Pienten lasten depressiiviset äidit hoidon piiriin

Depressiivisten äitien lapset kärsivän monimuotoisista emotionaalisista ja käyttäytymisen häiriöistä. Vähemmän tiedetään siitä, miten äidin depression ajoittuminen lapsen iän suhteen vaikuttaa lapsen häiriökäyttäytymisen laatuun.

Raimo Kr Salokangas

Bronkiaalinen yliärtyvyys lisääntymässä entisen DDR:n alueella

Itä- ja Länsi-Saksan välillä todettiin menneinä vuosina eroja mm. allergisten sairauksien esiintymisessä: itäisellä puolella astman, bronkiaalisen yliärtyvyyden ja allergisen nuhan esiintyminen oli yllättäen vähäisempää. Syytä tähän on etsitty.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kuumekouristukset rokottamisen jälkeen

Etenkin hinkuyskärokotteeseen on liitetty neurologisten sivuvaikutusten mahdollisuus. Yhdysvalloissa seurattiin kouristusten ilmaantumista lähes 700 000 lapsen joukossa, jossa osa sai PDT-rokotteen ja osa MPR-rokotteen. Verrokkeja ei ollut äskettäin rokotettu. Kumpikin rokote lisäsi kouristuksen riskiä. PDT:n jälkeen kuumekouristus tuli rokotuspäivänä, MPR:n jälkeen vasta 1-2 viikon kuluttua. Kuumekouristusten yleisyys oli PDT:llä 6-9 ja MPR:llä 25-34/100 000 lasta. Kouristukset olivat tyypillisiä kuumekouristuksia eikä lapsilla ollut myöhemmin taipumusta kouristuksiin. Mitään neurologisia poikkeamia ei myöskään havaittu.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Paniikkihäiriön ja sosiaalisen fobian hoidossa tulee pyrkiä täydelliseen oireettomuuteen

Italialaisessa tutkimuksessa seurattiin onnistuneesti altistushoidolla hoidettuja potilaita, jotka sairastivat agorafobista paniikkihäiriötä ja sosiaalista fobiaa. Keskimäärin 6-8 vuotta kestäneen seurannan perusteella paniikkipotilaista 23 % ja fobiapotilaista 13 % sairastui uudelleen. Molemmissa aineistoissa persoonallisuushäiriön esiintyminen, välttämiskäyttäytyminen ja bentsodiatsepiinien käyttö hoidon päättyessä ennakoivat uudelleensairastumista. Itse hoidon tuloksia voidaan pitää hyvinä. Samalla on syytä korostaa, että hoidossa tulisi pyrkiä täydelliseen oireettomuuteen sillä intervention jälkeiset residuaalioireet (välttämiskäyttäytyminen ja bentsodiatsepiinien käyttö) ennakoivat uudelleensairastumista, kuten on laita mm. depression kohdalla.

Raimo Kr Salokangas

Dyspepsiaan ja refluksitautiin tarvitaan hoitosuositukset

Erilaiset ylävatsaoireet ovat yleisiä erityisesti avohoidon lääkäreiden vastaanotoilla, ja myös apteekeissa vaivojen taustaa ja hoitoa joudutaan selvittelemään usein. Dyspepsian käsittelyn selkeä, näyttöön perustuva ohjeistus kuitenkin puuttuu. Britanniassa on hoitosuosituksen turvin saatu hyviä tuloksia ja rahaakin on säästynyt.

Arja Helin-Salmivaara, Timo Klaukka

Urotensiini-II, uusi verisuonivaikuttaja

Urotensiini-II on uusi kiinnostava hormoni, jonka fysiologinen merkitys ihmisessä alkaa vasta nyt avautua, vaikka siitä tiedetään aika paljon koe-eläimillä tehdyn tutkimuksen perusteella. Urotensiini-II-salpaajasta voi tulla seuraavan sukupolven superlääke metabolista oireyhtymää vastaan.

Ikääntyneiden epilepsia yleistyy

Epilepsiaa on perinteisesti pidetty erityisesti lasten ja nuorten sairautena ja uusia tapauksia on ilmennyt yleisimmin alle yhden vuoden iässä. Väestön ikääntyessä myös epilepsian esiintyminen elämän koko kuvassa muuttuu. Nyt eniten sairastuvat yli 75-vuotiaat. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan, että epilepsiaan sairastuvista jo kolmannes on vanhuksia. Ikäihmisillä epilepsian taustalla olevat yleisimmät sairaudet ovat aivoverenkiertohäiriöt sekä dementoivat sairaudet.

Reetta Kälviäinen

Röntgenlähete juridisena asiakirjana

Lähete, otetut kuvat ja lausunto ovat perinteisesti muodostaneet röntgentutkimuksen. Nämä kaikki tarvitaan, jotta tutkimus on täydellinen juridisesti. Röntgenlähete on ollut välttämätön paha, jonka joku (amanuenssi, hoitaja, joskus lääkäri) kiireesti on tehnyt ennen tutkimusta.

Seppo Soimakallio, Juhani Pyhtinen

Radiologinen toiminta Venäjällä tilastojen valossa Lähialueyhteistyö

Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu kansallinen strategia terveysalan kansainväliseen yhteistyöhön. Siinä Suomi tukee EU:n ja WHO:n tavoitteita ja toimenpiteitä terveysstrategiassa. Suomella on erityisasema Venäjän suhteen, kun Suomen ja Venäjän välinen raja on samalla Euroopan unionin raja. Terveysolosuhteet Venäjällä ovat heikentyneet ja tarttuvat taudit lisääntyneet. Radiologisesta toiminnasta Venäjällä ei ole paljoa tietoa käytettävissä. Suomessa on tietoa ja osaamista, jota voitaisiin hyvin hyödyntää Venäjällä.

Antti Servomaa

Millaista on seksuaalisuus eri kulttuureissa?

Vilkastuneen maahanmuuton seurauksena Suomi on muuttumassa yhä monikulttuurisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Terveydenhoitohenkilökunta tapaa hyvin erilaisista oloista lähtöisin olevia ihmisiä ongelmineen. Myös seksuaalisuuteen liittyvien asioiden käsittelyyn tulisi olla valmiuksia vastaanotoilla. Tietoa ja kunnioitusta toisen kulttuuria kohtaan tarvitaan ja myös omaa asennoitumista seksuaalisuuteen olisi hyvä pohdiskella. Avoin ja rehellinen seksuaaliasioista puhuminen ja neuvominen ja tarvittaessa myös Suomessa vallitsevista seksuaalioikeuksista valistaminen kuuluu terveydenhoitohenkilökunnan velvollisuuksiin ja myös meille vieraista kulttuureista tulleiden oikeuksiin.

Marketta Tuppurainen