Uutta terveyspolitiikkaa entä mielenterveys? (pääkirjoitus 20/2002)
Miltä mielenterveyspalvelujen tulevaisuus näiden suunnitelmien valossa tarkemmin katsottuna näyttää? 90-luvulla toteutettu alasajo on kaikille tuttua ja mielenterveyspalvelujen epätyydyttävä tila on todettu useasti ja monelta taholta. Sen yleinen merkitys ja käytännölliset vaikutukset ovat jääneet valtakunnallisella tasolla kuitenkin vieraiksi ja ennen kaikkea puutteellisesti analysoiduiksi. Välitöntä hoitoa toteuttavien sairaansijojen kuormitus on tällä hetkellä epätarkoituksenmukaisen korkea. Potilaita voidaan käsitellä vastaanotto-osastoilla vain sen verran kuin välttämättömyys vaatii, mutta harkiten tehdyt hoidon toteutukset ja maltilla laaditut kuntoutussuunnitelmat ovat harvinaisuuksia. Avohoito, minne vastuu palveluiden toimivuudesta on siirretty, ei kykene tätä tehtävää hoitamaan potilasruuhkan vuoksi sen enempää erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakaan. Psykiatrista työtä tekevän henkilökunnan ylikuormittuminen on tosiasia ja lääkäripula julkisissa psykiatrisissa palveluissa pahenee.