä perusteita tekniikan hyvistä - tai huonoista - puolista oli vielä julkaistu (2).

Pekka Leinonen

Plasman folaatti- ja homokysteiinipitoisuudet sekä folaattien saanti suomalaisilla aikuisilla

Suomalaisen väestön FINRISKI 97 -tutkimuksen aineiston otoksesta selvitetty plasman folaattipitoisuus ylitti viitearvojen alarajan 99 %:lla. Lievää hyperhomokysteinemiaa oli 11 %:lla. Folaatin saanti ravinnosta oli miehillä suurempi kuin naisilla, mutta kun saanti suhteutettiin energian saantiin, oli tilanne päinvastainen. Tärkeimmät folaattien lähteet olivat kasvikset, hedelmät, ruisvalmisteet ja peruna. Foolihappoa sisältäviä erityisvalmisteita käytti säännöllisesti 15 % tutkituista. Suomalaisten, etenkin nuorten naisten folaattitaso oli hyvä, vaikka folaattien laskennallinen saanti ei keskimäärin yltänytkään suositusarvoon.

Georg Alfthan, Maarit Laurinen, Liisa Valsta, Tomi Pastinen, Antti Aro

Tahdistinhoidon arviointi terveyskeskuksessa

Tahdistinhoito on kehittynyt paljon siitä, kun ensimmäinen sydämentahdistin implantoitiin vuonna 1958. Samalla sen käyttöaiheet ovat laajentuneet, ja nykyään tahdistimella voidaan pyrkiä mm. rytmihäiriöiden estoon ja vaikean vajaatoiminnan lievittämiseen. Hoidon monimutkaistuessa ei voida olettaa tahdistinhoidon kontrolloinnin tapahtuvan terveyskeskuksessa. Tahdistinpotilaita käy kuitenkin terveyskeskuksessa hoidon yleistyessä yhä enemmän. Tämän vuoksi nykyisen tahdistinhoidon perusteiden tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tahdistimen toimintahäiriöt tunnistettaisiin.

Juhani Koistinen

Työperäisten syöpien korvaaminen ammattitautina ja toimenpiteet ammattisyöpäepäilytapauksissa

Työperäisten syöpien korvaus tapahtuu käytännössä tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön perusteella. Lakia sovelletaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Ammattisyöpätyöryhmän esittämien periaatteiden mukaan. Erityisen tarkasti työryhmä on määrittänyt asbestin aiheuttamien syöpien korvauskäytännön. Nämä periaatteet on annettu tiedoksi vakuutusyhtiöihin ja valitusasteisiin ja ne on omaksuttu yleisesti hyväksyttäväksi käytännöksi. Työterveyslaitoksen asbestiohjelma ja etenkin sen yhteydessä toteutettu seulontatutkimus ovat edesauttaneet asbestisairauksien ja asbestisyöpien saamista korvattaviksi ammattitaudeiksi.

Kari Koskinen

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä - älä viivyttele hoidossa!

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä on tavallisimpia olkanivelen kivun, voimattomuuden ja liikerajoituksen syitä. Kiertäjäkalvosimen suuri repeämä on tärkeä tunnistaa heti, koska sellaisen hoito on kirurginen ja hoitotulos heikkenee oleellisesti, jos leikkaus viivästyy yli 4-6 kuukautta. Diagnoosin tekoa helpottaa kun muistaa, että suuressa kiertäjäkalvosimen repeämässä olkavarren ulkokierron ja 30 asteen sivunoston lihasvoima on aina heikentynyt.

Martti Vastamäki

Virukset ja allergeenit vaikeuttavat yhdessä astmaa

Britit selvittivät varsin tavanomaista, mutta näin siitepölyajan koettaessa ajankohtaista ongelmaa: vaikuttavatko virusinfektiot ja allergeenit yhdessä vielä enemmän astmaa pahentavasti, siis onko vaikutus synergistinen luonteeltaan? Tutkimuskohteena oli 60 iältään 17-50-vuotiasta henkilöä, jotka lähetettiin sairaalaan astman vaikeutumisen vuoksi. Kullekin valittiin kaksi kaltaistettua verrokkia samasta sairaalasta: toisaalta niistä poliklinikkapotilaista, joilla oli stabiili astma, ja toisaalta niistä, joilla oli sairaalahoito tarpeen muun kuin hengitystieinfektion takia.

Hannu Puolijoki

Vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttö Parkinsonin taudissa

Uskomuslääkinnän hoitomuotojen käyttöä neurologisissa taudeissa on tutkittu varsin vähän huolimatta siitä, että kroonista, invalidisoivaa ja etenevää neurologista tautia sairastava potilas voi olla hyvinkin altis kokeilemaan näitä hoitoja. Yhdysvalloissa vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat varsin merkittävä terveysteollisuuden haaran; sen kokonaismyynti vuonna 1997 oli 27 miljardia dollaria. Amerikkalaistutkijat selvittivätkin Parkinson-potilaiden vaihtoehtoisten hoitojen käyttöä.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Kylmä talvi vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa

Sydänkuolemissa ja sydäninfarkteissa on todettu selvä kylmään ilmastoon liittyvä vuodenaikavaihtelu. Skotit selvittelivät sydämen vajaatoiminnan yli 150 000 sairaalahoitojakson vuodenaikavaihtelua 1990-luvun alkupuoliskolla. Sairaalahoitojaksoja ja kuolemia olikin 14-25 % enemmän talvikuukausina. Hoitojaksojen lisääntyminen oli suurinta iäkkäillä potilailla ja viidennes ylimäärästä näytti liittyvän samanaikaisiin hengitystietulehduksiin. Riskiryhmien influenssarokotukset näyttävät siis olevan tämänkin tutkimuksen valossa perusteltuja.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat