Voiko siirtoelinten laadusta tinkiä? Malmössä kaksi jonoa munuaisensiirtoihin

Pula siirrännäisistä on maailmalla johtanut keskusteluun elintensiirtojen laatukriteerien muokkaamisesta. Pohdintaa käydään mm. siitä, voisiko iäkkäälle, pitkään odottaneelle tai vakavaa perustautia sairastavalle potilaalle tarjota elintä, joka ei täytä normaaleja laatukriteerejä. Jos potilas muutenkaan tuskin elää kovin pitkään, siirrännäisenkään ei tarvitsisi olla pitkäikäinen.

Marianne Jansson

Päihderiippuvaisille äideille suunnitellaan uusia ensikoteja

Ensi- ja turvakotien liitto hakee Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta, jolla voitaisiin aloittaa viiden uuden päihderiippuvaisille äideille tarkoitetun ensikodin toiminta. Avustusta haetaan noin 22 miljoonaa markkaa.

Suvi Sariola

Päihdekoukkuun jäämistä täytyisi ehkäistä jo varhain

Ylilääkäri Mauri Marttunen kertoi Psykiatripäivillä, että nuorten päihteiden käytön taustalla on usein mielenterveyshäriö kuten depressio, ahdistuneisuus, käytöshäiriö tai epäsosiaalinen persoonallisuus. Miltei kaikki nuoret kokeilevat päihteitä, mutta kuitenkin koukkuun jää heistä vain pieni osa. Peruskoulun kahdeksasluokkalaisista kannabista on kokeillut joka kymmenes. Tutkimusten mukaan nuoreen itseensä, perheeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät lisäävät riippuvuuden syntymisen vaaraa. Nuoreen itseensä liittyviä tekijöitä ovat levottomuus, tarkkaamattomuus ja voimakkaiden elämysten etsiminen.

Helsinki kärjessä terveydenhuollon kustannuksissa

Helsingissä on jälleen suurimmat terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset koko maassa. Suurten kaupunkien vertailussa Helsingin kustannukset olivat viime vuonna 8 532 markkaa asukasta kohden, eli noin 2 000 markkaa suuremmat kuin Lahdessa. Helsingin kustannukset kasvoivat edellisvuodesta hieman keskiarvoa enemmän.

Mitä viitearvoja tulisi käyttää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten spirometriatuloksia arvioitaessa?

Erirotuisilla kansoilla on rakenteellisissa mittasuhteissa eroja. Suomalaisten keuhkot ovat kookkaat, ja niinpä maahanmuuttajien spirometriatutkimuksissa suomalaisten viitearvojen käyttö voi johtaa virheellisiin päätelmiin. Esimerkiksi virolaisten, ruotsalaisten ja venäläisten viitearvoina tuleekin käyttää keskieurooppalaisia ECSC-arvoja. Pienikokoisempien kansojen edustajille nämä arvot korjataan tarvittaessa eri etnisistä ryhmistä laaditun korjauskerrointaulukon mukaisesti.

Päivi Piirilä, Ari Lindqvist, Paula Rytilä, Petteri Välimäki, Anssi Sovijärvi

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky on erittäin kova, toisen silmän seutuun paikantuva päänsärky, joka ilmenee 15-180 minuuttia kestävinä kohtauksina. Päänsärkyyn liittyy toispuoleisia autonomisia oireita, kuten kasvojen hikoilu, silmän punoitus, kyynelvuoto, mioosi, ptoosi tai nenän tukkoisuus. Suurin osa potilaista on työikäisiä miehiä. Kohtaukset esiintyvät viikkojen tai jopa kuukausien mittaisina sarjoina, joiden välillä voi olla vuosien tauko. Hoitona käytetään happihengitystä tai nopeavaikutteisia triptaaneja. Estohoitoon sopivia lääkkeitä ovat verapamiili, prednisoni ja litium.

Maija Haanpää, Aki Hietaharju, Markus Färkkilä

Milloin lapsen verenvuototaipumus vaatii lisäselvittelyä?

Lapsen verenvuototaipumuksen selvittely on merkittävä haaste sekä avohoito- että sairaalalääkärille. Nopeasti kannanottoa vaativat syyt, kuten leukemia, vaikea hemofilia, infektiot ja pahoinpitely, olisi tärkeää tunnistaa. Lievätkin vuotohäiriöt tulisi diagnosoida ennen kirurgisia toimenpiteitä, jotta voidaan varautua korvaushoitoon. Sukuanamneesin selvittäminen on vuotohäiriötä epäiltäessä olennaista, sillä lapsilla hankinnaiset hyytymishäiriöt ovat harvinaisia. Selvästi vuoto-oireista lasta tutkittaessa kannattaa muistaa erikoislaboratorion mahdollisuudet.

Anne Mäkipernaa, Jukka Rajantie

Ca X P - suurituloisen lääkehoidon vanhat ja uudet ongelmat

Munuaisten krooniseen vajaatoimintaan liittyvä mineraaliaineenvaihdunnan häiriö tulisi saada hallintaan, jotta vältyttäisiin sen seuraamuksilta, luutaudilta ja pehmytkudosten kalkkeutumiselta. Hyperfosfatemian hoidossa pyrittiin alumiinihydroksidin haittojen takia siirtymään kalsiumsuoloihin, mutta niiden runsas käyttö näyttää jopa lisäävän sepelvaltimoiden kalkkeutumista. Tarvittaisiin uudentyyppisiä fosfaatinsitojia, ja yksi tällainen, sevelameeri, onkin saanut myyntiluvan EU:n alueella. Lisäkilpirauhasen liikatoimintaa hillitään D-vitamiinin metaboliiteilla, mutta ne voivat aiheuttaa hyperkalsemiaa ja hyperfosfatemiaa. Uusilla D-vitamiinin analogeilla tämä haitta on ilmeisesti vähäisempi. Apua hoitoon saattaa tulla myös aivan uudentyyppisistä lääkkeistä, ns. kalsimimeeteistä.

Mirja-Liisa Aitio

Lyhyesti: Altistuminen tupakansavulle lapsena lisää astmaa aikuisena

Osana Suomen, Ruotsin ja Viron kattavaa hengityselinsairauksien tutkimusta selvittivät ruotsalaiset Örebron alueella 8 008 iältään 15-69-vuotiaan hengityselinoireilua ja aiempia altistumisia mm. tupakansavulle. Tupakansavulle altistuneilla lääkärin toteaman astman esiintyvyys oli 7,6 %, kun taas niistä, joilta altistus ympäristöstä puuttui, astmaa oli 5,9 %:lla (p = 0,036). Yhteys korostui nonatooppisilla. Löydös niin ikään oli vahvempi, jos perhepiirissä ei ollut astman suhteen positiivista anamneesia. Altistus oli myös yhteydessä runsaampaan aikuisiässä tupakointiin. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, varsinkin isoiksi tul-tuaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sukurasitus altistaa puerperaalipsykoosille

On tunnettua, että kaksisuuntaisen (bipolaarisen) mielialahäiriön sairastaneet naiset ovat alttiitta synnytyksen jälkeisille psykooseille. Äskettäinen tutkimus osoitti lisäksi, että 74 % bipolaarista häiriötä sairastavista naisista sairastui puerperaalipsykoosiin, jos jollain heidän ensiasteen sukulaisellaan oli bipolaarihäiriö. Jos tällaista häiriötä ei suvussa ollut, riski oli 30 %, joka sekin on suuri. Vaikka tutkimus rajoittui bipolaarihäiriöstä kärsiviin naisiin, voidaan siitä epäsuorasti päätellä, että lähisuvun bipolaarihäiriöt (mania ja hypomaniat) lisäävät huomattavasti puerperaalipsykoosin riskiä. Tämä tulisikin ottaa huomioon jo raskaudenaikaisissa tutkimuksissa ja kun suunnitellaan synnytyksenjälkeistä hoitoa.

Raimo Kr Salokangas