Angoris globalis Anthraxis - pernarutto- vai perunajauho?

Joku odottaa kirjettäsi. Rakkauskirjevirus tuhosi tiedostoja. Jihad-kirje tappaa. Maailmassa leviää pelko. Ruton tavoin. Onko terrori jo voittanut - mielemme?

Kuntoutustarve lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen

Jari Ylinen ym. (1) tarttuu artikkelissaan tärkeään asiaan, joka on jätetty vähälle huomiolle kaikkialla maailmassa, ei pelkästään Suomessa. Prolapsikirurgia kokonaisuudessaan lepää vielä varsin vanhakantaisilla asetelmilla. Tämä tarkoittaa sitä, että poistamme mahdollisimman paljon diskusmassaa nikamavälistä, rajoitamme selän käyttöä leikkauksen jälkeen ja annamme potilaille pitkiä sairaslomia. Näin Jyväskylässä, näin Lahdessa, näin muuallakin Suomessa. Artikkelin mukaan esimerkiksi sairaslomien pituudet eivät ole juuri lyhentyneet laminektomia-ajoista. Tämä johtunee, ei itse leikkaustekniikan muutoksista, vaan tavasta antaa sairaslomaa.

Raimo Niskanen

Kirjoittajien vastine edelliseen

Kiitämme Raimo Niskasta artikkeliimme liittyvistä kommenteista. Olemme Niskasen kanssa samaa mieltä siitä, että selkäleikkauksen jälkeen potilaat tulee mahdollisimman aikaisin mobilisoida normaaleihin päivittäisiin toimintoihin. Käytössä olleet kiellot ja rajoitteet viivästyttävät työelämään paluuta ja aiheuttavat huomattavia ylimääräisiä kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Nykyisin käytössä olevat säästävät leikkaustekniikat mahdollistavat nopean mobilisaation.

Jari Ylinen, Arja Häkkinen, Ilkka Kiviranta, Ulla Tarvainen, Arto Herno, Olavi Airaksinen

Riskibisnes

Potilaalta leikataan vasen jalka oikean jalan sijasta. D-kirjaimella alkavaa lääkettä annetaan toisen D-kirjaimella alkavan lääkkeen sijasta satakertaisella annostuksella. Poliklinikan potilaille ei ole riittävästi sänkyjä ja he ovat jatkuvasti ylipaikoilla.

Juha Pekka Turunen

Lääkäriliitolta lausunto mielenterveyspalveluiden laatusuosituksesta

Lääkäriliitto on sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä antanut lausunnon mielenterveyspalveluiden laatusuositusluonnoksesta. Liiton mielestä suositus on erittäin tervetullut ja se tulee todella kipeään tarpeeseen.

YEL:n vakuuttamisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Yrittäjien eläkelaki (YEL), joka tuli voimaan 1.1.1970, koskee periaatteessa kaikkia yksityispraktiikkaa Suomessa harjoittavia sekä pää- että sivutoimisia lääkäreitä. YEL-järjestelmä on lakisääteinen ja perustuu lähtökohtaisesti vakuutuspakkoon.

Taisto Rautpalo

Arno Forsiuksen kirjoituksista ilmestynyt kokoomateos Ihmisiä lääketieteen historiassa

Kirjaan on koottu länsimaisen lääketieteen historiasta 111 kertomusta, jotka on julkaistu 13 vuoden kuluessa Suomen Lääkärilehdessä. Kyseessä on yli 300-sivuinen helppolukuinen kulttuuriteos historiasta ja lääketieteestä kiinnostuneille. Kirjassa on lisäksi monipuolinen kuvitus.

Mika Vehkasaari

Luottamus terveydenhuollossa (pääkirjoitus SLL 44/2001)

Jatkuvasti ajankohtainen on myös kysymys etiikasta. Sekin liittyy rahoitukseen, mutta myös kaikkiin muihin keskeisiin asioihin terveydenhuollossa. Haluamme keskustella etiikasta. Emme välttämättä kuitenkaan tiedä, mitä etiikka käytännössä tarkoittaa. Ehkä epäilemme, onko sillä edes oikeata todellisuusarvoa. Vaikka tieteellisen ja teknologisen kehityksen eteneminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme, siihen liittyy ongelmia, kuten hyvin tiedämme. Etenevä kehitys luo uusia mahdollisuuksia ja tuo hoitokeinoja kliinisiin tilanteisiin, joissa aikaisemmin oltiin voimattomia. Samalla kuitenkin terveydenhuollon sisäinen tasapaino muuttuu, ennen kaikkea suhde valikoitujen ja kalliiden hoitokeinojen ja toisaalta väestötasoisten, yksikkötasolla halvempien terveystarpeiden välillä. Ei ole mittaa, joka sopisi sekä väestön tavallisten terveystarpeiden että teknologisesti pitkälle vietyjen, kalliiden hoitotoimenpiteiden tasapuoliseen yhtenäiseen arviointiin. Asia vaatii jatkuvaa työstämistä.

Karies kuriin rokotteella? (pääkirjoitus SLL 44/2001)

Kariesrokotetta on kehitelty 1960-luvun lopulta saakka käyttämällä kolmea lähestymistapaa: systeeminen immunisaatio (ihonalainen rokote), suun kautta annettava rokote tai ns. passiivinen immunisaatio. Systeemisen immunisoinnin tutkimisesta luovuttiin jo yli 10 vuotta sitten, koska rokoteantigeeninä käytetään pääasiallisimman kariespatogeenin, Streptococcus mutans -bakteerin antigeenisiä osia ja ongelmaksi koettiin streptokokkiantigeenien mahdollinen ristireaktio mm. ihmisen sydänkudoksen kanssa. Tämän streptokokkilajin kohdalla pelko on ilmeisesti turha, mutta tutkimuksia tällä linjalla ei ole kuitenkaan missään jatkettu, vaikka apinakokeissa saatiinkin jo 1970-luvulla erinomaisia rokotetuloksia karieksen estossa.

Yhä useammassa kunnassa tehdään ehkäiseviä kotikäyntejä

Käyntejä tehdään yleensä sellaisten vanhusten luo, jotka eivät ole säännöllisen kotihoidon, eli kotipalvelun tai kotisairaanhoidon piirissä. Yleensä käyntejä tarjotaan 75-vuotiaille ja sitä vanhemmille.