Suomalaisgynekologit kaipaavat haitoista lisätutkimuksia Hormonikorvaushoitoa vain vaihdevuosioireista kärsiville

Heinäkuun helteillä USA:sta kantautui Suomeen uutisia kahdesta laajasta seurantatutkimuksesta, jotka ovat saaneet hormonikorvaushoitoa käyttävät naiset huolestumaan. Koska kyseessä ovat vahvan näytön omaavat tutkimukset, myös gynekologit joutuvat nyt uudelleen arvioimaan suhtautumistaan korvaushoitoon.

Ulla Järvi

Vankomysiinille resistentti S. aureus (VRSA) on nyt todellisuutta!

Staphylococcus aureus on yksi tavallisimmista bakteeri-infektioiden aiheuttajista sekä avohoidossa että sairaaloissa. Vakavien kliinisten infektioiden hoidossa käytetään stafylokokkipenisilliinien vaihtoehtona tyypillisesti vankomysiiniä, jos infektion aiheuttajana on metisilliinille resistentti kanta eli MRSA. MRSA-kannat ovat jo pitkään olleet iso ongelma monissa maissa. Myös Suomessa MRSA-löydösten määrät ovat nousseet viime vuosina. Asiantuntijapiireissä onkin uumoiltu, että on vain ajan kysymys, koska S. aureus kehittää resistenssin myös glykopeptidiantibiooteille, joihin vankomysiini kuuluu. Tähän mennessä on maailmalta kuvattu noin kymmenen MRSA:n aiheuttamaa hankalasti hoitunutta kliinistä infektioita, joissa MRSA-kannan herkkyys vankomysiinille on ollut alentunut. Näissä tapauksissa kanta ei kuitenkaan ole ollut täysin vankomysiinille vastustuskykyinen, vaan kyseessä on ollut ns. VISA-kanta.

Jaana Vuopio-Varkila

Dengue ja sen komplikaatiot yleistymässä

Dengueinfektion klassisia oireita ovat noin viikon itämisajan jälkeen kuume, pahoinvointi, päänsärky, lihas- ja nivelsäryt sekä ihottuma. Tänä vuonna Suomessa on diagnosoitu yhdeksän tapausta, mukaan lukien yksi kuolemaan johtanut infektio. Sekä dengue että erityisesti dengue-verenvuotokuume/shokkioireyhtymä ovat jatkuvasti yleistyneet hälyttävällä vauhdilla.

Olli Vapalahti, Antti Vaheri

Kansallisen terveydenhuoltohankkeen johtoryhmä täydentyi

Ministeri Eva Biaudet'n erityisavustaja, oikeustieteen kandidaatti Kristina Stenman on nimitetty terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisen johtoryhmään.

Ajokyvyn seurantaan uudet keinot Lääkärin rooli muuttuisi lakimuutosten myötä

Tulevaisuudessa ajokortin saamiseen ei pääsääntöisesti tarvittaisi lääkärintodistusta enää lainkaan, ainoastaan optikon todistus riittävästä näkökyvystä. Lääkärintarkastukset kohdennettaisiin ihmisiin, joiden liikenneonnettomuusriski on terveydentilan vuoksi erityisen suuri. Näin esittää lääkäreiden ja poliisin välistä tiedonkulkua ajoterveys-asioissa selvittänyt työryhmä. Se jätti mietintönsä 25. heinäkuuta peruspalveluministeri Eva Biaudet`lle. Nyt se on lausuntokierroksella, ja mahdolliset lakimuutokset tulee aikanaan esittelemään liikenneministeri, jonka hallinnonalaan ne varsinaisesti kuuluvat.

Ulla Järvi

WHO valmistelee maailmanlaajuista ruokavalio- ja liikuntaohjelmaa

2000-luvun maailma on monella tapaa muuttunut. Pikaruoka on trendikästä afrikkalaisessa suurkaupungissa, jonka asukkaat hyppäävät mieluummin bussiin kuin kävelevät. Kustannustehokkaassa Japanissa perinteiset perheateriat ovat katoamassa kiireen tieltä. Varsinkin yksin syövien lasten ja nuorten ateriat köyhtyvät. Tsekki on olutkulttuurin ja sovinismin maa. Prahassa muodikkaimmat nuoret naiset korostavat nyt itsenäisyyttään käymällä tyttöporukalla oluttuvissa kumoten reippaasti kolpakoita. Vanhoissa itäblokin maissa muistetaan karvaasti Neuvostoliiton vaikutusvallan vuodet. Terveysvalistus saa ihmisten niskakarvat pystyyn; enää heitä ei komennella!

