Lyhyesti: Uni ja kuolleisuus

Potilaat valittavat usein joko nukkuvansa liian vähän tai liian paljon ja kysyvät, mikä on normaali tai terveellinen unen pituus. Erittäin laajasta kalifornialaisesta väestöotoksesta tutkittiin, miten yöunen pituus ennakoi kuolleisuutta kuuden vuoden seurannassa. Vähäisin kuolleisuus oli tutkittavilla, joiden yöunen pituus oli 7 tuntia (6,5-7,4 tuntia). Kahdeksan tuntia ja enemmän sekä kuusi tuntia ja vähemmän nukkuneilla kuolleisuus oli suurempi. Kuolleisuuden riski oli lisääntynyt yli 15 %, jos yöunen määrä ylitti 8,5 tuntia tai alitti 4,5 tuntia. Sen sijaan sillä, ilmoittivatko tutkittavat kärsivänsä unettomuudesta, ei ollut yhteyttä kuolleisuuteen, kun muut tekijät vakioitiin. Samalla voitiin kuitenkin toistaa havainto, että unilääkkeen käyttö yhdistyi lisääntyneeseen kuolleisuuteen, vaikka unen kesto ja unettomuus oli kontrolloitu. Näyttääkin mahdolliselta, että unilääkkeiden käyttö, joka on yleisempää sekä paljon että vähän nukkuvilla, voi merkittävästi lisätä kuolleisuutta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Naaraita ja koiraita samasta kantasolukloonista

Amerikkalais-saksalainen tutkijaryhmä on onnistunut muuttamaan koirashiiren sikiöstä peräisin olevan kantasolukloonin solut naarassoluiksi. Y-kromosomi tipahtaa osasta soluista pois itsekseen. Tämän jälkeen soluja risteyttämällä saadaan syntymään aito naarassolu, jossa on kaksi X-kromosomia. Kehitetty malli mahdollistaa mutanttieläinten entistä hallitumman tuottamisen. Kun aiemmin on osoitettu, että munasolu voidaan hedelmöittää somaattisen solun geenimateriaalilla, herää kysymys, mihin koiraita kohta tarvitaan. Kloonisotureiksiko?

Matti Viljanen

Yhteistyössä kivun kimppuun

Kroonisen kivun hoitoa tarkasteltiin Suomen Lääkärilehden ja ROHTO-ohjelman järjestämässä työpajassa toukokuun loppupuolella. Hoitokeinojen etsiminen ja analyysi ei kohdistunut pelkästään lääkkeisiin ja niiden valintaan, vaan keinoja haettiin laajemminkin. Eri ammattiryhmien taitojen järkevällä käytöllä ja yhteistyöllä voidaan kivun hoidossa saavuttaa nykyistä parempia tuloksia. Tämä oli kolmas lääkärien, sairaanhoitajien ja apteekin ammattilaisten kesken toteutettu työpaja. Aikaisemmin on käsitelty unettomuuden hoitoa sekä potilaan hoitomotivaatiota tyypin 2 diabeteksen yhteydessä.

Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara

Suomalaisen kipulääkityksen poukkoilua

Viime vuosien aikana kipulääkevalinnat ovat vaihdelleet suuresti erityisesti Suomessa. Vielä 1990-luvun puolivälissä käytettiin eniten ketoprofeenia. Sen paikan valtasi kuitenkin pian ibuprofeeni, joka piti kärkitilaa useita vuosia ketoprofeenin käytön samanaikaisesti laskiessa. Vuoden 1998 alussa tuli markkinoille nimesulidivalmiste Nimed, jonka käyttöä perusteltiin mm. perinteisiä tulehduskipulääkkeitä vähäisemmillä maha-suolikanavan haitoilla. Käyttö kasvoi poikkeuksellisen nopeasti, mutta tasaantui vuonna 2001 ja kääntyi kyseisen vuoden lopulla laskuunkin, mihin saattoi vaikuttaa sen mahdollisesti aiheuttamien maksaongelmien käsittely tiedotusvälineissä.

Hormonikorvaushoidon lisäedut kyseenalaistettu

Estrogeenin käyttö vaihdevuosioireisiin on paikallaan, mutta siitä on tuskin hyötyä sydäntautien, Alzheimerin taudin, depression tai osteoporoosin estossa. Näin totesi Australian, Italian, Ruotsin, Sveitsin ja Yhdysvaltojen asiantuntijoista koostunut ryhmä. Saadakseen luotettavaan näyttöön perustuvaa tietoa ryhmä kävi läpi aiheeseen liittyvät satunnaistetut kliiniset tutkimukset. Ryhmä totesi, että korvaushoidon muut edut saatiin esiin joko kokeellisissa tutkimuksissa tai kontrolloimattomissa seurantatutkimuksissa. Yksi tutkimus antoi viitteitä aivohalvausriskin lisääntymisestä, ellei estrogeenihoitoon liitetty asetyylisalisyylihappoa tai statiineja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkekauppa Internetissä aiheuttaa epäselvyyksiä Saksassa

Baijerin sairausvakuutuskassa on tehnyt sopimuksen hollantilaisen Internet-apteekin kanssa lääkkeiden toimittamisesta 20 %:n alennuksella. Lähes kahta miljoonaa kassan asiakasta on kehotettu hankkimaan reseptilääkkeensä Hollannista, jolloin vakuutus korvaa ne tavalliseen tapaan. Menettely on herättänyt kritiikkiä: sen pelätään romuttavan paikallisen apteekkeihin nojaavan lääkehuollon, lääkkeiden maahantuonti postitse on vastoin lakia, ja muualta hankittujen lääkkeiden turvallisuudesta ja farmaseuttisesta laadusta on esitetty varauksia. Sairausvakuutuskassa toteaa noin 2 500 tuotteen laadun olevan moitteeton ja on kehottanut potilaita noutamaan lääkkeet Hollannista tai käyttämään erityiskuljetuksia. Sekamelskasta on valitettu Euroopan tuomioistuimeen, jonka odotetaan antavan näkemyksensä vasta vuonna 2003.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Maailman johtavat yritykset

Lääkeyritykset sijoittuvat hyvin Financial Times' FT500 listalla, johon on koottu liikevaihdoltaan maailman 500 johtavaa yritystä. Pfizer on kuudenneksi suurin yritys, Johnson& Johnson yhdeksäs, GlaxoSmithKline kolmastoista, MSD viidestoista ja Novartis sijalla 22. Johnson&Johnson, AstraZeneca, Wyeth ja Abbott kasvattivat kokoaan eniten, mutta MSD, Bristol-Myers Squibb, Roche, Pharmacia, Schering-Plough ja Bayer kokivat menetyksiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Statiinit ja ulkuslääkkeet johdossa maailmanlaajuisesti

Lääkemyynti lisääntyi maailmanlaajuisesti 12 % vuonna 2001 vuoteen 2000 verrattuna. Atorvastatiini (Lipitor, Pfizer), omepratsoli (Losec/ Prilosec, AstraZeneca), simvastatiini (Zocor, MSD), amlodipiini (Norvasc, Pfizer) lansopratsoli (Lanzo/Prevacid, Wyeth), olantsapiini (Zyprexa, Lilly) ja selekoksibi (Celebra, Pharmacia/Pfizer) olivat maailman eniten myytyjä lääkkeitä. Myynnin kasvua todettiin näistä kaikilla muilla paitsi omepratsolilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU-maissa isoja eroja antibioottien käytössä

Kreikan ja Espanjan lääkärit määräsivät eniten antibiootteja 13 EU-maassa tehdyn selvityksen mukaan. Alkuperäistutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Infectious Diseases -lehdessä (2002;34:366- 71). Suomi sijoittui listan keskivaiheille. Käyttö oli vähäisintä Alankomaissa, Ruotsissa ja Itävallassa, joissa se oli asukasta kohti laskettuna vain kolmasosa Kreikan ja Espanjan luvuista. Laajakirjoiset penisilliinijohdokset, kuten lähinnä amoksisilliini sekä ampisilliini, olivat johdossa kuudessa EU-maassa, makrolidit johtivat Itävallassa, Suomessa, Saksassa ja Italiassa, fenoksimetyylipenisilliini Tanskassa ja Ruotsissa ja kefalosporiinit Kreikassa. Kaikissa maissa antibioottireseptien lukumäärä oli kasvussa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Teollisuuslääkäri tuomittiin korvauksiin Organonille

Erimielisyys lääketutkimuksen eettisyydestä ja menetelmästä on johtanut Organonia palvelleen lääkärin korvaustuomioon työnantajalleen. Tutkimuksessa selviteltiin uuden antikoagulantin, pentasakkaridin (Pentua), tehoa eri annoksina epästabiilissa angina pectoriksessa. Lääkärin mukaan ensin oli osoitettava, että 4 mg ja tätä suuremmilla annoksilla oli tehoa, ennen kuin siirryttiin testaamaan 2,5 mg:n tehoa. Lääkäri vetosi lääkevalmistajaan ja lopulta tutkimusta arvioiviin eettisiin toimikuntiin Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa. Tutkimuksen käynnistyminen viivästyi noin kolme kuukautta ja Amsterdamin oikeus tuomitsi lääkärin tutkimukselle aiheutuneesta viiveestä 350 000 euron suuruisiin korvauksiin Organonille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä