Antioksidatiivisten entsyymien esiintyminen keuhkokudossairauksissa

19.4.2002 Oulun yliopisto

Essi Lakari

NF1-kasvurajoitevalkuainen ihossa: Ilmentyminen kudosvaurion paranemisen ja solujen erilaistumisen aikana

19.4.2002 Oulun yliopisto

Heli Ylä-Outinen

Jäsenistö

Helsingin yliopiston kansleri on nimittänyt lääketieteen tohtori Anu Maria Kanteleen immunologian dosentiksi Helsingin yliopistoon.

Kylläisyyden vaarat (pääkirjoitus SLL 24/2002)

Postprandiaalisen verensokerin merkitystä valtimonkovettumistaudissa on tutkittu laajimmin (1). Heikentynyt sokerinsieto – siis ei vielä diabetes – on useissa tutkimuksissa, mm. Suomessa (3), lisännyt sydän- ja verisuonisairastuvuutta 2–3-kertaiseksi (1). Diabeteksen amerikkalainen määritelmä (American Diabetes Association, ADA) perustuu paastoverensokeriin, kun taas WHO:n luokittelu ottaa huomioon myös sokerirasituskokeen tuloksen. Tuoreiden selvitysten mukaan postprandiaalisen verensokerin arviointi tarkentaa diabeettisen valtimotaudin vaaran ennustamista (1,2). Se saattaa olla jopa osuvampi kuolemanvaaran osoitin kuin glykosyloitunut hemoglobiini (2). Löydökset eivät kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että hoitamalla aterianjälkeisiä verensokereita potilaan ennuste saataisiin suotuisammaksi kuin keskittymällä paastoverensokeritason alentamiseen.

Terveyspalvelujen saatavuustakuut (pääkirjoitus SLL 24/2002)

Huolimatta perustuslain selvästä julkiselle vallalle antamasta velvoitteesta – mukaan lukien myös muu potilaan oikeuksia korostava lainsäädäntö – palvelujen järjestämisvastuussa olevat kunnat ovat aivan viime vuosiin saakka tulkinneet lainsäädäntöä sumeilematta omaksi edukseen. Kiireettömän hoidon riittävyys on käytännössä ratkaistu kunnissa päätettäessä vuosittain terveydenhuollon menoihin varattavista määrärahoista. Jos tämä määräraha ei ole riittänyt jonkun potilaan hoidon järjestämiseen, hänet on asetettu jonoon odottamaan hoitoa. Kun kyseessä on ollut kiireetön hoito, potilaalla ei ole ollut juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia valittaa asemastaan. Ainakin osa oikeusoppineista on katsonut, ettei ns. kuntakohtainen jono ole vastoin ainakaan lain kirjainta. Näin ollen sairaala siis voisi ottaa hoitoon eri kuntien asukkaita sen mukaan, miten kunnan tilaamat palvelut riittävät kattamaan kyseisen kunnan asukkaitten tarpeet.

TYKS teki Urpo Rinteen toimista tutkintapyynnön poliisille

Aiheesta lisää Lääkärilehden nrossa 24/2002, s. 2630–2632.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää geneeristä substituutiota

Geneerisessä substituutiossa apteekki vaihtaa lääkärin potilaalle määräämän lääkkeen halvempaan rinnakkaisvalmisteeseen, ellei lääkäri tätä erityisistä hoidollisista syistä kiellä.

Hedelmöityshoitoja koskeva lakiesitys lopulta eduskuntaan

Lakiesitys jättää jokaisen perheen omaksi asiaksi, kerrotaanko lapselle, että hän on syntynyt luovutetusta sukusolusta. Jos lapsi tämän tietää, hänellä olisi 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys, jos luovuttaja on tähän suostunut. Luovuttajan suostumuksesta riippumatta lapsella olisi oikeus saada luovuttajan henkilöllisyys tietoonsa vuoden kuluttua luovuttajan kuolemasta.

Lääkärilehden palkinnot tutkiville lääkäreille

– Meillä on nykyaikana käytettävissä hienot kamerat ja muut kuvantamisvälineet, mutta ne eivät koskaan saa syrjäyttää kliinistä tutkimusta ja potilaan koskettamista, korosti Karl- August Lindgren. Hän muistutti myös, että ihmisen fysiikka on luotu kivenpyörittämistä, ei nykyistä staattista työtä varten.

Koulutus-EVO:n kohdistuttava koulutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin

Liitto olisi toivonut vielä enemmän korostettavaksi sitä, että erityisvaltionosuus kohdistuu koulutuksesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin ja ettei sitä käytetä muihin tarkoituksiin.