78310 osumaa

Nefrologia Suomessa vuosina 1880-1980

Kiinnostus munuaissairauksiin heräsi Suomessa sen jälkeen, kun englantilainen Bright oli 1820-luvulla julkaissut uraauurtavia tutkimustuloksiaan aiheesta. Huomattavammin munuaisten toiminnan ja munuaissairauksien tuntemus lisääntyi vuoden 1880 jälkeen. Vaatimattoman alun jälkeen nefrologia on kehittynyt kiinnostavaksi, monipuoliseksi ja vaativaksi erikoisalaksi. Täsmällisiä diagnoosimenetelmiä saatiin vähitellen käyttöön ja aktiivinen uremiahoito on parantunut valtavasti. Menestyksellisen työn välttämättömäksi edellytykseksi on osoittautunut tiivis yhteistyö patologien, immunologien, kirurgien, urologien jne. kanssa.

Börje Kuhlbäck

30-vuotisen kansanterveystyön katu-uskottavuus

1.4.1972 yritettiin tehdä Suomi lailla terveeksi. Kansanterveyslakia oli edeltänyt Kiinan kulttuurivallankumoukseen verrattavissa oleva lääkärikuntaan suunnattu kritiikki. Lääkärit lailla kuriin, jyrisi silloinen Rasvasarvi. Rauhanpuolustajat kommunisteista kokoomukseen höyrysivät innolla sosialistisen järjestelmän puuhamiehinä ja -naisina. DDR:stä omittu yhtenäiskoulu oli jo saatu - terveydenhuollon kansallistaminen oli jo helpompi nakki. Samalla oli erinomainen tilaisuus niistää lääkäreiden palkat murto-osaansa. Lääkäriliitto neuvotteli kiitettävästi ja sai 1972 aikaan eräänlaisen Ihantalan torjuntavoiton, joka sittemmin on vuosikymmenten saatossa, kiitos sitkeän-vitkaan kuntapuolen sissisodankäynninomaisen muutos- ja tulosvastarinnan, kääntynyt tappion puolelle. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan (KSV) = Kunnallisen Työmarkkinalaitoksen (KTL) = Kuntaliiton (KT) jarrutuksen, juonittelun ja hajota ja hallitse -taktiikan ansiosta torjuntavoitto on onnistuttu kääntämään Tukholma-ilmiön kaltaiseksi kapitulaatioksi. Neuvottelupöytien ynnä asiaan kuuluvien paistin- ja takinkääntäjäveljeskuntien konsensushyrinöitä kuunnellessa ei voi ymmärtää kenttien tyytymättömyyttä. Ja jos kuka kuulee liikaa kenttien tyytymättömyyttä, voi vaarantaa asemansa, jopa jäsenyytensä, liittojenvälisissä paistinkääntäjissä, oikeutensa korkeisiin tuloihin ja arvoihin.

Daltepariini akuutissa sydäninfarktissa

Kliinisen farmakologian erikoislääkäri Harri Luurila ja anestesiologian erikoislääkäri Markku Kuisma kirjoittivat liuotushoidosta akuutissa sydäninfaktissa ja keuhkoemboliassa (SLL 18-19/ 2002 s. 2084-2085). Reokluusion estämiseksi liitetään plasminogeenin kudosaktivaattoreihin aina hepariini-infuusio, joka kuitenkin nykyään on korvattu pienimolekylaarisella hepariinilla. Kirjoittajien tiedossa ei ole, että daltepariinin suonensisäisestä antamisesta olisi tutkimusnäyttöä tällaisessa käytössä, joten tarkennuksena on syytä tuoda esille, että daltepariinia on ASSENT PLUS-tutkimuksessa (1) annosteltu akuutissa sydäninfarktissa iv boluksena 30 IU/kg (1/4 osa alkuannoksesta) kombinoituna plasminogeenin kudosaktivaattoriin, minkä jälkeen loppuosa alkuannoksesta (90 IU/kg) annettiin subkutaanisesti. Daltepariinia jatkettiin subkutaanisesti 12 h välein 4-7 vrk:n ajan.

Anne Heikkilä

Avoin kirje emeritus professori Severi Mattilalle

Severi hyvä, kirjoitit Suomen Lääkärilehdessä 18-19/2002 avoimen kirjeen Suomen Lääkäriliitolle koskien juridista päätöstä HYKS:n hallinnon toimista sydänkirurgian klinikan kiistoissa ja vaadit Lääkäriliitolta julkisuudessa kantaa entistä työnantajaasi vastaan. Totesit, että hyllytyksesi syyt jäivät sinulle epäselviksi, kuten myös osuutesi klinikkasi ihmissuhdeongelmiin. Mainitset myös selvitysmiesten todenneen, että sinulla ei vuonna 1998 ollut mitään käsittelemätöntä riitaa kenenkään kanssa.

Tuija Ikonen

Tapaturmavakuutuslaitosten rooli ammattisyöpäepäilytapauksissa

Suomen Lääkärilehdessä julkaistussa Työperäisten syöpien korvaaminen ammattitautina ja toimenpiteet ammattisyöpäepäilytapauksissa -artikkelissa (SLL 17/ 2002, s. 1907-1912) kerrotaan, miten menetellä epäiltäessä syöpää ammattitaudiksi. Artikkelissa todetaan, että tilanteessa, jossa ei ole tiedossa viimeistä työnantajaa, jonka palveluksessa altistuminen on todennäköisesti tapahtunut, voidaan E-lausunto toimittaa viimeisen työsuhteen vakuutusyhtiöön tai Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon. Lisäksi artikkelissa todetaan, että jos vakuutusyhtiö virheellisesti palauttaa asian sillä perusteella, että yhtiön vakuuttamassa työsuhteessa ei ole kyseistä mahdollista ammattitautia voinut syntyä, asiakirjat tulee toimittaa Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon.

Tapani Miettinen

39. lääke-esittelijäkurssi

Lääketietokeskus Oy järjesti 39. lääke-esittelijäkurssin joulukuussa 2001-maaliskuussa 2002. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat