Filosofian ja reaalitieteen suhteista

Dos. Hannu Lauerma (SLL 12/2002, s. 1424-1426) ja professori Raimo Salokangas (SLL 9/2002, s. 1056-1059) ovat kommentoineet esitystäni Tutkimusrajojen pätevyysrajat ihmistutkimuksessa (SLL 3/2002, s. 318-323). Arvoisilla opponenteillani ei näytä olevan avoimuutta ymmärtää, mitä esittämäni perusteiden analyysi merkitsee ihmisen mentaalisia ongelmia koskevan tutkimuksen ja sovelluksen kokonaisuuden kannalta. Salokankaan sanoin: - me lääkärit ja psykiatrit määrittelemme asiat toisin. Me emme välitä kategorioiden rajoja ylittävistä määrittelyistä, vaikka ne Rauhalan mukaan ovatkin 'järjen vastaisia'. Katson, että psykiatrienkin käsitykset ovat vielä järkevän kritiikin ulottuvilla. Ajattelumme eivät kuitenkaan näytä kohtaavan sillä toisiaan täydentävällä tavalla kuin olen puolestani tarkoittanut. Filosofia ei kilpaile empiirisen tutkimuksen eikä sovelluksen kanssa. Ehdottamani peruskategorian nimi subjektiivisen maailmankuvan epäsuotuisuus ei ole auttamisen muoto, kuten Salokangas (s. 1056, II palsta) olettaa minun ajattelevan. Siksi ei ole mielekästä jatkaa entiseen tapaan. Virhetulkintojen loputon oikaisu on toivotonta puuhaa.

Lauri Rauhala

Terveysprojekti - valoa risukasaan, toivoa tulevaisuuteen?

Venäläisen vastaus kysymykseen kuinka menee on jo kauan ollut: Huonosti, mutta paremmin kuin huomenna. Tällainen on tunnelma ollut monin paikoin myös lääkäreiden työpaikoilla. Suomen terveydenhuollon heikon tilan paljastuminen ja muuttuminen viralliseksi totuudeksi on kansallisesti tuskallinen tapahtuma, kirjoitti Risto Uimonen Kalevassa 14.4. Kansallinen terveysprojekti perustettiin 13.9.2001 tämän ongelman ratkaisemiseksi ja loppuyhteenveto oli Dipolissa 9.4.

Heikki Pälve

Kansallinen lääkäriuhka

Lääkärit ovat yhteiskunnallisesti arveluttavia. He eivät käyttäydy ennustettavasti viisivuotissuunnitelmien mukaisesti. He eivät perusta perheitään ympäri Suomenniemen jakautuen tasaisesti jokaiseen terveyskeskukseen ja sairaalaan. He hakeutuvat kasvukeskuksiin kuten koko muukin väestö.

Juha Pekka Turunen

Hallituksen kokous 11.4.2002: Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys perustettiin

Lääkäriliiton hallitus päätti perustaa lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyyden. Lääkäri voi aloittaa erityispätevyyteen tähtäävän koulutuksen yleislääketieteen, lastentautien, lastenneurologian tai lastenpsykiatrian erikoislääkärin tutkinnon suoritettuaan. Pohjakoulutukseksi voidaan perustelluista syistä hyväksyä myös muun alan erikoislääkärintutkinto.

Mika Vehkasaari

Lääkäriliitto kansallisesta terveysprojektista: Pelkällä verorahoituksella ei terveydenhuoltoa voida turvata

Lääkäriliitto pitää hyvänä, että kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa luvataan lisää rahaa terveydenhuoltoon.

Mika Vehkasaari

Insuliinihoito tyypin 2 diabeteksessa

21.12. 2001 Helsingin yliopisto

Leena Ryysy

Lasten akuutin lymfoblastileukemian ennusteelliset tekijät

11.1.2002 Helsingin yliopisto

Jukka Kanerva

Sallan taudin neurologinen kirjo

11.1.2002 Turun yliopisto

Tarja Varho

Toiminnalliset röntgenkuvaukset lannerangan epästabiiliuden diagnosoinnissa

11.1.2002 Kuopion yliopisto

Marja Pitkänen

Tyroksiinin vaikutus sappiteiden toimintaan

18.1.2002 Tampereen yliopisto

Johanna Laukkarinen