Lyhyesti: Liikenneonnettomuus aiheuttaa pitkään jatkuvia stressioireita

Englantilaisessa tutkimuksessa tehtiin yleissairaalan ensiapuun vuoden aikana tulleille 1 148 liikenneonnettomuuspotilaalle alkuvaiheen selvittelyt ja seurantatutkimukset 3 ja 12 kuukautta hoidon jälkeen. Valtaosa vammoista (61 %) oli lieviä. Vuoden kuluttua suuria fyysisiä onnettomuuden aiheuttamia seuraamuksia raportoi 45 % ja psykiatrisia seuraamuksia 32 % tutkituista. Muut kuin fyysisiin vammoihin liittyneet tekijät ennakoivat potilaiden selviytymiseen liittyviä ongelmia. Tutkijat päättelevätkin, että liikenneonnettomuuteen joutuneiden ennuste on huomattavasti vamman perusteella ennakoitua huonompi. He ehdottavatkin, että onnettomuuspotilaiden kliinistä hoitokäytäntöä tulisi muuttaa ja hoidossa tulisi ottaa huomioon myös sosiaaliset ja (vakuutus)oikeudelliset tekijät.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Budesonidisumute keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa

Nebulisaattorilla annettua hengitettävää kortikosteroidia budesonidia on kokeiltu hoitona akuuttiin astmaan, ja nyt selviteltiin, auttaisiko se myös keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa. 71 potilasta sai 2 mg budesonidia nebulisaattorilla kuuden tunnin välein, 62:lle annettiin 30 mg prednisolonia 12 tunnin välein ja 66:lle lumelääkettä kolmena ensi vuorokautena. Perushoitona kaikilla oli nebulisaattorilla annettava beeta2-agonisti, ipratropiumbromidi, antibioottihoito ja lisähappi. Lääkitystä saaneilla todettiin mm. FEV1-tason lievää (0,10-0,16 l) nousua lumelääkettä saaneisiin nähden, mutta aktiivihoitojen kesken ei merkitsevää eroa havaittu. Budesonidin etuna oli vähäisemmät systeemiset vaikutukset. Tutkijat päätyivätkin suosittamaan nebulisoitavaa budesonidia suun kautta annettavan kortisonin vaihtoehdoksi ilman asidoosia esiintyvässä COPD:n pahenemisvaiheessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lieväkin kehitysvammaisuus altistaa tunne-elämän häiriöille

Englantilaisesta syntymäkohortista selvitettiin lievästi kehitysvammaisten (ICD-10: F70) mielenterveyttä 36 ja 43 vuoden iässä. Tutkittavista 20-22 % sai eri tutkimuskerroilla ahdistuneisuus- tai mielialahäiriön piiriin kuuluvan psykiatrisen diagnoosin, kun vastaavat osuudet vertailuryhmässä olivat 5-6 %. Ero ei selittynyt sosiaalisista tekijöistä, jotka nekin olivat kehitysvammaisilla heikommat. Syyt lievästi kehitysvammaisten lisääntyneeseen mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden riskiin ovat epäselvät, mutta näiden häiriöiden toteamiseen ja aktiiviseen hoitoon tulisi kiinnittää riittävästi huomiota.

Raimo Kr Salokangas

Reumatekijän syntymisen mekanismit selviämässä

Reumatekijä on elimistön omiin IgG-molekyyleihin kohdistunut vasta-aine, jota ilmaantuu erityisesti nivelreumassa mutta myös monissa muissa autoimmuunitaudeissa ja ohimenevästi myös akuuteissa infektioissa. Vaikka reumatekijä on tunnettu jo vuosikymmeniä, sen syntymekanismit ovat pysyneet immunologian tutkijoille suurena mysteerinä.

Matti Viljanen

Pään vammat altistavat myös masennukselle

Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin toisen maailmansodan aikana sairaalaan joutuneiden veteraanien masennustiloja suhteessa heidän sairauksiinsa (päävammat, muut haavoittumiset ja pneumonia). Veteraanit haastateltiin runsaat 50 vuotta sairaalahoidon jälkeen ja haastattelussa selvitettiin mm. elinaikaiset masennukset. Dementoituneet suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Raimo Kr Salokangas

Lähdeviitteet lääkemainoksissa

Hoidon pitäisi perustua tukevaan tieteelliseen näyttöön. Myös lääkemarkkinoinnissa käytetään runsaasti tieteellisiä lähdeviitteitä, ja lääkärit käyttävät mainoksia tiedon lähteenään. Mainosten arviointi osoitti, että niiden sisältö on pääosin määräysten ja ohjeiden mukaista, mutta viitteitä käytetään myös harhaanjohtavalla tavalla.

Inka Puumalainen, Arja Helin-Salmivaara

Antihistamiini loratadiini ja epämuodostumat

Ruotsin lääkevalvontavirasto (Läkemedelsverket) on saanut ilmoituksen 15 hypospadiatapauksesta vastasyntyneillä pojilla, joiden äiti oli käyttänyt alkuraskaudessa loratadiinia (Suomessa Clarityn, Clarityn S, ja Clarinase, Schering-Plough). Euroopan lääkevalvontavirasto (EMEA) on käynnistänyt löydöksen perusteella loratadiinia ja sen metaboliittia desloratadiinia (Aerius, Schering-Plough) sisältävien valmisteiden turvallisuuden uudelleen arvioinnin. Ruotsissa on jo kehotettu raskautta suunnittelevia tai raskaana olevia naisia välttämään näitä lääkeaineita sisältävien valmisteiden käyttöä, ellei lääkäri pidä tätä välttämättömänä. Suomessa Clarityn-valmistetta voi ostaa myös ilman reseptiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ASA auttaa, jos virtsan tromboksaanipitoisuus on matala

Sydänsairaista jo 81 % käyttää Yhdysvalloissa asetyylisalisyylihappoa (ASA) preventiohoitona, kun osuus vuonna 1995 oli vielä 59 %. Tuore tutkimus Australiasta osoitti, että jos potilaalla on korkea virtsan tromboksaanipitoisuus, ASA:n teho preventiossa on 3,5 kertaa pienempi kuin potilailla, joiden pitoisuus on matala. ASA ei näyttäisi estävän tromboksaanin synteesiä kaikilla potilailla, ja tällöin ASA:n teho jää heikoksi. Tutkijat esittävät, että määrittämällä virtsan tromboksaani voidaan erottaa toisistaan ASA:lle reagoivat sekä muunlaista trombolyyttiä tarvitsevat potilaat.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sisäistä aikaa etsimässä

Yksilön uni-valverytmiä määräävät sekä silmiin tuleva valoaltistus että kehon sisäisen keskuskellon toiminta. Tutkimus on vähitellen valottanut niitä rakenteita ja hermoratoja, joiden kautta ihminen saa tiedon valoisan ja pimeän vaihtelusta. Tärkein näistä, eräänlainen pääväylä, on silmien verkkokalvolta käpylisäkkeeseen kulkeva hermorata (radix retinohypothalamica). Se kulkee verkkokalvolta aluksi eteenpäin näköhermojen yhteydessä olevina erillisinä säikeinä aina näköradaston risteykseen eli kiasmaan asti. Näköhermoristin yläpuolella sijaitsee kaksi hermosolujen muodostamaa tiivistymää eli tumaketta. Niitä kutsutaan risteyksen yläpuoleisiksi, suprakiasmaattisiksi tumakkeiksi, ja niiden solut muodostavat kehon sisäisen keskuskellon.

Liikkumisresepti - lääkärin työkalu ja yhteistyöhanke terveysliikunnan lisäämiseksi

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on tärkeä osa monien sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Lääkäreiden antaman suunnitelmallisen neuvonnan on todettu lisäävän vähän liikkuvien potilaiden viikoittaisen liikunnan määrää. Näistä syistä terveysjärjestöt ovat käynnistäneet Liikkumisresepti-hankkeen, jonka tavoitteena on laatia lääkäreiden antaman neuvonnan avuksi reseptilomake sekä tuottaa neuvontaa tukevaa koulutusta ja materiaalia. Lisäksi tavoitteena on parantaa potilaiden liikuntamahdollisuuksia kehittämällä terveydenhuollon ja liikuntatoimen välistä yhteistyötä kunnissa. Pilottihankkeessa liikkumisreseptin todettiin soveltuvan liikuntaneuvonnan apuvälineeksi lääkärin vastaanottotoiminnassa.

Seppo Miilunpalo, Minna Aittasalo