Hankintalain tulkinnoista vielä epätietoisuutta terveydenhuollossa

Kunnat hankkivat entistä enemmän terveyspalveluja ostopalveluina. Vielä on kuitenkin epäselvyyttä, miten pitäisi tulkita ostomenettelyä julkisella sektorilla säätelevää lakia julkisista hankinnoista.

Suvi Sariola

Stakes muuttaa Sörnäisten rantaan

Stakes muuttaa kesäkuun kymmenentenä päivänä Ympyrätalosta uusiin toimitiloihin Sörnäisten rantaan, Lintulahdenkuja 4:ään. Stakesin kahdeksankerroksinen uudistalo sijaitsee Osuusliike Elannon entisessä teollisuuskorttelissa. Osa Stakesin toiminnoista sijoitetaan Elannon entisen juuresvaraston tiloihin.

Suomalaisten terveydestä ainutlaatuinen tutkimusaineisto

Kansanterveyslaitoksen johdolla toteutettu väestön terveyden laaja poikkileikkaustutkimus Terveys 2000 onnistui tutkijoiden mukaan erinomaisesti. Sen aineistoa luonnehditaan jopa maailman parhaaksi, ja sen arvoa lisää vertailumahdollisuus Kelan 20 vuotta sitten tekemään Mini-Suomi-tutkimukseen.

Marianne Jansson

Älykärry tuo potilaan tiedot reaaliajassa hoitoyksikköön Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri on ensimmäisenä Suomessa ryhtynyt allekirjoittamaan potilasasiakirjat sähköisesti. Tällöin tietojen digitaalinen arkistointi ja niiden siirto hoitotilanteeseen on mahdollista. Sairaanhoitopiiri ottaa myös käyttöönsä niin sanotun älykärryn. Liikkuva, langaton yksikkö tuo potilaan tiedot reaaliajassa hoitotilanteeseen, jolloin vältetään turhia käyntejä ja tutkimuksia. Älykärry sisältää vaunun, tietokoneen, esimerkiksi reseptien tulostamiseen tarvittavan kirjoittimen sekä lisäakkulaitteen, joka varmistaa virran vähintään kahdeksitoista tunniksi. Tietokone on yhteydessä sairaalan langattomaan verkkoon. Yksiköstä on reaaliaikaiset yhteydet sairaalan HealthNet-potilastietojärjestelmään, laboratorio- ja kuva-arkistoihin, alueen terveyskeskuksiin sekä ulkoisiin tietopankkeihin. Elektroninen järjestelmä on lyhentänyt lääkärikierrolla käytettävää aikaa.

Ulla Toikkanen

Onko ylipainehappihoito näyttöön perustuvaa?

Näytön taso ylipainehappihoidossa on herättänyt paljon keskustelua lääketieteellisten lehtien palstoilla. Saman menetelmän soveltuminen useiden elinryhmien ja erityyppisten sairaustilojen hoitoon on lääketieteessä epätavallista ja yleislääkkeitä on usein syystäkin pidetty epäilyttävinä - niinpä niihin liittyy myös voimakkaita tunteita. Ylipainehappihoidon innokas tutkimuksellinen kokeileminen eri tiloihin on ollut yleistä erityisesti alkuvuosina, koska sivuvaikutusten riski on siinä vähäinen. Vastapainona on herännyt voimakas kritiikki, kun hoitokäytäntöjä on muodostunut ilman järjestelmällisesti toteutettua osoitusta vaikuttavuudesta. Ylipainehappihoidon asema lääketieteessä onkin ollut vähintäänkin kiistanalainen viime vuosiin saakka.

Jari Suvilehto

Pahoinpitelyn aiheuttamat kasvovammat

Suomessa 60-80 % pahoinpitelyistä kohdistuu pään alueelle. Helsingin seudulla kasvomurtumapotilaiden määrä on kolmessa vuosikymmenessä kasvanut 200 potilaasta lähes 500 potilaaseen vuodessa, pahoinpideltyjä on heistä lähes puolet. Naisten osuus pahoinpitelyjen uhreista on pysynyt ennallaan, mutta todellisuus voi olla toinen, sillä väkivalta saatetaan naamioida kaatumiseksi. Näissä tapauksissa on lääkärin syytä olla valppaana, jotta esimerkiksi perheväkivalta ei jää huomaamatta. Kasvomurtumapotilaista 20 %:lla murtuma on silmän luisessa pohjassa, useimmiten pahoinpitelyn seurauksena.

