78096 osumaa

Lyhyesti: Lämpöä ennen puukkoa

Leikkaushaavojen infektiot vähenevät dramaattisesti, jos potilasta lämmitetään ennen leikkausta, väitetään Englannissa tehdyssä tutkimuksessa. Yli 400 potilasta, joille tehtiin tyrä-, suonikohju- tai rintaleikkaus, jaettiin kolmeen ryhmään. Osa potilaista sai puolen tunnin ajan ennen leikkausta koko kehon lämmitystä lämpöhuovan alla, toinen osa lämpöä lämpölampusta vain operoitavalle alueelle. Kolmas ryhmä jätettiin kylmäksi. Haavainfektioita tuli 14 %:lle verrokeista, mutta vain 5 %:lle lämmitetyistä. Paikallisen lämmityksen teho oli vähintään yhtä hyvä kuin koko kehon lämmityksen. Selitykseksi tarjotaan verenkierron stimulaatiota ja kudosten parempaa hapetusta. Se antaisi infektiopuolustukselle paremman startin. Tekijät ehdottavat varovasti lämpöä antibioottiprofylaksin vaihtoehdoksi.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Viinanhimo näkyy aivokuvassa

Uusi aivojen kuvantamistekniikka tuottaa lähes päivittäin mitä mielenkiintoisimpia havaintoja. Tuoreessa tutkimuksessa mitattiin funktionaalisella magneettikuvauksella etanolin tuoksun vaikutuksia aivotoimintoihin. Viinan tuoksulle altistaminen johti alkoholiriippuvaisten potilaiden oikeanpuoleisen amygdala-hippokampusalueen ja pikkuaivojen aktivoitumiseen, mutta onnistuneen hoidon jälkeen nämä alueet eivät enää altistuksella aktivoituneet. Terveillä verrokeilla vastaavaa ei tapahtunut. Näyttääkin mahdolliselta, että tiettyjen aivoalueiden (amygdalan) toimintaa seuraamalla voidaan päätellä, milloin viinanhimo on päällä ja milloin hoito on vaikuttanut suotuisasti.

Raimo Kr Salokangas

Imetys suojaa lapsuusiän astmalta

Rintaruokinnan mahdollisesta atooppisilta sairauksilta suojaavasta tai edes niitä siirtävästä vaikutuksesta on keskusteltu aina 1930-luvulta lähtien. Astman suhteen asiaan antaa lisävalaistusta uusi meta-analyysi, jossa on yhdistetty yli 8 000 lapsen seurantatiedot kahdestatoista pro-spektiivisesta tutkimuksesta. Joukkoon otettiin vain tutkimukset, joissa imetystiedon kirjaamisessa ei tarvinnut luottaa yli vuoden takaiseen muistijälkeen, joissa imetystiedon kerääjä ei tiennyt lapsen astmaoireilusta, joissa tutkittiin vähintään 3 kk jatkunutta täydellistä imetystä ja joissa astma oli kunnolla määritelty ja seuranta-aika oli vähintään 2 vuotta.

Marjo Renko

Lyhyesti: Siirtolaisilla enemmän astmaa

Siirtolaisten määrät ovat Euroopassakin jo mittavia. Laajassa monikansallisessa lähinnä länsieurooppalaisessa selvityksessä (European Community Respiratory Health Survey) määritettiin astman ja bronkiaalisen hyperreaktiviteetin esiintymistä siirtolaisväestössä verrattuna muuhun väestöön. Aineistoon tuli 1 678 maahanmuuttajaa; tutkittujen kokonaismäärä oli 19 516. Maahanmuuttajista 581 oli muuttanut jostakin tutkimuksessa mukana olleesta 18 maasta. Astman esiintyvyys oli immigranteilla (OR 1,21) ja emigranteilla (OR 1,31) suurempaa kuin muussa väestössä, kun tulokset vakioitiin suhteessa alueeseen, sukupuoleen, ikään ja tupakointiin. Sen sijaan keuhkoputkien ärtyvyyden tai atopian esiintymisessä ei eroja ollut eikä myöskään terveyspalvelujen käytössä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Pienetkin bentso-diatsepiiniannokset altistavat vanhuksia reisiluun kaulan murtumille

On yleisesti tunnettua, että bentsodiatsepiinilääkitys altistaa vanhuksia kaatumisille ja lisää siten reisiluun kaulan murtumia. Laajassa 65 täyttäneitä käsittävässä terveyspalvelututkimuksessa kävi ilmi, että 3 mg:aa diatsepaamia vastaavat tai sitä suuremmat bentsodiatsepiinien vuorokausiannokset lisäsivät reisiluun kaulan murtumariskiä 50 %. Riski oli suurimmillaan 2 viikon ajan lääkkeen aloittamisesta ja kun lääkitys oli jatkunut yli kuukauden. Sen sijaan 2-4 viikon lääkitys oli turvallisinta. Lyhyen puoliintumisajan lääkkeet eivät olleet muita turvallisempia. Vanhusten bentsodiatsepiinilääkityksen riskit on syytä muistaa.

Raimo Kr Salokangas

Fluoksetiini- ja metoprololivalmisteet hintavertailussa

Hintatarkastelussa on kaksi yleisesti käytettyä lääkeainetta, beetasalpaaja metoprololi ja depressiolääke fluoksetiini. Molempien käyttö on kasvusuunnassa. Kummastakin on saatavilla useita rinnakkaisvalmisteita. Vertailussa olleista metoprololivalmisteista kalleimmat maksavat 44-60 % enemmän kuin halvimmat, ja fluoksetiinien vastaava hintaero on noin kaksinkertainen. Sitalopraami maksaa kuitenkin enemmän kuin kallein fluoksetiinivalmiste.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat