Keliakia - ei niin tavallinen yskän syy

Britit kuvaavat 68-vuotiaan miehen tarinan: kuivaa yskää oli jatkunut runsaan vuoden ja syytä ei tahtonut löytyä. Aiemmassa tautihistoriassa oli todettu ruokatorvitulehdus ja refluksia. Nuhaa oli ollut, mutta tarkoissa selvittelyissä ei havaittu ventilaatiofunktioiden tai bronkiaalisen hyperreaktiviteetin osalta poikkeavaa.

Hannu Puolijoki

Tupakointi tappaa skitsofreniapotilaita?

Suomalaiset tutkijat ensi kertaa selvittäneet edustavasta väestöotoksesta mielenterveyshäiriöisten henkilöiden kuolleisuutta 17 vuoden seurannassa. Kokonaiskuolleisuus oli jostain mielenterveyshäiriöstä kärsineillä miehillä 1,6 ja naisilla 1,4 kertaa suurempaa kuin normaaliväestöllä. Suurentunut kuolleisuus koski niin luonnollisista syistä kuin itsemurhasta aiheutuneita kuolemia. Skitso-freniaa sairastavilla miehillä riskiluku oli 3,3 ja naisilla 2,3.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ataksiapotilaiden gluteenisensitiivisyys

Keliakiaan tiedetään liittyvän neurologisia oireita, joista tavallisimmat ovat ataksia ja polyneuropatia. Oireiden on arveltu johtuvan taudista itsestään eikä taudista johtuvista ravitsemuksellisista puutoksista. Ataksia saattaa ilmentyä myös gluteenisensitiivisyyden ainoana manifestaationa. Korkeita (> 25 U/ml) IgG- tai IgA-luokan gliadiinivasta-ainetasoja löytyi useilta ataksiapotilailta: sporadista ataksiaa sairastavista 7:ltä henkilöltä 26:sta (27 %) ja perinnöllistä ataksiaa sairastavista, joiden molekyylidiagnoosi oli tiedossa, 9:ltä henkilöltä 24:stä (37 %). Jälkimmäinen havainto on yllättävä, sillä se viittaa siihen, että gluteenisensitiivisyys vaikuttaa degeneratiiviseen prosessiin myös perinnöllisissä ataksioissa. Tutkijat pohtivatkin, pitäisikö gliadiinivasta-aineet tutkia aina ataksiapotilailta ja pitäisikö näiden potilaiden aloittaa gluteeniton ruokavalio.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Raskaudenaikainen rauta ja lapsen kehitys

Alabamassa mitattiin ferritiinipitoisuus 278 lapsen napaverinäytteestä ja tutkittiin näiden lasten älykkyyttä, motoriikkaa, kielellisiä taitoja, tarkkaavaisuutta ja ohjeiden noudattamista 5 vuoden iässä. Kun lapset jaettiin napaveren ferritiinipitoisuuden mukaan kvartiileihin, havaittiin kaikissa testeissä U-muotoinen vaste. Kaikki erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, mutta keskimmäiset kvartiilit selviytyivät selvästi parhaiten ja heikosti menestyvien osuus oli matalimmassa selvästi, mutta myös ylimmässä kvartiilissa jonkin verran suurempi kuin keskimmäisissä. Riittävä raudansaanti sikiöaikana on siis oleellisen tärkeää, mutta liikakaan ei ole hyväksi.

Marjo Renko

Lyhyesti: Ilmansaasteet pääsevät verenkiertoonkin

Tuoreen tutkimuksen mukaan jo 2 tunnin altistuminen ilmansaasteille lisää sydäninfarktin vaaraa. Useat aiemmat epidemiologiset tutkimukset ovat myös viitanneet siihen, että ilman saastepitoisuuksien nopeatkin vaihtelut heijastuvat kuolleisuuteen ja sydänsairastavuuteen. Tämän epidemiologisen tiedon innoittamana terveet vapaaehtoiset pantiin hengittämään suurkaupunki-ilmaa vastaavaa hienojakoista (< 100 nm), isotooppimerkattua hiiltä sisältävää aerosolia 3-5 henkäystä. Hiilipartikkelien kohtaloa elimistössä seurattiin gammakameralla ja verinäyttein. Hiilipartikkelit siirtyivät verenkiertoon jo minuutin kuluttua altistuksesta, huippupitoisuudet saavutettiin 10 minuutin kuluttua, ja partikkelit pysyivät verenkierrossa ainakin tunnin. Havainto voi osaltaan selittää ilmansaasteiden välittömiä sydän- ja verenkiertovaikutuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Unohtaako potilaasi lääkkeensä?

