Statiinipotilaille haittavaikutustiedote Japanissa

Japanin terveys- ja työministeriö on kehottanut lääkeyrityksiä tuottamaan erityisen potilaille tarkoitetun pakkaussetelin kaikkiin statiineihin. Siinä kerrotaan haittavaikutuksista, mukaan lukien rabdomyolyysin oireet. Statiinien valmistajia on kehotettu keräämään lisätietoja haittatapahtumista. Japanissa ovat myynnissä prava-, atorva-, simva- ja fluvastatiini.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Liittyvätkö ihon striat olantsapiinin käyttöön?

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) kehottaa lääkäreitä raportoimaan mahdollisista tapauksista, joissa neurolepti olantsapiinin käyttäjille ilmaantuu ihon arpijuovia eli strioja. Ruotsissa on ilmoitettu viisi tapausta, joissa olantsapiinin käyttöön liittyi nuorilla, 13-18 vuotiailla, potilailla strioja pakaranseudussa, alaraajoissa, reisissä, rinnoissa ja käsivarsissa. Hoito oli jatkunut 3-15 kuukautta ja paino oli noussut potilailla 10-15 kg.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epilepsialääke topiramaatti ja glaukooma

Norjan lääkevalvontaviranomainen on kiinnittänyt huomiota topiramaatin (Topimax) käyttöön liittyneisiin akuutteihin glaukoomatapauksiin. Yhteensä on raportoitu 23 tapausta lääkettä käyttäneillä epilepsiapotilailla. Oireet ovat kadonneet lääkityksen keskeydyttyä. Havainnosta on lähetetty kirje neurologeille ja silmälääkäreille, ja lääkkeen valmisteyhteenvetoa on korjattu. Potilaita neuvotaan kääntymään lääkärin puoleen, jos ilmaantuu silmäoireita, kuten kipua silmien seudussa, silmien punotusta tai näkövaikeuksia. Silmälääkärin on syytä tällöin tutkia potilas ja lopettaa tarvittaessa topiramaattilääkitys. Topiramaattia tulisi käyttää glaukoomapotilaille vain välttämättömissä tapauksissa ja silloinkin tarkassa seurannassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Maksavaurioita rifampisiinin ja pyratsiiniamidin yhdistelmäkäytössä

Rifampisiinin ja pyratsiiniamidin yhdistelmä on ollut latentin tuberkuloosi-infektion rutiinihoito Yhdysvalloissa. Nyt hoitosuositusta on muutettu todettujen maksavaurioiden vuoksi. Tautien ehkäisykeskus (Center for Disease Control and Prevention, CDC) on saanut tietoonsa 21 maksavauriotapausta potilailla, joita hoidettiin 2 kuukautta rifampisiini-pyratsiiniamidin yhdistelmällä latentin tuberkuloosi-infektion vuoksi. Uuden hoitosuosituksen mukaan yhdeksän kuukautta kestävä isoniatsidihoito on nyt suositeltavin latentin infektion hoito. Rifampisiini-pyratsiiniamidi tulee kysymykseen edelleenkin valikoiduissa tapauksissa, mutta hoidon aikana lisätään potilaan seurantakäyntejä ja tehostetaan laboratoriotutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hemofilialääkkeen turvallisuus erityistarkkailuun

Vuonna 1999 Euroopan lääkearviointivirasto (EMEA) hyväksyi bioteknologisesti valmistetun BeneFIX:n (nonacog alfa, humaanifaktori IX, Genetics Institute of Europe BV) hemofilia B:n hoitoon. Nyt EMEA on asettanut tämän valmisteen käyttäjät erityistarkkailuun. Kolmen valmisteella tehdyn avaintutkimuksen tarkastuksessa löytyi puutteita, jotka heittävät varjon tuloksien luotettavuuteen. Valmistaja ja EMEA suunnittelevat rekisteriä, jonka avulla seurataan jokaisen valmisteella hoidetun potilaan mahdollisia haittatapahtumia. Lisäksi käynnistetään kliinisiä tutkimuksia, joissa kerätään valmisteen tehoa ja haittoja koskevia luotettavia havaintoja. Valmiste ei ole käytössä Suomessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Valgansikloviiri virusretiniitin hoitoon

Oraalinen gansikloviirin johdos valgansikloviiri (Valcyte, Roche) on saanut myyntiluvan Alankomaissa, ja lääke tullee käyttöön nk. tunnustamismenettelyn kautta muissa EU-maissa ensi vuoden puolella. Valgansikloviiria käytetään sytomegaloviruksen aiheuttamaan retiniittiin, ja sen oletetaan syrjäyttävän gansikloviirin, jonka annostelu infuusiona on monimutkaisempaa. Sytomegaloviruksen aiheuttama retiniitti on lisääntynyt sitä mukaa kuin HIV on tullut resistentiksi viruslääkkeille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uudet suositukset sekundaaripreventiohoidoista

Kaksi Yhdysvaltojen asiantuntijaorganisaatiota, American Heart Association (AHA) ja American College of Cardiology (ACC) ovat julkaisseet uudet suositukset sydäninfarktin jälkeisestä hoidosta. Suositukset poikkeavat melkoisesti aikaisemmista, vuonna 1995 julkaistuista ohjeista. Nyt suositellaan aktiivisempaa ja pitempään jatkuvaa hoitoa ACE-estäjillä ja beetasalpaajilla kaikille infarktin sairastaneille. Paitsi lääkitystä, suositellaan ylipainon vähentämistä kohonneiden seerumin lipidien alentamiseen, tupakoinnin lopettamista, liikuntaa, vähäsuolaista ruokaa ja kohtuullista alkoholin käyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Yksityiselämä on ihmisoikeus

Potilastietojen salassapito kuuluu lääkärin velvoitteisiin ja velvoite on yhtä vanha kuin lääkärin ammatti. Terveydenhuolto on kuitenkin osa julkisen sektorin palvelutuotantoa ja pyrkimykset saumattomaan palveluketjuun ja hallinnon tehokkuuden turvaamiseen merkitsevät usein tinkimistä hoitosuhteen luottamuksellisuudesta. Vaikka muut kuin hoitoon osallistumattomat ovat potilaslain tarkoittamia sivullisia, joilla ei ole oikeutta salassa pidettäviin tietoihin, on lukuisalle joukolle viranomaisia annettu laissa oikeus tiedon saantiin potilasasiakirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon, sosiaalihuollon, sosiaalivakuutuksen ja viimeksi työvoimahallinnon viranomaiset (laki kuntouttavasta työtoiminnasta). Nämä viranomaiset myös kokoavat alun perin niin luottamuksellisia terveydentilatietoja omiin rekistereihinsä.

Lasse Lehtonen

Amfetamiinien ja opiaattien käytön yleisyys Suomessa 1999

Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuvan selvityksen mukaan koko Suomessa oli vuonna 1999 noin 11 000-14 000 amfetamiinien tai opiaattien ongelmakäyttäjää. Näistä 70-80 % käytti amfetamiineja. Naisten osuus oli alle neljännes ja 15-25-vuotiaiden nuorten osuus kummassakin aineryhmässä 40-50 %. Pääkaupunkiseudulla käyttäjäkunta oli jonkin verran vanhempaa kuin muualla maassa. Kaikista ongelmakäyttäjistä 60 % oli Etelä-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta 40%.

Päivi Partanen, Pekka Hakkarainen, Pekka Holmström, Aarne Kinnunen, Risto Lammi, Pauli Leinikki, Airi Partanen, Timo Seppälä, Jussi Simpura, Ari Virtanen

Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset

Huumeiden käyttö ja siihen liittyvä rikollisuus kasvoivat rajusti maassamme 1990-luvulla. Joka kymmenes suomalainen on ainakin kokeillut huumausaineita. Eniten kokeiluja on opiskelijoilla ja varusmiehillä, vähiten eläkeläisillä. Parin viime vuoden aikana on kuitenkin nuorimmassa ikäluokassa ollut havaittavissa hienoista käytön tasaantumista. Tutkijat pohtivat, onko tämä merkki pysyvämmästä käänteestä vai ainoastaan väliaikaisesta pysähdyksestä ennen uutta voimakkaamman kasvun vaihetta.

Pekka Hakkarainen, Leena Metso