78310 osumaa

Hoitotyön hallinto - valtio valtiossa?

Toimin sairaalassa, jonka johtosääntökiistassa Lääkäriliitto ja Tehy aikanaan mittelivät voimiaan. Varsin sopuisa ilmapiiri alkoi henkilökohtaisten ylilyöntien ryydittämänä muistuttaa pienimuotoista sisällissotaa, joka veti jopa kotirintamallakin olevat kirpeään sananvaihtoon. Oltiin periaatteen asialla. Taisteluvarustuksen kuului myös semanttinen uudissanailu. Hoitotyö-sanaa toistettiin sairaanhoidon tilalla ja lääkäreitä nimitettiin lääketieteen edustajiksi. Enää sairaalassa ei siten olisi ollut sairaanhoitajia ja lääkäreitä, vaan hoitotyön ja lääketieteen edustajia. Lääketieteellä tarkoitettiin pelkkää biolääketieteellistä tutkimista ja manipulointia, potilas-lääkärisuhde jäi arvioinnin ulkopuolelle.

Antti Linkola

Diabeetikkojen kohonneen verenpaineen hoidon tavoiteasettelusta

Kiitämme professori Yki-Järvisen Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa (1) asiaan kohdistamaa mielenkiintoa. Ihmettelemme kuitenkin otsikoinnin sävyä, sillä mikäli Käypä hoito -suositus (2) toteutuisi tavoitteiden mukaisesti, otettaisiin hoidon nykytilanteeseen nähden valtava harppaus eteenpäin. Käypä hoito -työryhmä ei väitä tietävänsä absoluuttista totuutta hoidon aloitus- ja tavoitetasoista, mutta pyrkii kuitenkin selkeästi erottamaan toisistaan väestötutkimusten osoittaman vaaran ja kohonneen verenpaineen hoitotutkimusten osoittaman vaaratekijätason alentamisen hyödyn. Suosituksen diabeetikoiden kohonneen verenpaineen lääkehoidon aloitustaso (verenpaine >= 130/85, jos potilaalla on tyypin 1 diabetes tai munuaisten vajaatoiminta, muilla >= 140/90) on itse asiassa, jos jotakin, kontrolloituihin hoitokokeisiin perustuvaa näyttöä tiukempi, ei löysempi. United Kingdom Prospective Diabetes Study (UKPDS) -tutkimuksessahan hoidon tehostaminen tasolta 154/87 tasolle 140/81 mmHg ja HOT-tutkimuksessa tasolta 144/85 mmHg tasolle 140/81 mmHg vähensi diabeetikoiden kardiovaskulaaritapahtumia (3). Edes HOPE-tutkimuksessa, joka ei ollut verenpainetutkimus, systolisen paineen lähtö- ja hoitotasot eivät alittaneet 140 mmHg (4-5).

Antti Jula, Minna Kaila

50 vuotta sitten: mortamiinit ja pelastajabakteerit

Viimepäiväiset uutiset ovat palauttaneet mieleen Alvar Wilskan puheet ja toiminnan 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Tieteellisessä kirjallisuudessa, jota hän ahkerasti luki, oli ilmeisesti puhetta mutageeneista ja karsinogeeneista. Hän liitti viime mainittujen syntymisen nimenomaan paistettuun ruokaan, jota perheessä ei ollenkaan sallittu. Vanhin tytär leikkaa edelleen pois tummat leivän kuoret. En tunne alan kirjallisuutta, mutta olisi hauska kuulla asiantuntijoilta, oliko paistaessa syntyvistä karsinogeeneistä jo silloin tutkimuksia, vai oliko käytäntö Alvar Wilskan intuition tulosta. Hänhän toimi tuona kansanterveyskautenaan Suomen lääkärikunnan kansainvälisen tieteellisen julkaisutoiminnan esilukijana. Hän katsoi velvollisuudekseen referoida lukemaansa, ja niin syntyi lihavuuden vastustus, tiedottaminen rasvan ja kolesterolin vaikutuksesta verisuonitauteihin, suolan ja verenpaineen, sokerin ja hammasmädän sekä tupakan ja keuhkosyövän yhteydestä toisiinsa. Vastustus oli toisinaan ankaraa, mutta tiedämme miten kyseisiin vaaratekijöihin nykyisin suhtaudutaan - ja tuloksiakin on ilahduttavasti saatu. Tiedon omaksuminen ja koko väestöön ulottuva toimiminen sen mukaan ottaa aikansa.

Maija Wilska

Kierroksesta ei tule helppo Akava valmis selvittämään tupon edellytykset

- Akavassa on tehty yksimielinen päätös, että selvitämme mahdollisuudet aikaansaada keskitetty tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Seuraavalla neuvottelukierroksella keskitetty ratkaisu on mielestäni tavoiteltava, mutta luonnollisesti sopimuksen sisältö aina ratkaisee. Ratkaisu voisi ajallisesti olla esimerkiksi 2-3-vuotinen, totesi puheenjohtaja Risto Piekka Akavan liittokokouksessa.

Mika Vehkasaari

NLY:n julkilausuma: Perusterveydenhuolto tarvitsee jatkossakin päteviä lääkäreitä!

Nuorten Lääkärien Yhdistys ry (NLY) on huolissaan tulevan lääkärikoulutuksen tasosta. Kansallisen terveysprojektin suositusten mukaan lääkärikoulutusta lisätään tänä vuonna 550 opiskelijasta 600 opiskelijaan. Lisäksi on ehdotettu vuositasolla 50 sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan kouluttamista lääkäreiksi muuntokoulutuksella neljän vuoden aikana.

Mika Vehkasaari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat