Lasten kolesterolien 11-vuoden seurantatutkimus

24.8.2001 Helsingin yliopisto

Markku Kallio

Uutta perustietoa Yersinia-bakteerista

24.8.2001 Turun yliopisto

Yasmin el Hag el Tahir

Primaarisen Sjögrenin syndrooman kliiniset piirteet ja ennuste

24.8.2001 Tampereen yliopisto

Marja Pertovaara

Helsingin julistukseen tervetullut selvennys lumeen käytöstä (pääkirjoitus SLL 43/2001)

Uusitun Helsingin julistuksen nostattamassa keskustelussa on mm. väitetty, että lumeen käytön rajoittaminen kliinisissä tutkimuksissa lopettaisi lääketeollisuuden epäeettisiksi väitetyt tutkimukset kehitysmaissa. Toisaalta lumehoidosta luopumisen on todettu pudottavan pohjan koko tieteelliseltä tutkimustyöltä (1,2).

Borrelioosirokote viipyy (pääkirjoitus SLL 43/2001)

Lämpötilaeroista johtuen borreliat ilmentävät ulkokalvollaan eri proteiineja ollessaan punkin sisällä kuin päästyään ihmisen ihoon tai verenkiertoon (4). OspA:ta borreliat ilmentävät punkissa, mutta ihmisessä sen ekspressio loppuu. OspA:lla rokotetuissa ihmisissä kehittyneet vasta-aineet kiinnittyvät borrelioiden pintaan punkin imettyä vasta-ainetta sisältävää verta. Vasta-aineet tappavat borreliat jo punkissa, ennen kuin se ehtii erittää niitä sylkeensä ja sitä kautta ihmiseen. OspA:n muuntelu B. burgdorferin alalajien välillä ja sen mahdollinen muuntuminen samankin lajin sisällä saattavat vähentää rokotteen tehoa.

Syrjäytymistä yritetään estää tarttumalla yhä nuorempien ongelmiin

Aiheesta lisää SLL 43/2001, s. 4366-4368.

Marikki Laiholle arvostettu palkinto

Professori Laiho toimii Helsingin yliopiston Haartman-instituutissa ja Biomedicum Helsingissä. Hän johtaa tutkimusryhmää, joka selvittää syöpäsolujen kasvun säätelyä ja syöpäsolujen muuntuneita ominaisuuksia. Laihon tutkimusryhmä on osa Suomen Akatemian huippuyksikköä, joka tekee syövän biologista perustutkimusta.

Kouluterveyskyselystä nettitietokanta

– Haluamme näin saada tiedot nopeasti käyttöön, sanoo tutkimusprofessori Matti Rimpelä.

Suomen Lääketieteen Säätiöltä uusia apurahoja pitkäaikaiseen tutkimustyöhön

Ensimmäisellä kerralla monivuotiset apurahat päätettiin kohdistaa vielä tutkijanuransa suhteellisen varhaisessa vaiheessa oleville kliinisille tutkijoille. Tässä vaiheessa olevien erikoislääkärien on ollut vaikea irrottautua kliinisistä velvotteistaan tutkimuksen tekemiseen, mikä on usein muodostanut pullonkaulan lupaavasti alkaneelle tutkijanuralle. Sekä apurahan saaja että hänen työnantajansa sitoutuvat vuosittaisiin yhtäjaksoisiin täysiaikaisiin tutkimusjaksoihin. Tavoite on, että tutkimus ja kliininen virkatyö vuorottelevat säännöllisesti. Tutkimusjaksojen aikana tutkijan palkka maksetaan apurahasta siten, että tutkimusjakso ei rasita tutkijaa taloudellisesti. Toisin kuin useissa muissa maissa, Suomessa ei ole kliinisiä virkoja, joissa olisi selkeästi määritelty osuus vuodesta täysiaikaiseen tutkimustyöhön.

EY:n tuomioistuin selventää potilaan valinnanvapautta

Euroopan Unionin perusperiaatteisiin kuuluu pääoman, tavaran, ihmisten ja palvelujen vapaa liikkuvuus Euroopan alueella. Tästä on kuitenkin poikkeuksia, mm. potilaiden valinnanvapautta terveydenhuollon palvelujen hakemisessa on rajoitettu vetoamalla maiden oikeuteen eräissä tapauksissa päättää omista asioistaan. Terveydenhuollossa kansallispoliitikot eivät ole halunneet suoda unionin periaatteiden mukaisia vapauksia kansalaisilleen. Näyttää siltä, että Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin on joutunut potilaiden oikeuksien puolustajaksi. Heinäkuussa 1998 tuomioistuin ratkaisi kahden potilaan kanteet potilaiden hyväksi. Heillä oli oikeus hankkia lääkärin määräämä hammasproteesi ja silmälasit toisesta maasta oman sairausvakuutusjärjestelmänsä kustannuksella.

Markku Äärimaa