Otetaanko lääkkeet ohjeiden mukaan?

Potilaiden näkemyksiä hoitomotivaatiosta selvitettiin Lääketietokeskuksen teettämässä haastattelututkimuksessa, johon osallistui 527 Yliopiston Apteekin toimipisteistä kolesteroli-, verenpaine- tai oraalisia diabeteslääkkeitä hakemassa ollutta potilasta.

Opioidiriippuvaisten hoitoonpääsy helpottuu

Uuden asetuksenkin jälkeen pääsääntönä pysyy opioidiriippuvaisten lääkkeellisen hoidon järjestäminen porrastetusti niin, että hoidon tarve arvioidaan ja hoito aloitetaan keskussairaalassa tai Järvenpään sosiaalisairaalassa.

Kumpi on sairaampi, potilas vai sairaalalääkäri?

Lehden pääkirjoitukset pitävät ”sairaalalääkäritautia” malignina epidemiana. Lääkkeeksi toisessa pääkirjoituksessa ehdotetaan arvojen syvällistä pohdintaa, oikeanlaista itsekkyyttä ja lämpimämpää huolenpitoa nuorista lääkäreistä. Jälkimmäinen pääkirjoitus pohtii koulutusohjelmien keventämistä realistisemmiksi, kouluttajien vastuuta ja erilaisia taloudellisia keinoja helpottaa erikoistuvien lääkärien velkataakkaa. Parantamisen oleellinen lähtökohta tässäkin epidemiassa on ”taudin” varhainen tunnistaminen, tutkitut ja tepsivät hoitotoimet ja empaattinen suhde potilaaseen – sairaalalääkäriin.

Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuolto-työn erityispätevyys perustettiin

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen ja ehkäisevään työhön panostaminen on valtakunnallisesti nähty tärkeäksi terveydenhuollon painopistealueeksi. Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyöhön erityisesti perehtynyt lääkäri voi olla omalla paikkakunnallaan merkittävä terveyspalvelujen kehittäjä. Erityispätevyys myös kohottaa lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollon arvostusta sekä väestön että lääkärikunnan keskuudessa. Yhteiskunnallisista muutoksista johtuen on erikoislääkärikoulutuksessa havaittu kattavuuden puutetta lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyössä.

Lääkäriliitto kansallisesta terveysprojektista

Lääkäriliiton mielestä on kohtalon kysymys, voidaanko julkiseen terveydenhuoltoon tuoda jatkossa yksityisten potilaiden rahaa vai ohjataanko se jatkossakin täysin yksityissektorille. Liitto pitää kansallista terveysprojektia kuitenkin merkittävänä avauksena maamme rapautumassa olevan terveydenhuollon pelastamiseksi. Projektissa on tehty monia merkittäviä esityksiä. On hyvä, että terveydenhuolto on nostettu lopultakin poliittiseen polttopisteeseen.

Potkua terveydenhuollon kehittämiseen

Valtioneuvoston 13.9.2001 käynnistämän projektin loppuraportti kuultiin 9.4. järjestetyssä arvovaltaisessa seminaarissa. Sen avasi pääministeri Paavo Lipponen ja puhetta johti sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho. Raporttia esittelivät mm. johtoryhmän puheenjohtaja Markku Lehto, selvitysmies, pääjohtaja Jussi Huttunen ja peruspalveluministeri Osmo Soininvaara.

Heikki Pälve, Markku Äärimaa

Ministeriö kandisijaisten kimpussa

Lääketieteen opiskelija on voinut toimia Suomessa tilapäisesti lääkärin tehtävissä, eli sijaistaa lääkärin toimen pätevää haltijaa. Kandidaatilta on viime vuosina vaadittu sijaistuksen edellytyksenä vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot. Maaliskuun 13. päivänä sosiaali- ja terveysministeriön nettitiedotuksessa oli pieni informaatio siitä, että ministeriö oli samana päivänä lisännyt asetukseen rajoitteen, jonka mukaan em. opiskelijoilla ei enää ole oikeutta toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Asetus tuli voimaan 1.4., eli noin parin viikon kuluttua sen antamisesta.

Taito Pekkarinen

Vertaistukea samassa veneessä

- Vertaistukihenkilö on vammautuneelle elävä esimerkki siitä, että elämä jatkuu, sanoo Invalidiliiton kuntoutuspäällikkö Hely Streng.

Suvi Sariola

Ei mitään pikkupsykologeja

27-vuotiaan Jukka Parviaisen osittainen neliraajahalvaus on peräisin sukellusonnettomuudesta viiden vuoden takaa. Nykyään hän työskentelee Käpylän kuntoutuskeskuksessa kehittämässä selkäydinvammaisten vertaistukea.

Kansallinen terveysprojekti ehdottaa hoitoonpääsyn määräaikoja lakiin

Periaate hoitoon pääsystä kohtuuajassa on kirjattava lakiin vuoteen 2005 mennessä, ehdottaa kansallinen terveysprojekti. Jos kunta ei kykene järjestämään hoitoa määräajassa omissa yksiköissään, sen on järjestettävä hoito muualta. Potilaan omavastuuosuus ei kuitenkaan saa muuttua. Pääministeri Paavo Lipposen mukaan asiasta valmistellaan nopeasti tarkempi ohjeistus.

Suvi Sariola