Vaikean epilepsian hoito

Epilepsian lääkehoidon ensisijaisena tavoitteena on saada kohtaukset loppumaan aiheuttamatta häiritseviä sivuvaikutuksia. Yli puolet potilaista saadaan oireettomiksi yhdellä lääkkeellä ja heidän lisäkseen joukko potilaita kahden lääkkeen yhdistelmähoidolla. Mikäli kohtauksia edelleen esiintyy, voidaan puhua vaikeasta epilepsiasta. Tällöin tulee harkita leikkaushoitoa tai kokeilla uusien kehittyneiden lääkehoitomahdollisuuksien myötä parantunutta rationaalista monilääkehoitoa.

Aarne Ylinen

Koulun yhteisöllisyys - väline vaikuttaa nuoren terveeseen kasvuun

Koululuokan sosiaalisella ilmapiirillä on suuri merkitys nuoren itsetunnon kehitykselle ja menestymiselle koulutyössä. Ongelmille taas on tunnusomaista, että ne pysyvät pitkään ulkopuolisilta piilossa, mutta ilmenevät nuoren epämääräisenä oireiluna. Kuopiossa tehdyssä koulutyön kehittämiskokeilussa painotettiin koulun yhteisöllisyyttä. Oppilaat osallistuivat luokkien sääntöjen laadintaan ja valvontaan, ja opettajat saivat vertaistukea toisilta saman luokka-asteen opettajilta. Kokeilussa todettiin, että erityisesti 7. luokalla alkavien ongelmien ennakoiminen on tärkeää oppilaan tasapainoisen kehityksen turvaamisen kannalta.

Eila Laukkanen, Liisa Oranen, Sirpa Shemeikka

Lyhyesti: Infarktiin sairastuvat miehet menehtyvät usein jo ennen sairaalaanpääsyä

Sairaalavaiheen tutkimusten perusteella naisten sydäninfarktia on pidetty pahanlaatuisempana kuin miesten. Skottitutkijat selvittivät yli 200 000:n ensimmäiseen infarktiin sairastuneen potilaan taudinkulkua ja totesivat, että miesten mahdollisuus selviytyä tautikohtauksesta onkin 9 % huonompi kuin naisilla. Ero johtui siitä, että miehet kuolivat huomattavasti useammin jo ennen sairaalaanpääsyä, vaikka toisaalta sairaalahoitovaiheessa naisten selviytyminen olikin huonompaa. Miksi miehet kuolevat jo rintakipukohtauksen alkuvaiheessa ennen hoitoonpääsyä, jäi avoimeksi.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Aivojen GABA-pitoisuus vähentynyt paniikkihäiriössä

Gamma-aminovoihappo (GABA) on yhdistetty ahdistuneisuuteen siten, että keskushermoston GABA-funktion heikkous lisää ja sen vahvistuminen vähentää ahdistuneisuutta. Aiemmin ei ole voitu suoraan osoittaa, onko ahdistuneisuushäiriössä GABA-pitoisuus todella pienentynyt. Uusinta magneettispektroskopiatekniikkaa hyväksi käyttäen tutkijat havaitsivat, että 14 paniikkihäiriöpotilaasta 12:lla GABA-pitoisuus oli pienentynyt okkipitaalisella aivokuorella. Tämä saattaa olla paniikkihäiriöön altistava neurofysiologinen poikkeavuus. Tosin äskettäin on samanlainen löydöt tehty myös depressiosta, joten kyse voi olla yleisemmästä neuropsykiatrisesta häiriöalttiudesta.

Raimo Kr Salokangas

Nenää ja alahengitysteitä on tarkasteltava kokonaisuutena

Yhdysvalloissakin on huomattu, että nenä, ylähengitystiet sekä keuhkot ovat samaa puuta ja ne on otettava huomioon kokonaisuutena potilaan hoidossa. Monelle lääkärille tämä on itsestäänselvyys, mutta kaikille ei ehkä niinkään tuttua.

