Vilkaisu: Henkilökohtainen kuvaus sairastumisesta

Peräsuolisyöpään sairastunut saa usein pysyväksi seuralaisekseen avannepussin, jonka kanssa on opeteltava elämään. Kajaanilainen toimittaja on kirjannut päiväkirjamuodossa omakohtaisia kokemuksiaan syövästä ja sen mukanaan tuomasta elämänmuutoksesta. Kirjassa lomittuvat henkilökohtaiset tuntemukset sairaudesta, kivusta ja hoidoista arkipäivän muihin tapahtumiin. Elämä jatkuu, ja toimittaja seuraa poliittisia ja talousuutisia, jalkapallon maailmanmestaruuskisoja ja Kainuun paikallistapahtumia. Kirjassa saavat kyytiä niin sairaalan vanhentuneet tutkimuslaitteet kuin koko jäykkä hoitojärjestelmäkin. Kuvaukset syöpähoidoista, leikkauksesta ja seurantakäynneistä sairaalassa paljastavat ulkopuolisille ihmisen intiimeimpiä alueita, mutta luovat samalla kirjoittajalle terapeuttisen väylän purkaa ja jäsentää ajatuksiaan. Elämä pussin kanssa ei loppujen lopuksi olekaan aivan mahdotonta, vaikka hankaluuksiakin välillä tulee.

Vilkaisu: Ihan hulluja juttuja

Kaksi psykiatria tapasi toisensa. - Oletpa sinä alakuloinen. Mitä on tapahtunut? - Menetin kiinnostavimman potilaani. - Sepä ikävää, kuoliko hän? - Ei, hän parani.

Vilkaisu: Rentoutusta synnyttäjille

Noin 6 % synnyttäjistä kärsii voimakkaasta synnytyspelosta. HYKS:n Naistenklinikan synnytyspelkopoliklinikan potilaista 90 % haluaisi synnyttää keisarileikkauksella. Tiedot käyvät ilmi synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Terhi Saiston väitöskirjasta, joka tarkastettiin viime marraskuussa. Väitöskirjatyössä osoitettiin synnytyspelon hoito hyödylliseksi: 62 % keisarileikkausta toivoneista luopui ajatuksesta. Keinoina käytettiin mm mielikuvaharjoituksia kognitiivisen psykoterapian menetelmin.

Ulla Pikarinen

Ajatuksia kirjoituksesta Voitaisiinko kuitenkin priorisoida?

Hyvä Kollega, kiitos mielenkiintoisesta ja tärkeästä kirjoituksesta Suomen Lääkärilehdessä 15/2002, s. 1699.

Maija Mäntyjärvi

Priorisoinnista vieläkin

Kiitän kollega Lars Runebergia (SLL 17/2002, s. 1956) kiinnostuksesta priorisointia koskettelevaan kirjoitukseeni (SLL 15/2002, s. 1699). Hän pääsee asian ytimeen todetessaan, että jos kalliita erikoishoitoja jossain vaiheessa ei riitä annettavaksi kaikille, pitäisi hoitaa ensisijaisesti ne, jotka hyötyvät hoidosta eniten. Pitkät jonot tiettyihin toimenpiteisiin osoittavat, että jo nyt olemme tässä tilanteessa. Suurten ikäluokkien tullessa runsaamman sairastamisen ikään tilanne kärjistyy nopeasti, eikä kansallisesta terveydenhuollon pelastusohjelmasta riitä monenkaan mielestä eväitä riittävästi. Sairastavuuteen suhteutettuna resurssit tuskin tulevat kasvamaan. Tämä pahentaa jo nyt olevaa käytäntöä, jossa viidakon lait toimivat: äänekkäät, vaativaiset ja rikkaat saavat osansa, mutta tasapuolisuutta maan eri osien ja eri väestöryhmien kesken ei ole. Provokatorisesti esimerkeissäni priorisoinnista ei toki tarkoitettu, ettei kaihia pidä leikata, jos sen ainoa oire on seniorikansalaisen häikäistyminen pimeällä maantiellä. Mutta onko kuitenkaan perusteltua asettaa tällainen potilas samaan julkisen sektorin jonoon toisen kanssa, joka kaihinsa vuoksi ei näe lukea ja on vaarassa kaatua kotonaan ja invalidisoitua kokonaan. Useimmat seniorikansalaiset voivat kuitenkin välttää autolla ajamista pimeässä omilla valinnoillaan.

Jaakko Kivisaari

Lääkehoito akuutissa sydäninfarktissa ja keuhkoemboliassa

Hyvinkään terveyskeskuksen ensiavun ylilääkäri Hannu Koponen kirjoitti liuotushoidoista (SLL 10/2002 s. 1121-1123) lyhyen katsauksen, joka antaa selkeäsanaisen kuvauksen trombolyysihoidon käytännön toteutuksesta sydäninfarktin, keuhkoembolian ja aivoinfarktin hoidossa. Varsinaisen liuotushoidon sekä adjuvanttihoitojen yksityiskohtiin jäi kuitenkin tarkennuksia vaativia kohtia (enoksapariinin annos, daltepariinin käyttö i.v., metoprololin maksimiannos, streptokinaasin lopetus, hypertension raja-arvo vasta-aiheena, rytmihäiriöiden hoidon lääkevalinta ja keuhkoembolian liuotuslääkkeet).

Harri Luurila, Markku Kuisma

Avoin kirje Suomen Lääkäriliitolle

HYKS:n virkamiesjohto (hallituksen puheenjohtaja Ritva Laurila, sairaalanjohtaja Arvo Relander, johtajaylilääkäri Pekka Karma ja vt. tulosjohtaja Reijo Haapiainen) ja myöhemmin HYKS:n hallitus hyllytti 28.6.1998, 6.8.1998, 12.8.1998, 13.8.1998 ja 4.9.1998 tekemillään päätöksillä allekirjoittaneen ajaksi 28.6.-24.9.1998. Helsingin hallinto-oikeus on 13.3.2002 todennut kyseisen hyllytyksen laittomaksi ja perusteettomaksi. Oikeuden päätöksen mukaan hyllytykselle ei ollut perusteltua syytä, HYKS:n virkamiesjohto oli ylittänyt toimivaltuutensa, rikkonut HYKS:n virkasääntöä, kuntalakia ja hallintolainkäyttölakia, joiden lakien perusteella myös HYKS:n hallituksen päätökset olivat olleet laittomia. Oikeudenkäyntikulut määrättiin HUS:n maksettaviksi.

Severi Mattila

Edellisen johdosta

Olen toiminut HUS:n (ent. HYKS:n) hallituksessa Helsingin kaupungin edustajana vuosia, eikä työnantajallani ole tämän luottamustehtävän kautta mitään tekemistä asiassasi. En ole ollut myöskään vaikuttamassa Lääkäriliiton aktiivisuuteen tai passiivisuuteen asiassasi.

Taito Pekkarinen

POC snabbtestvarning bekräftad

Med stort intresse har vi tagit del av KYS-gruppens snabbtestresultat (POC Puumala, Erilab Oy) vid IgM antikroppsdiagnostiken av nephropathia epidemica (1), eftersom våra samtidiga erfarenheter av testen är liknande. Sedan nyåret 2001 har vi använt den som ett komplement till vår rutinmetod, bestämning av IgG- och IgM antikroppstitrar med indirekt immunofluorescens (IF) med Puumala-infekterade Vero-celler som substrat (2). I allmänhet har snabbtesten gjorts på klinikerns begäran, men då och då på laboratoriets initiativ på basis av remissuppgifter. Resultaten hittills (16.3.2002) framgår av 4-fältstabellen (tabell 1). I motsats till Katila et al. (1) har vi inte använt kategorin +/-, dvs. indeterminant.

Inger S. Larsson, Robert von Essen

EML:sta luovutaan - vähenevätkö ongelmat?

Kansallisen terveysprojektin suositusten mukaisesti valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen erikoismaksuluokkajärjestelmästä luopumisesta. Se tapahtuisi asteittain, kunhan Lääkäriliitto ja KT ovat sopineet korvaavasta, kannustavasta palkkausjärjestelmästä. Lisäksi tähän asiaan on kytketty mahdollisuus tutkia ja hoitaa ylitöinä myös itsemaksavia potilaita sairaalan tiloissa.

Risto Lantto