EU:n oliiviöljykampanja ulottuu kaikkiin jäsenmaihin

Johtava hallintovirkamies Hannu Lovén Euroopan komission maatalouden pääosastolta kertoi, että EU:lla on nyt menossa kaikissa jäsenmaissa seitsemäs kampanja, joka tekee oliiviöljyä tunnetuksi.

Suomalaiset syövät vielä liikaa kovia rasvoja

Vaikka suomalaiset ovat oppineet vähentämään ruoassaan rasvan määrää, kuuluu suomalaisten ruokapöytiin edelleen liikaa kovia rasvoja. Dosentti, tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Oy:stä sanoi, että suomalaisten pitäisi käyttää ravinnossaan enemmän kasviöljyjä.

Akateemisesta terveyskeskuksesta uutta sisältöä yleislääkärin työhön

Viihtyisikö yleislääkäri paremmin terveyskeskuksessa, jos hänen työnkuvaansa muokattaisiin monipuolisemmaksi ja hänelle tarjottaisiin mahdollisuus tehdä omaa tutkimustyötä? Kotkan kansanterveystyön johtava ylilääkäri Jukka Mattila kertoo jo pitkään hakeneensa mallia, jolla yleislääkärin työhön saataisiin uutta sisältöä.

Suvi Sariola

Sairaaloiden jonojen purkaminen nielisi 130 miljoonaa lisäeuroa

Sairaaloiden jonojen purkamiseen tarvittaisiin sairaanhoitopiirien arvioiden mukaan noin 130 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti huhtikuussa sairaaloiden jonotilannetta ja sen purkamisen kustannuksia: kuinka paljon potilaita jää valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainittujen, hoitoon pääsyä koskevien aikarajojen ulkopuolelle, ja kuinka paljon lisärahaa jonojen purkamiseen tarvittaisiin.

Keinokudoksia räätälintyönä Tampereelle perustetaan Kudoskorjauskeskus

Moderni kudosteknologia on siirtymässä tutkimuslaboratorioista kliiniseen potilastyöhön. Siitä uskotaan kehittyvän kolmas merkittävä hoitomuoto lääkehoidon ja kirurgian rinnalle. Tampereella käynnistää ensi vuodenvaihteessa toimintansa Kudoskorjauskeskus, joka tuottaa uuteen kudosteknologiaan perustuvia hoitokeinoja potilaille räätälintyönä.

Marianne Jansson

Orionissa kova nimityskierros ydintoimintojen selkiyttämiseksi

Orion Pharma suorittaa melko mittavan sekä tehtävien että keskeisten johtajiensa toimien uudelleenjärjestelyn. Kun tähän liittyen kotimaan toiminnan nykyinen johtaja Pekka Kaivola siirtyy syksyllä Yhdysvaltoihin johtamaan sikäläistä Orionin tytäryhtiötä, herää kysymys, onko Orionista tulossa ulkomainen ja nimenomaan rapakontakainen yritys?

Taito Pekkarinen

Verenpaineen uuden hoitosuosituksen noudattaminen olisi askel taaksepäin diabeetikon verenpaineen hoidossa