Potilaat eivät läheskään aina noudata lääkityksestä saamiaan ohjeita. Jopa muutaman päivän lääkkeiden laiminlyönti saattaa heikentää hoitotulosta. Prospektiivisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten säännöllisesti serotoniin takaisinoton estolääkitystä (SSRI) käyttävät potilaat ottivat heille määrättyä lääkitystä. Kolmen kuukauden seuranta-aikana kolme neljästä (72,5 %) unohti ottaa lääkkeensä yhtenä ja runsas neljännes (29,0 %) kahtena tai useampana päivänä. Siis noin 30 % potilaista unohtaa ottaa SSRI-lääkitystä siinä määrin, että sillä voi olla haitallista vaikutusta heidän toipumiselleen. Tämä tuleekin pitää mielessä näiden lääkkeiden vaikutuksia arvioitaessa.

Raimo Kr Salokangas

Hyvä kunto tietää pitkää ikää

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet hyvän fyysisen suorituskyvyn ja runsaan liikunnan suotuisat vaikutukset ennusteeseen ja elämänlaatuun. Uutta perspektiiviä asiaan saatiin, kun kalifornialaiset tutkijat selvittivät yli 6 200 peräkkäisen rasituskokeeseen lähetetyn miehen (keski-ikä 59 vuotta) selviytymistä. Noin 2 500 miehen rasituskoe oli normaali eikä heillä ollut myöskään sydänsairauksiin sopivia oireita tai muita löydöksiä. Lopuilla tutkituista oli joko tiedossa oleva sydänsairaus tai rasituskokeessa todettiin sepelvaltimotautiin viittaava löydös.

Juhani Airaksinen

Narkolepsian kaltainen nukahtamishäiriö Parkinson-potilaalla

Italialainen tutkijaryhmä kuvaa unipolygrafiatutkimuksen perusteella narkolepsiaa muistuttavan nukahtamishäiriön Parkinsonin tautia sairastavalla naisella. Parkinsonin tauti oli potilaalla muuten tavanomainen, mutta levodopahoito oli aloitettu jo noin 40 vuoden iässä ja dyskinesiat olivat ilmaantuneet varhain. Dyskinesioiden takia levodopan annosta oli pienennetty tasolle 600 mg/vrk ja oheen oli aloitettu dopamiiniagonisti pergolidi, jonka annosta vähitellen suurennettiin tasolle 3 mg/vrk.

Kari Majamaa

Miten vaihdat potilaasi tulehduskipulääkkeen toiseen?

Mitä teet, jos joudut vaihtamaan potilaasi käyttämän tulehduskipulääkkeen toiseen valmisteeseen? Tällainen tilanne on tullut monelle vastaan hiljattain, kun yksi käytetyimmistä lääkkeistä, nimesulidi, joutui myyntikieltoon. Kipulääkkeen vaihtamistilanne tarjoaa hyvän tilaisuuden arvioida uudelleen potilaan kivun syitä ja lääkityksen jatkamisen tarvetta. Seuraavassa esimerkkitapauksia kipulääkkeen valintaperiaatteista.

Jukka Martio, Ilari Paakkari, Timo Klaukka

Tanskassa saa nyt lääkkeitä myös supermarketista

Lääkkeitä tupakasta vieroittamiseen, happovaivoihin, kipuun, kuumeeseen, matkapahoinvointiin, kurkkukipuun ja muihin pikkuvaivoihin (yhteensä 375 lääkevalmistetta) myydään nyt yleisölle Tanskassa noin tuhannessa päivittäistavarakaupassa ja supermarketissa. Lainsäädännön muutoksen sallima myynti käynnistyi marraskuussa viime vuonna. Tuoreimmat tilastot osoittavat, ettei kyseisten lääkkeiden myynti ole merkittävästi lisääntynyt, vaikka näin pelättiin käyvän. Verrattuna vuoden 2000 marras-joulukuuhun näiden lääkkeiden myynti on päiväannoksina laskien kasvanut noin 2,4 % ja kipulääkkeiden myynti jopa laskenut 3,6 %. Lääkkeitä pikkuvaivoihin saa viranomaisen tarkastamista ja hyväksymistä lähikaupoista. Mm. Britanniassa ja Yhdysvalloissa on jo vuosikymmeniä noudatettu samaa käytäntöä, joka vähitellen levinnee myös EU-maihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä