78096 osumaa

Lääketutkimus siirtyy uusiin maihin

Yhdysvaltojen terveysviranomaiset ovat tutkineet, missä määrin maan sponsoroima lääketutkimus on siirtynyt ulkomaille. Vuonna 1980 Yhdysvaltojen lääkeviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) rekisteröi käsittelemissään lääketutkimuksissa vain 41 ulkomaista tutkijaa. Vuonna 1990 lukumäärä oli 271 ja 1999 peräti 4 458. Tutkimuksiin kohdistetut FDA:n tarkastukset ovat kolminkertaistuneet, mutta niitä on voitu tehdä viime vuosina vain muutamia kymmeniä. Erityisesti Unkari, Venäjä, Puola, Tsekinmaa ja Romania ovat tutkimusmaina lääketeollisuuden suosiossa ja myös Brasilia, Argentiina, Meksiko ja Kiina ovat lisänneet osuuttaan. Venäjällä kliininen tutkija on onnistunut helposti rekrytoimaan jopa 300 % enemmän potilaita kuin tavoitteena oli. Tutkimuksiin ei ole jonoja, tulokset saadaan nopeasti ja halvalla ja vielä lääkkeillä kokonaan hoitamattomia potilaita on tarjolla yllinkyllin. Huolta aiheuttaa nyt mm. tutkimuksien laadukkuus, eettisyys, valvonta, tutkijoiden pätevyys ja tutkimuspaikkojen soveltuvuus, joista usein on vähän tai lainkaan tietoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Työterveyslääkäreiden koulutustarpeet

Työkyvynmääritykseen liittyviä koulutustarpeita kartoitettiin vastaaville työterveyslääkäreille suunnatulla kyselyllä. Eniten koulutustarpeita oli kuntoutuksessa ja työkyvyn arvioinnissa. Erikoistumattomilla ja terveyskeskusten työterveyshuolloissa työskentelevillä lääkäreillä koulutustarve oli suurin. Omasta koulutustaustastaan riippumatta työterveyslääkärit kokivat vaikeuksia jäljellä olevan työkyvyn arvioinnissa, työtehtävistä selviytymisen arvioinnissa ja kuntoutusvaihtoehtojen selvittämisessä. Työkyvyn määrittämisen vaikeudet eivät ratkea pelkästään koulutuksella.

Ulla Salmelainen, Katariina Hinkka, Arja Virtanen

Pitäisikö omalääkärin statusta nostaa? Tutkimustuloksiin perustuvia ajatuksia avoterveydenhuollon palveluiden käytöstä ja valinnanvapaudesta

Mielestäni nyt olisi erinomainen aika ryhtyä uudistamaan erityisesti juuri maamme avoterveydenhuoltojärjestelmää vahvistamalla kansainvälisten suositusten mukaisesti yleislääkäreiden asemaa siinä. Näillä toimilla olisi mitä todennäköisimmin vaikutusta myös sellaisiin tekijöihin, jotka heijastuvat tällä hetkellä ongelmina mm. terveyskeskuslääkäreiden työssä viihtymisessä. Artikkelissa on tarkasteltu avohoidon lääkäripalveluiden käyttöä ja pohdittua joitakin vaihtoehtoisia kehittämismalleja.

Pertti Kekki

Kirje Yhdysvalloista

Viime aikoina on vilkkaasti tutkittu C-reaktiivisen proteiinin merkitystä sepelvaltimotaudin vaaran kannalta. Useissa tutkimuksissa on myös ehdotettu, että inflammaatiolla on merkitystä diabeteksen ilmenemisessä, sillä CRP:n ja interleukiini 6:n pitoisuuksien on todettu suurentuneen insuliiniresistenssin, hyperglykemian ja selvän aikuistyypin diabeteksen yhteydessä. On myös esitetty, että aikuistyypin diabetes liittyisi elimistön immuunijärjestelmän muutoksiin.

Tuula Fabrizio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat