Luonnonmukaisen elintarviketuotannon tutkimustarpeet

Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä on lisääntynyt ja maatalouden strategioissa niiden tuotannon on kaavailtu kaksinkertaistuvan lähivuosina Suomessa. Kestävän kehityksen edellytyksiä ovat tutkimukseen perustuva tieto ja kuluttajalähtöinen tuotekehitys. Helmikuussa mietintönsä jättänyt työryhmä esitti luonnonmukaisen tuotannon tutkimusrahoitukseen tuntuvaa lisäystä 3-5 vuoden ajaksi. Terveyteen liittyvistä tutkimusaiheista työryhmä priorisoi luomuelintarvikkeiden mikrobiologisten ja ravitsemuksellisten turvallisuusriskien tutkimuksen.

Antti Aro

Kivestä kipeäksi vai kiertymästä kippuraan? 50-vuotiaan naisen alavatsakipu

Talvella 2002 sunnuntaiaamuna hakeutui Pohjois-Lapin terveyskeskuspäivystykseen 50-vuotias rouva, jolla ei ollut perussairauksia. Ylipainoakaan hänellä ei ollut ja kuukautiset olivat vielä säännölliset. Noin 10 vuotta aiemmin hänellä oli ollut virtsatiekivi ja hän oli saanut äkillisen kovan oikeanpuoleisen alavatsakipukohtauksen. Vaiva hoitui lääkkein ja nesteytyksellä. Kivi tuli aikanaan ulos. Päivystykseen tuloa edeltävänä aamuyönä hän heräsi samanlaiseen kovaan oikeanpuoleiseen alavatsakipuun, joka säteili oikeaan kylkeen ja selän puolelle.

Leena Varesmaa-Korhonen, Pekka Mäntyselkä

Lääkäri ja potilas kohtaavat vastaanotolla - vai kohtaavatko?

Tänä päivänä potilaat hakevat aktiivisesti tietoa, tukea ja ohjausta sairautensa hoitoon ja kuntoutumiseen kansanterveys- ja vammaisjärjestöistä. Järjestöt välittävät myös oma-aloitteisesti tietoa potilaille lehtien, oppaiden, esitteiden ja internetin avulla.

Eija Sorvari

Traumaperäisen stressihäiriön tutkija Rachel Yehuda: Terapia ei saa häiritä ihmisen luonnollista paranemista

Kymmenien tuhansien ihmisten maailma romahti yhdessä WTC:n tornien kanssa syyskuun 11. päivänä. He olivat uhreja, uhrien omaisia, silminnäkijöitä, pelastustyöntekijöitä - ja torneista pelastautuneita. Amerikkalaiseen tapaan tapahtumasta tehtiin kuukausia, ehkä jopa vuosia kestävä mediaspektaakkeli.

Ulla Järvi

Bioterrorismin uhka ja Suomi Mitä opimme syksyn 2001 tapahtumista?

Syksyllä 2001 jouduttiin pohtimaan, miten Suomen terveydenhuoltojärjestelmä oli varautunut taudinaiheuttajien tahalliseen levitykseen. Mitkä olivat jauhekirje-epidemian opetukset? Mitä tapahtuisi, jos jossakin maailman kolkassa todettaisiin isorokkotapaus? Miten uhkan torjuntaan on käytännössä varauduttu?

Pekka Nuorti

Geenit ja arvot

Helmikuussa järjestettiin laaja geenit ja arvot -paneelikeskustelu, johon osallistui alan asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Tarkoituksena oli stimuloida aiheesta keskustelua, jota Suomessa käydään huomattavasti vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Genetiikkaan liittyy useita eettisiä ja poliittisia kysymyksiä, asenteita ja pelkojakin, joita kannattaa tässä vaiheessa pohtia ja samalla jatkaa keskustelua lääketieteen kannalta merkittävistä ongelmista.

Samuli Saarni

Vanhaisäntä Unix

Unix on ollut olemassa jo kolme vuosikymmentä. Uudemmat käyttöjärjestelmät eivät ole pystyneet lisäämään mitään oleellista vanhaan reseptiin.

Erkki Karjalainen

Selkeä tietopaketti reumasta

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat potilaidemme päivittäisissä toiminnoissa monenlaisia ongelmia , ja niiden vuoksi tehdään runsaasti vastaanottokäyntejä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Meneillään olevan TULES-vuosikymmennen tarkoituksena on tehostaa nivelsairauksien ehkäisyä ja hoitoa sekä lisätä tietämystä koko sairausryhmästä.

Mauri Jussila

Voitaisiinko kuitenkin priorisoida?

Priorisointikeskustelu tuntuu jämähtäneen paikoilleen: periaatteessa monet osapuolet tiedostavat priorisoinnin välttämättömäksi, mutta käytännön toimiin ei päästä.

Jaakko Kivisaari

Tilaaja-tuottajamallin ongelma

Heinonen, Partanen ja Taalas kirjoittivat Lääkärilehdessä 13-14/2002 (s. 1531-1533) tilaaja-tuottajamallista terveydenhuollon johtamisessa ja ohjauksessa. Artikkeli perustuu Turun kaupungin terveystoimessa toteutettuun malliin. Tutkijat katsovat kehittämisen suunnan olevan oikea, ja että puhtaaseen budjettikuriin perustuvaan järjestelmään ei ole paluuta. On perusteltua levittää järjestelmää muihinkin palveluntuottajiin pitäen kuitenkin mielessä sen, että hyödyt pysyvät järjestelmän ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia suurempina. Kehitetty järjestelmä tukee hallinnollista tulosvastuuta, jossa korostuvat suunnittelu, kontrolli, muodollisuus ja pahimmillaan jopa byrokratia. Tutkijat toteavat edelleen järjestelmän olevan yksikkötasolla verrattain raskas ja työläs. Tuottaja-ostajaroolien eriyttäminen toisistaan on ollut hankkeen keskeinen lähtökohta.

Veikko Mäkelä