Hannu Puolijoki

Synnytyksen jälkeinen inkontinenssi korjautuu lantionpohjan lihasharjoittelulla

Alatiesynnytyksen jälkeen naisista 20-30 %:lla esiintyy virtsanpidätysongelmia ja 4 %:lla ulosteinkontinenssia. Kolmen kuukauden kuluessa tilanne paranee huomattavasti, koska vaivan taustalla oleva hermovamma korjautuu spontaanisti. Siten erityisen diagnostiikan ja hoidon tarve on ilmeisesti suurin silloin, kun pidätysongelmia esiintyy vielä kolmen kuukauden jälkeen.

Pertti Kirkinen

Bakteereilla sittenkin sytoskeleton

Kaikilla eukaryooteilla, hiivoista eläimiin on sytoskeleton. Tämä solun sisäinen tukiranka koostuu mikrotubuluksista, aktiinifilamenteista ja intermediaarifilamenteista. Tukiranka pitää nimensä mukaisesti solun koossa, ohjaa molekyylien liikennettä solulimassa sekä mahdollistaa solun muodonmuutokset ja liikkumisen. Tähän asti vallinneen käsityksen mukaan prokaryoottisoluilla ei ole tukirankaa, vaan niiden on ajateltu tukeutuvan vahvaan soluseinämäänsä.

Matti Viljanen

Anti-IgE-vasta-aineesta hyötyä astman hoidossa

Laajassa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, hyödyttääkö uusi idea eli IgE:tä vastaan kohdistuva antivasta-aine (omalisumabi; rhuMAb-E25, Xolair) astmapotilaiden hoidossa. Sarjassa oli 546 iältään 12-76-vuotiasta astmaatikkoa, joilla oli allergia joko kotipölypunkeille, koiralle tai kissalle. Potilailla oli käytössä varsin tuhti inhaloitava steroidi eli beklometasonia 500-1 200 myyg päivässä. Heille annettiin kaksoissokkoasetelmassa suoneen omalisumabia tai lumelääkettä joko kaksi tai neljä viikkoa (riippuen painosta ja kokonais-IgE:n arvosta). Steroidiannos pyrittiin stabiloimaan 16 viikon ajaksi ja sen jälkeen sitä laskettiin kahdeksan viikon aikana sille tasolle, joka vielä piti astman hyvässä kontrollissa. Tällä annoksella jatkettiin neljä viikkoa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Anoreksian ennuste

Saksalaisen, 21 vuotta kestäneen prospektiivisen seurantatutkimuksen mukaan sairaalassa hoidetuista anoreksiapotilaista 51 % parani täysin, 21 % osittain ja 10 % täytti edelleen anoreksian kriteerit. Anorek- siaan liittyen kuoli 16 %. Matala painoindeksi ja psykososiaa-listen vaikeuksien voimakkuus ennakoivat huonoa ennustetta. Seurantatiedot osoittivat, että anoreksiasta toipuneet saattoivat sairastua uudelleen, mutta toisaalta toipumista tapahtui vielä useankin sairausvuoden jälkeen. Tutkijat suosittelevatkin hoitoa aina, kun anoreksian oireet uusivat.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tuulella ei ole ystävää

Tämä Lancetin essee ei ole vakavasti otettava tutkimusraportti, mutta se sisältää kiinnostavan ajatuksen. Sen mukaan tuulien kuljettama tomu kantaa myös mikrobeja jopa mantereelta toiselle. Esimerkiksi Afrikasta myrskyt nostavat säännöllisesti tomua korkeuksiin. Vajaassa viikossa se laskeutuu Atlantin toiselle rannalle ja Tyynenmeren ylitykseen menee vähän yli viikko. Karibialla on todettu näinä tomupäivinä ilman sisältävän mikrobeja kymmenkertaisesti, joukossa ihmisen opportunisteja, etenkin sieniä. Korkeuksien UV-valo ei niitä näemmä tapa. DNA-tekniikoilla ollaan nyt etsimässä influenssa- ym. viruksia tuulien tomusta. Infektioepidemiologisesti maapallo ei pienene siis pelkästään lentokoneiden vaikutuksesta. Olisikohan Suomessakin ajoittain esiiintyvä punainen lumi eristettävä?

Heikki Arvilommi