Suomen Verenpaineyhdistys ry julkaisi äskettäin suosituksen kohonneen verenpaineen hoidosta (1). Diabeetikoiden verenpaineen hoidosta todettiin seuraavaa (s. 119): Jos potilaalla on diabetes, munuaissairaus, merkkejä kohde-elinvauriosta tai kliinisesti merkittävä sydän- ja verisuonisairaus, on lääkehoito aiheellinen jo verenpaineen ylittäessä tason 140/90 mmHg [173-180] (A) [66, 181, 182-189] (C). ja (s. 120) Diabeetikoilla tavoite on alle 140/80 mmHg [173-180] (A). Kirjallisuusviitteet 173-180 käsittelevät mm. mineraalien vaikutusta verenpaineeseen ei-diabeetikoilla ja ovat ilmeisen huolimattomuuden seurausta. Viite 66 on amerikkalainen suositus (Joint National Committee on Prevention, Detection, evaluation, and Treatment of High Blood Pressure, JNC VI), jossa lääkehoito suositellaan aloitettavaksi diabeetikolle, kun systolinen paine on välillä 130-139 mmHg ja diastolinen välillä 85-89 mmHg (2) ja tavoitteena on saavuttaa verenpaine < 130/85 mmHg (eikä 140/80 mmHg). JNC VI -suositusta siteerataan siis virheellisesti. Kanadalaisten näyttöön perustuvaa diabeteksen hoitosuositusta (3) (http://www.diabetes.ca/prof/publications/cpg98eng.pdf) ei siteerata. Tässä neljä vuotta sitten laaditussa suosituksessa verenpaineen hoitotavoite on kuten JNC VI:ssakin < 130/85 mmHg. Samaan aikaan suomalaisen suosituksen kanssa ilmestynyt amerikkalainen diabeetikoiden hoitosuositus (4) (http://care.diabetesjournals.org/cgi/reprint/25/ suppl_1/s1.pdf) ehdottaa lääkehoidon aloittamista, jos systolinen verenpaine on 3 kuukauden lääkkeettömästä hoidosta huolimatta 130-139/80-89 mmHg ja pitää hoitotavoitteena arvoa < 130/80 mmHg. Uusimmat kansainväliset diabeetikon verenpaineen hoitosuositukset pyrkivät siis 10 mmHg suomalaisten tavoitetta matalammalle. Mihin suositusrajojen sitten tulisi perustua?

Hannele Yki-Järvinen

MS-potilaiden beetainterferonihoito TYKS:ssa 1995-2001

Tutkimuksessa tarkasteltiin TYKS:n neurologian klinikan hoidossa vuosina 1995-2001 olleiden MS-tautia sairastavien potilaiden beetainterferonihoidon toteutumista. Yhteensä 115 interferonihoidon aloittaneesta potilaasta 11 vaihtoi lääkevalmisteen toiseen ja 24 keskeytti hoidon. Beetainterferoni vähensi pahenemisvaiheiden ja kortisonipulssihoitojen määrää alle puoleen verrattuna hoitoa edeltävään aikaan. Tämän tutkimuksen perusteella arvioituna TYKS:n neurologian klinikassa interferoni-hoitoa tarvitsevat ja siitä eniten hyötyvät MS-tautipotilaat pääsivät beetainterferoni-hoidon piiriin ja sillä saavutettiin toivottu hoitovaste.

Mervi Oikonen, Juha-Pekka Erälinna

Masennuspotilaan toimintakyvyn arviointi

Masennustila on ny-kyään Suomessa merkittävin toiminta- ja työkyvyttömyyttä aiheuttava mielenterveyden häiriö. Artikkelissa esitetään, miten WHO:n ICF-järjestelmä ja Amerikan psykiatriyhdistyksen DSM-IV-järjestelmään kuuluva SOFAS-arviointiasteikko voidaan yhdistää arvioitaessa masennuspotilaan toimintakykyä. Artikkelin tarkoituksena ei ole toimia B-lausuntojen perusteella tehtävien ratkaisujen tulkintaohjeena vaan pikemminkin parantaa masennuspotilaiden toiminta- ja työkyvyn arviointia, päätösten tasoa ja potilaiden oikeusturvaa.

Pertti Heikman, Heikki Katila, Kimmo Kuoppasalmi

Muistihäiriö: normaalia ikääntymistä vai dementiaa?

Lievä ajattelutoimintojen muutos on ikääntymisessä normaalia. Muistivaikeudet voivat kuitenkin olla merkki dementiaa aiheuttavasta sairaudesta, vaikka arkielämän selviytyminen ei vielä olekaan heikentynyt. Neuropsykologisilla testeillä pystytään toteamaan ns. lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI), joka varsin suurella todennäköisyydellä ennakoi dementiaa. Muistivaikeuksista kärsiviä ikääntyneitä tuleekin terveydenhuollossa seurata nykyistä tarkemmin. Siten dementian hoito päästään aloittamaan riittävän varhain ja pystytään vähentämään sairauden aiheuttamia haittoja lääkityksellä sekä potilaiden neuvonnalla ja omaishoidon tukitoimilla.

Hilkka Soininen, Tuomo Hänninen