Risto Kontio

Ylipainehappihoito pään ja kaulan kirurgiassa: Osteoradionekroosi, osteomyeliitti ja leukaluiden implantit

Ylipainehappihoitoa käytetään pään ja kaulan alueelle tehtävien toimenpiteiden tukihoitona. Tavallisimmat hoidon aiheet ovat alaleuan krooninen osteomyeliitti, ostoradionekroosi sekä sädehoidon jälkeen tehtävät hampaanpoistot, leukarekonstruktiot ja kasvo- ja leukaimplanttien asettaminen. Turun yliopistollinen keskussairaala on ylipainehappihoidon valtakunnallinen keskus, ja siellä saatujen kokemusten mukaan suu- ja leukakirurgisiin toimenpiteisiin yhdistetty ylipainehappihoito on turvallista ja kustannuksia säästävää, jos hoitoindikaatiot ovat oikein valittuja.

Kalle Aitasalo, Juhani Laine, Kimmo Vähätalo

Ylipainehappihoidon osuus ongelmahaavojen hoidossa

Ylipaineista happea on käytetty jo vuosia erilaisten huonosti paranevien ongelmahaavojen tukihoitona. Tavallisimpia ylipainehappihoidon kohteita ovat olleet diabeettiset tai muut haavat, joissa iskemialla ja/tai infektiolla on merkittävä osuus. Ylipainehappihoito stimuloi kollageenisynteesiä ja uudiskapillaarien muodostumista sekä parantaa infektiopuolustusta. Hoidon vaikuttavuudesta on kuitenkin julkaistu varsin vähän hyviä kontrolloituja tutkimuksia. Asiaan on kuitenkin tulossa korjausta EU:n käynnistämässä laajassa monikansallisessa tutkimusprojektissa. Ylipainehappihoidolla on perusteltu sijansa ainakin iskeemistyyppisten diabeettisten alaraajahaavojen ja tiettyjen sädehoidon jälkeisten kudosvaurioiden hoidossa.

Vesa Juutilainen

Meluvammojen hoito ylipainehappihoidolla

Pysyvän kuulovamman voi saada voimakkaasta ja äkillisestä tai matalammasta, mutta pitkäkestoisesta ääni-impulssista. Meluvammassa osa sisäkorvan aistin- ja tukisoluista tuhoutuu lopullisesti eikä niiden toimintakyvyn palauttamiseksi ole mitään tehtävissä. Osan toiminta pystytään hyvissä olosuhteissa palauttamaan. Hoitotoimenpiteet kohdistuvat juuri tähän soluryhmään. Äkillisen kuulovamman hoitona on Keskussotilassairaalassa käytetty ylipainehappihoitoa, josta on saatu hyviä kokemuksia. Hoito aloitetaan mahdollisimman pian vammautumisen jälkeen ja yleensä sitä annetaan kerran päivässä 5-10 päivän ajan.

Seppo Savolainen

Eräitä näkökohtia masennuksen psykoterapeuttisesta hoidosta

Psykodynaamisesta näkökulmasta masennusta tarkasteltaessa nousevat keskeiseen asemaan ne merkitykset ja sisällöt, joita henkilö erilaisille asioille antaa ja on antanut. Usein masentuneen ongelmana on vaikeus hyväksyä oman henkilökohtaisen rajallisuuden, oman kuoleman todellisuus. Sureminen ei onnistu. Toisinaan keskeistä on aggression integroitumisen vaikeus muuhun persoonallisuuteen ja siitä seuraava tyhjyyden tunne. Kolmas näkökulma on todellisen inhimillisen vastavuoroisen vuorovaikutuksen vaikeus. Kaikista näistä näkökulmista katsoen masentuneen psykoterapeuttinen hoito pyrkii saamaan aikaan potilaassa psyykkistä työtä ja psyykkistä integraatiota sekä lisäämään mielen vapautta ja psyyken autonomiaa.

Timo Niemi