Yksilölliseen hormonikorvaushoitoon

Epidemiologisten tutkimusten perusteella vaihdevuosien jälkeisen hormonikorvaushoidon olisi pitänyt palauttaa naisen sepelvaltimoille niiden nuoruuden suoja. Mekanismitkin olivat selvät: estrogeenit mm. vähentävät veren pahan LDL- ja suurentavat sen hyvän HDL-kolesterolin pitoisuuksia. Kliiniset suuret tutkimukset (esim. HERS) kulkivat kuitenkin omia polkujaan. Korvaushoidon alussa sydäntapahtumia oli jopa normaalia enemmän. Tämän on arveltu johtuneen hoidon alun lisääntyneestä tromboosivaarasta ja mahdollisesti sepelvaltimoiden tulehduksen kiihtymisestä. Vasta myöhemmin hormonihoidon etujen - mm. lipidivaikutusten avulla - otaksuttiin tulevan esille. Siksi suosituksissa kehotettiin varovaisuuteen: sepelvaltimopotilaille korvaushoitoa ei pitäisi aloittaa, ei ainakaan ennen kuin hyödyt ja vaarat voidaan arvioida (N Engl J Med 2002;346:1017-8.

Pekka Leinonen

Uniapneaohjelma ottaa rohkeita askelia

Tällä viikolla julkistettu valtakunnallinen uniapneaohjelma vetää hoitolinjoja vuosille 2002-2012. Tarkoituksena on sekä ennaltaehkäistä tautia että rakentaa potilaille sellainen hoitoverkosto, jossa heidät otetaan kokonaisvaltaisesti hoidon ja kuntoutuksen piiriin.

Ulla Järvi

Kelasta kuntoutusta toiseksi eniten mielenterveyshäiriöihin

Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet toiseksi suurimmaksi sairausryhmäksi, jonka perusteella Kela myönsi kuntoutusta viime vuonna. Mielenterveyshäiriöiden perusteella Kelasta sai kuntoutusta yli 17 000 suomalaista, joista 6 700 oli psykoterapiassa. Eniten kuntoutusta myönnettiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella; niitä oli 42 %:lla kuntoutujista.

Ulla Toikkanen

Allerginen nuha on hoitamisen arvoinen

Allerginen nuha on merkki nenän limakalvon inflammaatiosta ja se on merkittävä astman riskitekijä - onhan kyse yksistä ja samoista hengitysteistä. Allergista nuhaa sairastavien suhteellinen astmariski on viisinkertainen. Tehostamalla allergisen nuhan hoitoa saatetaan vähentää myös astman vaaraa.

Marianne Jansson

Amalgaamia aina vain

Hopea-elohopeaseoksesta hampaiden paikkausaineena on ensimmäiset maininnat kiinalaisissa kirjoituksissa vuodelta 659. Meidän tuntemamme hammasamalgaamin historia alkaa kuitenkin vasta vuodesta 1833. Tuolloin ranskalaiset Crawcourin veljekset veistivät hopearahoista lastuja elohopeaan, jolloin syntyi helposti muovautuva, hampaiden paikkaukseen soveltuva, kovettuva massa. Ainetta lähdettiin kaupittelemaan Yhdysvaltoihin, ja sen jälkeen amalgaamin historia onkin ollut vuoroin voittokulkua, vuoroin sotaa (Arno Forsius, henkilökohtainen tiedonanto).

Jukka H. Meurman

Työperäiset HIV-altistustilanteet Helsingin seudulla vuonna 2000

HIV-infektio on Suomessakin yleistynyt piikkihuumeita käyttävien parissa, ja samalla myös työperäisten verialtistustilanteiden määrä on lisääntynyt. Vuonna 2000 kävi HUS:n Meilahden ja Auroran sairaaloissa 35 henkilöä mahdollisen HIV-positiivisen verialtistustilanteen takia. Heistä 15 oli terveydenhuollossa työskenteleviä, 9 poliisia, 6vartijaa ja 5 muissa ammateissa toimivia. Ehkäisevä HIV-lääkitys aloitettiin 20 altistuneelle. Varmoja C-hepatiittialtistuksia oli 11 ja B-hepatiittialtistuksia 3. Yhtään työperäistä virustartuntaa ei seurannassa todettu. Verialtistustilanteiden ehkäisy, viiveetön HIV-profylaksin aloitus ja riskiammateissa toimivien B-hepatiittirokotussuoja ovat työperäisten tartuntojen torjunnan kulmakiviä.

Veli-Jukka Anttila, Matti Ristola, Jukka Suni

Selkäkipu kasvuiässä

Kasvuikäisten selkäkipuja on tutkittu viime vuosina yhä enemmän, ja niiden on arveltu yleistyneen yhtä lailla niska-hartiaseudun vaivojen kanssa. Tällöin kyse lienee heikkoon lihaskuntoon liittyvistä ongelmista. Käytännön lääkärin on syytä muistaa, että kasvuikäisen lapsen tai nuoren selkäkivun selvittelyssä on pyrittävä diagnoosiin. Vasta kun muut mahdollisuudet on perusteellisesti tutkittu, selkävaiva voidaan katsoa epäspesifiseksi.

Mikko Poussa

Milloin tarvitaan ruokatorven funktiotutkimuksia?

Ruokatorven funktiotutkimuksia käytetään epäiltyjen ruokatorven sairauksien diagnostisoimisessa tai niiden vaikeusasteen määrittämisessä. Yleisesti käytössä olevia ruokatorven funktiotutkimuksia ovat ruokatorven supistustoimintaa mittaava manometriatutkimus ja gastroesofageaalista happorefluksia mittaava pH:n pitkäaikaisrekisteröinti. Tavallisen ns. laboratoriomanometriatutkimuksen lisäksi on valittavissa myös pitkäkestoinen eli ambulatorinen 24 tunnin manometriatutkimus, johon yhdistetään samanaikaisesti ruokatorven pH-tutkimus. On syytä muistaa, että ruokatorven tähystystutkimus on ensisijainen perustutkimus, joka tulisi aina olla tehty ennen funktiotutkimuksia, myös ruokatorven toiminnallisia sairauksia epäiltäessä.

Urpo Nieminen

Rohdostuotteiden käyttöön liittyviä maksareaktioita

Lääkekasveista valmistettuja rohdoksia käytetään monenlaisten vaivojen hoitoon. Joidenkin lääkekasvien tiedetään tai epäillään voivan aiheuttaa maksavaurioita, ja siksi selittämätöntä maksavauriota selviteltäessä on syytä kysyä potilaalta myös rohdostuotteiden käytöstä. Maksahaitat lienevät varsin harvinaisia, mutta toisaalta rohdostuotteiden haittavaikutuksia ei seurata systemaattisesti.

Anna-Liisa Enkovaara

Vieläkö EEG-tutkimusta tarvitaan?

EEG-tutkimus on ollut kliinisessä käytössä jo noin 60 vuotta ja on vieläkin elinvoimainen. Tutkimusaiheet, rekisteröintilaitteet ja rekisteröintimenetelmät ovat muuttuneet vuosien saatossa. Vaikka EEG-löydökset ovat etiologian suhteen epäspesifejä, ovat ne tukena muiden kliinisten tutkimusten ja laboratoriolöydösten kanssa diagnoosin selvittelyssä. Joissakin tapauksissa EEG-löydös voi kuitenkin antaa selvän viitteen etiologiasta. EEG on yhä ensisijainen tutkimus kohtausoireiden ja epilepsian erotusdiagnostiikassa, aivoinfektioiden diagnostiikassa, alentuneen tajunnan tason selvittelyssä sekä myös joidenkin unihäiriöiden yhteydessä.

Ilkka Lehtinen, Marja Koivu