Inhaloitavalla steroidilla luukatovaikutusta

Hengitettävien steroidien osteoporoosia aiheuttavasta vaikutuksesta on taitettu peistä melko pian suurempien annosten tultua käyttöön eli runsaan vuosikymmenen verran. Eroja steroidien kesken on toki metaboliassa ja paikallisvaikutuksissakin.

Hannu Puolijoki

Anamneesi avuksi astmadiagnostiikkaan

Vaikka astma on lasten tavallisin pitkäaikaissairaus, sen diagnosoiminen pieniltä lapsilta on edelleen haaste. Kun diagnoosi perustuu pelkkään sairaushistoriaan, huoli taipumuksesta yli- tai alidiagnostiikkaan lienee jokaisen peruspediatrin jatkuva seuralainen. Vanhemmille esitettyjen vakiokysymysten perusteella tehdyn astmadiagnoosin osuvuutta on nyt tutkittu amerikkalaisessa Easy Brea-thing Surveyssa, jossa vakiokysymykset validoitiin 178 lapsen aineistossa (ikä 6 kk-18 v).

Marjo Renko

Milloin K-vitamiinia kupeeraamaan liiallista antikoagulaatiota?

Aina kun potilaan INR-arvo humpsahtaa yli arvon 4,0, kliinikolle tulee kylmä rinki, sillä vuotoriski suurenee eksponentiaalisesti, kun tuo arvo ylitetään. Mitä tehdä? Riittääkö varfariinista pidättäytyminen, vai pitäisikö antaa lisäksi K-vitamiinia? Tähän vaikeaan kysymykseen tulee arvokasta valaistusta amerikkalaisissa Harvardin ja Kalifornian huippusairaaloissa tehdystä tutkimuksesta.

Robert Paul

Lyhyesti: Proteomiikalla yllättäviä tuloksia tuberkuloosibakteerista

Genomiikka eli geenisekvenssien analyysi kertoo mm. kuinka monen proteiinin tuottamiseen eliön perimästä löytyvät eväät. Proteiinien laaja-alainen tutkiminen eli proteomiikka sitten paljastaa, kuinka moni geeni todella tulee ilmennetyksi. Yleisesti oletetaan, että proteiineja löytyy vähemmän kuin geenejä. Niinpä olikin melkoinen yllätys, kun tuberkuloosibakteerista löytyi kuusi proteiinia, joiden geenejä ei nykymuotoinen genomiikka ollut tuonut esiin. Näyttää siltä, että meillä on vielä paljon opittavaa geenien ilmentymisestä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Klonatsepaamin lisänä SSRI-lääkitykseen nopeuttaa paniikkihäiriöstä toipumista

Paniikkihäiriöiden hoidossa yhdistetään selektiiviseen serotoniinin takaisinoton estäjään (SSRI) usein myös bentsodiatsepiinilääkitys. Tämän hyödyllisyydestä ei kuitenkaan ole ollut kontrolloitua tietoa. Kaksoissokkokokeessa hoidettiin paniikkihäiriöpotilaita joko sertraliinilla (100 mg/vrk) ja klonatsepaamilla (0,5 mg kolmasti vuorokaudessa) tai sertraliinilla ja lumeella 4 viikon ajan, minkä jälkeen klonatsepaamihoito lopetettiin asteittain 3 viikon kuluessa. Klonatsepaamia lisälääkkeenä saaneet paranivat selvästi nopeammin kuin lumetta saaneet eikä klonatsepaamihoidon lopettamiseen liittynyt erityisiä ongelmia. Mikäli tavoitteeksi otetaan nopea paniikkihäiriön hoito, on bentsodiatsepiinin yhdistäminen hoidon alkuvaiheessa SSRI-lääkkeen kanssa käyttökelpoinen vaihtoehto.

Raimo Kr Salokangas

Mikrobilääke näyttää menevän hyvin perille

MIKSTRA-ohjelman yhteydessä on selvitetty paitsi infektioiden hoitokäytäntöä, myös potilaiden menettelyä terveyskeskuksessa käynnin jälkeen. Hoitomyöntyvyyden kannalta on kiinnostavaa, kuinka suuri osa potilaista hakee lääkkeensä apteekista ja kuinka moni kertoo ottaneensa kuurin loppuun. Tietoa näistä on koottu puhelinkyselyllä, joka vuonna 1998 tehtiin yli tuhannelle potilaalle kahden viikon kuluttua siitä, kun he olivat käyneet vastaanotolla infektiotaudin vuoksi.

Petter Tuderman, Timo Klaukka, Erkki Palva

EU katsastaa onko antibioottien käytössä puutteita

Belgiassa käytetään antibiootteja selvästi enemmän kuin esimerkiksi Pohjoismaissa tai naapurimaassa Hollannissa. Viime talvena Belgian terveysviranomaiset kampanjoivat antibioottien järkevän käytön puolesta tunnuksenaan Käytä antibiootteja vähemmän ja paremmin. Antibioottien kulutus laski peräti 12 % talvella, mutta palautui myöhemmin keväällä entiselle tasolleen. Nyt valmistellaan seuraavaa kampanjaa viestittämällä yleisölle, että vaikka antibiootit ovat tärkeitä vakavissa sairauksissa, kuten meningiitissä ja pneumoniassa, niitä ei tarvita nuhakuumeeseen, kurkkukipuun tai keuhkoputkentulehdukseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikeudenkäynti e-pillereiden haitoista

Yli 100 naista Britanniassa on haastanut oikeuteen Schering AG:n, Wyethin ja Organonin gestodeenia ja desogestreelia sisältävien kolmannen polven e-pillereiden käyttöön liittyneistä tromboembolisista komplikaatioista. Haasteessa väitetään, ettei potilaita varoitettu niiden mahdollisuudesta. Kyseessä on yhteensä 122 yksittäistä tapausta, ja mukana on viisi perhettä, jotka väittävät naispuolisen perheenjäsenen menehtyneen keuhkoemboliaan juuri pillerin vuoksi. Valmistajia arvostellaan mm. siitä, etteivät ne ole tehneet riittäviä pitkäaikaistutkimuksia valmisteiden turvallisuudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rokotussuoja alentuu Britanniassa

Runsaan parin vuoden ajan on Britanniassa käyty kiistelyä MPR (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) -rokotteen mahdollisista haitoista. Esillä on ollut mm. lasten autismi. Mitään näyttöä rokotteen yhteydestä autismiin ei ole osoitettu, mutta asiaa on puitu toistuvasti tiedotusvälineissä. Lasten rokotusten määrä on ollut laskusuunnassa ja yksin huhtikuusta kesäkuuhun laskua oli noin 2 prosenttiyksikköä. Rokotuksen kattavuus oli pudonnut kaksivuotiailla 84,2 %:iin ja viisivuotiailla toisen annoksen kattavuus 74,1 %:iin. Viranomaisilla on nyt huoli siitä, että alle 90 %:n laskeva kattavuus yleensä lisää huomattavasti epidemian puhkeamisen riskiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Glitatsonit valinkauhassa

Laajaa kansainvälistä asiantuntijaverkostoa apunaan käyttävä kriittinen lääkealan lehti Drug and Therapeutics Bulletin (DTB) Britanniasta on arvioinut glitatsonien ja niistä lähinnä rosiglitatsonin (Avandia, GlaxoSmithKline) ja pioglitatsonin (Actos, Takeda) hyödyllisyyttä. Luotettavia tutkimuksia ei ole riittävästi siitä, hyödyttääkö glitatsonin lisääminen metformiini- tai sulfonyyliureahoitoon, kun nämä eivät yksin ole riittäviä, ja pystytäänkö näin myöhentämään siirtymistä insuliinin käyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä