78096 osumaa

Lyhyesti: Rokotukset laastarilla?

Ranskalainen tutkijaryhmä on onnistunut aikaansaamaan hiirille voimakkaan soluvälitteisen immuunivasteen influenssaviruksen peptidiä vastaan annostelemalla peptidiä suoraan hiiren iholle. Edellytyksenä oli, että yhtä aikaa peptidin kanssa iholle laitettiin koleratoksiinia ja immunostimulatorista oligonukleotidia. Immuunijärjestelmä erehtyy luulemaan oligonukleotidia mikrobiperäiseksi ja kehittää sitä vastaan voimakkaan reaktion. Samalla voimistuu vaste peptidiä kohtaan. Jos ihmisen iho käyttäytyy samalla tavalla kuin hiiren, tulevaisuuden neuvoloissa voidaan pistokset korvata kivuttomilla laastareilla.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Aivojen energia-aineenvaihdunta ja lääkehoidon vaste depressiossa

Funktionaalinen magneettitutkimus on osoittanut, että masennukseen liittyy aivojen verenkierron ja glukoosimetabolian heikentymistä. Uudella magneettispektroskopialla voidaan suoraan tutkia hermosolujen energia-aineenvaihduntaa mittaamalla adenosiinitrifosfaattien puriinirenkaan intensiteettiä. Tällainen vain naisia koskenut tutkimus osoitti, että terveiden ja masentuneiden naisten aivokudoksen puriiniaktiviteetti oli yhtä suuri, mutta fluoksetiinilääkitykseen hyvin reagoineilla depressiopotilailla puriinitaso oli 30 % matalampi kuin terveillä. Pieni aivojen puriinipitoisuus voi siis ennakoida - ainakin naisilla - hyvää depression lääkehoitovastetta, ja lääkkeet, jotka kohottavat aivojen adenosiinipitoisuutta, voivat olla tehokkaita depression hoidossa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Miten käy lapsuuden astman aikuisiällä?

Australialaiset tutkivat, miten lapsuusiässä todettu bronkiaalinen hyperreaktiviteetti tai astma kehittyivät siirryttäessä aikuisuuteen. Kohteena oli 718 iältään 8-10-vuotiasta, joita seurattiin ja tutkittiin kuusi kertaa kahden vuoden välein ja sittemmin vielä viiden vuoden kuluttua. Jos atooppisia oireita oli ollut 8-12 ikävuoden paikkeilla (OR 2,8) tai vanhemmalla oli astma (OR 2,0), kasvoi myös riski sille, että myöhemmin esiintyi vinkumista eli lähinnä astmaa. Sama koski lapsuusiän bronkiaalista hyperreaktiviteettia. Mielenkiintoisia olivat sukupuolierot: tytöillä oli lisääntynyt bronkiaalisen hyperreaktiviteetin riski, pojilla taas atopian. Pääkirjoituksen laatija pohtiikin bronkiaalisen hyperreaktiviteetin ennustearvoa ja sitä, että tätä mittausta niin vähän käytetään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Varfariinin ja ASA:n yhdistelmästä ei lisäetua infarktissa

Sekä varfariini että ASA ovat tehokkaita antitromboottisia hoitoja sydäninfarktin jälkeen. CHAMP-tutkimuksessa vertailtiin pieniannoksisen varfariinin (INR-tavoitetaso 1,5-2,5) ja ASA:n (81 mg) yhdistelmää tavalliseen ASA-hoitoon (162 mg) sydäninfarktin sekundaaripreventiossa yli 5 000 potilaan satunnaistetussa aineistossa. Vajaan 3 vuoden seurannassa ei ryhmien välillä todettu eroa kuolleisuudessa (17,3 % vs 17,6 %), uusissa sydäninfarkteissa (13,1 % vs 13,3 %) tai aivohalvauksissa (3,5 % vs 3,1 %). Yhdistelmähoito aiheutti vakavia verenvuotoja useammin (p < 0,001). Pieniannoksinen anti-tromboottinen yhdistelmähoito ei siis näytä tarjoavan mitään etuja tavalliseen, helposti toteutettavaan ASA-hoitoon nähden sydäninfarktipotilailla.

Juhani Airaksinen

Pienten astmaatikkojen steroidi-inhalaatiot vaikuttavat kasvuun?

Säännöllistä inhaloitavaa steroidia pidetään hyödyllisenä myös alle 3-vuotiaille astmaatikoille, ja näiden lääkkeiden käyttö lisääntyy juhlallisesti koko ajan. Steroidi on kuitenkin aina steroidia, ja sen vuoksi tanskalaiset pediatrikollegat päättivät tutkia kahden inhaloitavan steroidivalmisteen vaikutusta säären kasvuun lumelääkkeeseen verrattuna. Lapset olivat 1-3-vuotiaita ja kaikilla oli lievä astma.

Marjo Renko

Lääkärin CD täydentyy: Tietoja lääkkeistä raskauden ja imetyksen aikana

Lääkkeiden valmisteyhteenvedoissa esitetään valmisteiden turvallisuus raskauden ja imetyksen yhteydessä useimmiten varovasti. Joskus tämä johtuu siitä, ettei turvallisuudesta tässä suhteessa ole vielä kertynyt luotettavaa tietoa käyttökokemusten ja tutkimusten puuttuessa. Toinen syy on lääkeyritysten halu suojautua mahdollisten yllätysten aiheuttamilta seuraamuksilta.

Helena Varonen, Heli Malm

Isorokkoon löydetty oraalinen lääke?

Infuusioina käytetystä retroviruslääkkeestä sidofoviirista (Vistide, Gilead Sciences) on kehitetty oraalisesti käytettävä johdos, joka tehoaa isorokkovirukseen ja myös sytomegalovirukseen, herpekseen, herpes zosteriin ja Epstein Barrin virukseen. Ainetta on tutkittu toistaiseksi vain in vitro ja hiirillä. Sen vuoksi vienee vielä vuosia, ennen kuin aineella on tehty riittävät kliiniset ja toksikologiset tutkimukset, joissa sekä sen teho että turvallisuus ihmisellä pystytään osoittamaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU tiukentamassa vitamiinikauppaa

EU:n Parlamentti on hyväksynyt lakiluonnoksen, jonka avulla yhdennetään kansalliset määräykset elintarvikkeina ja niiden lisukkeina supermarketeissa, terveyskaupoissa ja Internetissä myydyistä terveystuotteista, mineraaleista ja vitamiineista. Noin 300 tuotteen valmistajat joutuvat testauttamaan mm. luuston vahvistamiseen ja verenpaineen tasapainottamiseen tarkoitetut tuotteensa, jotka sisältävät lähinnä kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia. Laki tullee voimaan vuonna 2003.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat