Hankala potilas - rajatilapersoonallisuushäiriö?
Rajatilatasoinen persoonallisuushäiriö on vaikea ja sitkeä krooninen psykiatrinen sairaus. Potilaat ovat impulsiivisia, tunnereaktioissaan ja ihmissuhteissaan epävakaita ja yllättäviä; joskus he ovat myös erityisen alttiita itsemurhaan (1). Eipä siten ole kummallista, että heitä pidetään psykologisesti kaikkein vaikeimpina potilaina, joita lääkäri koskaan kohtaa (1,2). Rajatilapotilaat ovat nimittäin usein nirsoja, pyrkivät manipuloimaan lääkäriään, eivät piittaa hoito-ohjeista ja ovat saamaansa hoitoon tyytymättömiä, lääkärin painajaisia. Psykiatrien potilaista jopa kolmannes ja heidän sairaalapotilaistaan jopa joka toinen on rajatilatasoinen. Yleislääkärien potilaista noin viidenneksen on arvioitu potevan rajatilapersoonallisuushäiriötä, joskin luvut saattavat olla liioittelevia (1). Rajatilasta puhutaan mm. siksi, että potilailla on monenlaisia psykiatrisia oireita; varsinainen persoonallisuushäiriön diagnoosi perustuu vähintään viiteen tyyppioireeseen (DSM-IV) (2). Häiriö ilmenee yleensä jo nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa, ja se on sangen pysyvä, tuskallinen potilaalle itselleen tai muille ja vaikeuttaa ihmissuhteita ja työkykyäkin (2,3).
