Kansanterveyslaitos 90 vuotta

Tutkimushankkeita on käynnissä yli 100. Ne käsittävät mm. perinnöllisten tautien geenivirheitä, diabeteksen syntymekanismeja, sydän- ja verisuonitautien syitä ja ehkäisymenetelmien kehittämistä sekä ilmansaasteiden ja hometalojen terveyshaittoja.

Terveyskeskusten laatuverkosto -hanke ja TAYS:n lastenklinikan kotisairaalaprojekti palkittiin

Terveyskeskusten laatuverkosto –hankkeen koordinaattoreina ja laatukouluttajina toimivat Klas Winell ja Pertti Soveri. Hankkeessa laatutyöskentely on tuotu osaksi terveyskeskusten normaalia toimintaa. Ryhmä on päämäärätietoisesti kouluttanut jäseniään, tiedottanut toiminnastaan, evaluoinut työtään sekä raportoinut laatutyön tuloksista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Verkostossa on mukana noin 500 terveyskeskuslääkäriä.

Luottamus terveydenhuollossa

Keskustelu terveydenhuollon tilasta käy vilkkaana ja sitä selvittämään on asetettu korkeimman tason työryhmä. Huolenaiheita on monella taholla. Ne voidaan kiteyttää kysymykseen, pysyykö terveydenhuoltomme tulevaisuudessa koossa vai alkaako se jakaantua itsenäisesti toimiviin erilaisiin osiin, mikä olisi oloissamme uusi tilanne. Rahoituksen riittävyys on pysyvä ongelma. Selvää kuvaa ei ole kuitenkaan siitä, minkälaisesta ja mihin kohdennetusta rahoituksesta on suurin pula ja milloin taas on kysymys rahoituksen järkevästä käytöstä. Tai onko kyse siitä, että tavoitteita ei ole eriytetty riittävän pitkälle, jolloin rahoituspula voi näyttää suuremmalta kuin se todellisuudessa on. Joka tapauksessa on selvää, että suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertaillen aliresurssoitu. Päivittäinen ongelma työssä jaksamisessa ja vaatimus itsensä ylittämisestä ovat etenkin intensiivisillä päivystysaloilla kaikille kliinikoille tuttu ja kipeä tosiasia, jota ei saa jättää korjaamatta.

Johannes Lehtonen

Förtroende i vården

Hälso- och sjukvårdens tillstånd diskuteras livligt och utreds nu av en arbetsgrupp på högsta nivå. Det finns många orsaker till bekymmer. Kärnfrågan är om vår hälso- och sjukvård kommer att hålla ihop i framtiden eller splittras i olika självständigt fungerande delar, vilket skulle innebära en helt ny situation. Resursbristen är ett ständigt problem. Det finns dock ingen klar bild av vilken sektor som mest saknar resurser och av vilket slag. Det är även oklart om resursbristen i något avseende beror på oförnuftig användning av tillgängliga medel eller om olika målsättningar inte differentierats tillräckligt långtgående så att finansieringsgapet förefaller större än det i själva verket är. Internationella jämförelser visar dock klart att den finländska hälso- och sjukvården kämpar med otillräckliga resurser. I synnerhet där jourbördan är stor är de dagliga problemen med uttröttning och krav på att överträffa sig själv bekanta för alla kliniskt verksamma läkare och en smärtsam realitet som absolut måste rättas till.

Johannes Lehtonen

Karies kuriin rokotteella?

Hampaiden reikiintyminen, karies, on monella tavalla erikoinen vitsaus. Sitä esiintyy kaikkialla maailmassa ja kroonisista bakteeritaudeista se on ihmiskunnassa tavallisimpia, ehkä jopa tavallisin. Alttius sairastua kariekseen säilyy lähes samanlaisena varhaislapsuudesta vanhuuteen, koska suojaavaa immuniteettia ei kehity. Sairaushan esiintyy vain kovakudoksessa, jossa ei ole veri- eikä imusuonia, ja siksi elimistön oma puolustus alkavaa kariesta vastaan voi toimia ainoastaan syljen välityksellä. Kariesta ei myöskään voida parantaa - pysäyttää kylläkin, mutta silloinkin se jättää elimistöön pysyviä vaurioita, kuten kiillemuutoksia ja hammaspaikkoja, tai hampaita joudutaan sen takia poistamaan. Hyvin tunnetun etiologian takia karies on yksilötasolla varsin helposti estettävissä, mutta väestötasolla täydellinen ehkäisy on nykykeinoin käytännössä mahdotonta. Voidaan myös kyseenalaistaa täydellisen ehkäisyn tarpeellisuus, jos se on yhteiskunnalle liian kallista. Rokote voisi näissä olosuhteissa olla hyvä ratkaisu sairauteen, jota yhä edelleen sairastaa jo 12-vuotiaana joka toinen suomalainenkin. Aikuisilla karies on vielä paljon tavallisempi ja kauan elänyt käsitys erityisestä lastensairaudesta joutaa romukoppaan.

Jorma Tenovuo

Terveyskeskuslääkäri on Lapissa varsinainen terveydenhuollon moniottelija

Jatkuva turistien virta läpi vuoden ja 300 kilometrin matka erikoissairaanhoidon palveluihin takaavat vaihtelun terveyskeskuslääkärin työhön Inarissa. Terveydenhuollon henkilöstö ottaa ambulanssin lisäksi avukseen usein moottorikelkan, toisinaan jopa helikopterin tässä pinta-alaltaan Suomen laajimmassa kunnassa. Inarin kunnan terveyskeskus on kehittänyt saattohoitoa 1970-luvulta lähtien, ja nyt se panostaa erityisesti nuoriin, niin nuorten psykiatrisiin pulmiin kuin heidän alkoholi- ja huumeongelmiinsa.

Ulla Toikkanen

Tel Lappi -projekti etenee

Telelääketieteen ja informaatioteknologian kokonaisjärjestelmän kehittämisprojekti, Tel Lappi, on nyt käynnistymässä kaikissa Lapin sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa. Projektissa tehtyjen haastattelujen perusteella miltei kaikki alueen kunnat pitivät erittäin tärkeänä sähköiseen potilastietojärjestelmään suoraan liittyvää lähete-palautejärjestelmää, videoneuvotteluna toteutettua koulutusta ja ensihoitojärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä.

Useimmat saamelaislääkärit eivät jää töihin saamelaisalueelle

Saamelaisten asuttama alue ulottuu Keski-Norjasta ja Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle. Suomessa asuu 6 500 saamelaista, Norjassa heitä on yli 40 000, Ruotsissa 15 000 ja Venäjällä 2 000. Saamenkieliset voivat pyrkiä opiskelemaan Oulun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan omassa kiintiössään. Tämä kiintiö on ollut yli kymmenen vuoden ajan Oulun yliopistossa.

Päivystysmaksulla yritetään ohjata kiireettömät potilaat omalääkärille

Terveyskeskusten päivystyksiin suunnitellaan ensi vuodeksi uutta päivystysmaksua. Enintään 15 euron eli 90 markan suuruisen maksun toivotaan ohjaavan vähemmän kiireellisiä potilaita käyttämään omalääkärin ajanvarausvastaanottoa.

Suvi Sariola

Uusi palvelu vanhuksille Yhä useammassa kunnassa tehdään ehkäiseviä kotikäyntejä

Jo noin 40 kunnassa tehdään ehkäiseviä kotikäyntejä omassa kodissaan asuvien vanhusten luo. Lisäksi kymmenen kuntaa ryhtyy kokeilemaan niitä Kuntaliiton hankkeessa, ja moni kunta kehittelee ajatusta omin voimin.

Suvi Sariola