Ulla Järvi

Naisen tuoksu, ja miehen

Tuoksujen ja hajujen aistimisen on viime vuosina osoitettu ryydittävän ihmisen käyttäytymistä enemmän kuin aiemmin on uskottu. Tutkimushavaintojen sukupuolierot puolestaan vihjaavat siihen, että ihminen käyttäytyy partnerin valinnassaan ja seksuaalisesti eläimellisemmin kuin ehkä haluaa myöntääkään. Hajuaisti nimittäin ohjaa vahvasti kaikkien muiden eläinten elämänkulkua; sen merkkinä mm. tuntuva osa tumallisten solujen genomista (noin 4 %) rakentaa haistamisen valkuaisia (1). Eikä ihminen tässä ilmeisesti eroa eläimistä: feromonireseptorigeeni ilmentyy myös nenän limakalvoissa (2), ja PET-kuvantamisen avulla ihmisen aivojen on nähty reagoivan hajuihin sukupuolispesifisesti (3) ja osin tiedostamattomastikin (4). Käyttäytymisen säätelyn kannalta merkityksellistä lienee se, että vasteet näkyvät myös muilla kuin hajuaistin aivoalueilla, nimittäin hypotalamuksessa ja aivokuoressa (3,4).

Pekka Leinonen

Nuorten nukkumistottumukset ja väsyneisyys vuosina 1984-98

Riittävän pitkän ja virkistävän yöunen merkitys korostuu erityisesti murrosikäisten fyysisen kasvun ja kehityksen aikana, jolloin unentarve on aiempaa suurempi. Länsimaissa nuorten yöunen pituus lyhenee kuitenkin jatkuvasti ja siitä johtuva väsymys vaikeuttaa mm. koulutyöskentelyä ja oppimista. Tutkimuksessa kuvataan 11-, 13- ja 15-vuotiaiden suomalaisnuorten nukkumistottumusten muutoksia 1980- ja 1990-luvuilla. Tulokset osoittavat, että nuorten nukkumaanmenoaika on myöhentynyt, yöuni on lyhentynyt ja aamuisin koettu väsymys on yleistynyt. Tulokset ovat haaste kouluille, uudelle terveystieto-oppiaineelle, kouluterveydenhuollolle ja nuorten vanhemmille.

Jorma Tynjälä, Jari Villberg, Lasse Kannas

Keuhkosyöpäpotilaan oireenmukainen hoito

Keuhkosyöpäpotilaalla on lähes aina keuhkoperäisiä oireita sekä kaikenkattava yleinen uupumus, joka heikentää selvästi elämänlaatua. Oireita voidaan lievittää riittävällä lääkityksellä, pysyvällä ja luottamuksellisella hoitosuhteella ja joskus esim. fysioterapialla. Jotkut syöpähoidot ovat potilaalle hyvin rasittavia ja oireenmukaisessa hoidossa tulisi erityisesti huolehtia siitä, ettei hoidosta ole enempää haittaa kuin siitä on odotettavissa hyötyä.

Kaija Holli

Lasten pneumokokkitautien ehkäisy rokotuksin

Pneumokokki aiheuttaa pikkulapsille noin 75 invasiivista infektiota, tuhansia keuhkokuumeita ja kymmeniätuhansia välikorvatulehduksia vuosittain. Infektio on yleisin alle 2-vuotiailla ja pelkästään terveydenhuollon kustannukset sen hoitamiseksi ovat kymmeniä miljoonia euroja. Pneumokokki-infektioiden ehkäisemiseksi on Yhdysvalloissa kehitetty konjugaattirokote, jonka suojatehoa on tutkittu myös Suomessa. Rokote on kuitenkin hinnaltaan kallis, mikä vaikeuttaa sen liittämistä yleisiin rokotusohjelmiin kaikkialla Euroopassa.

Pekka Nuorti, Hanna Nohynek, Terho Heikkinen, Heini Salo, Terhi Hulkko, Irma Koivula, Pekka Honkanen, Terhi Kilpi